Uutinen - 10.10.2018 klo 11.00
Työelämä

Miten eroon ennakkoluuloista työpaikoilla?

Lähtökohtana työpaikoilla pitäisi olla se, että kaikki työntekijät ovat samanarvoiset.

Lähtökohtana työpaikoilla pitäisi olla se, että kaikki työntekijät ovat samanarvoiset.

Kysyimme eri työelämän asiantuntijoilta miten ennakkoluuloja maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kohtaan voisi vähentää työpaikoilla. Lue alla olevasta gallupista lisää.

"Asenteiden parantaminen lähtee aika lailla työnantajasta. Arkipäivän kohtaaminen auttaa siinä tilanteessa. Työnantajalla voi olla paljonkin ennakkoluuloja ensimmäisen maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamiseen, mutta kun kynnys on ylitetty, niin ennakkoluulotkin voi hälvetä. Toivon, että ymmärrettäisiin ettei sillä ole väliä mistä työntekijä on kotoisin, vaan työn jälki ja sisältö ratkaisevat. Tuntuu, että usein keskitytään vähän liikaa siihen, että osaako toisesta kulttuurista tuleva tyyppi tehdä työnsä. Olen itse ollut Itävallassa pitkään töissä, missä koin itse parhaimpana sen, että minun annettiin olla yksi työntekijä muiden joukossa. Ei tarvitse aina nostaa sitä taustaa ja erilaisuutta esille."

Kaisu Keisala-Kaseja, maahanmuuttajayrittäjyyden koordinaattori, Suomen Yrittäjät

"Omassa työssäni kahden kulttuurin perheiden kanssa olen nähnyt sen, miten monen lähipiirissä kohdataan ennakkoluuloja tai on itse jouduttu niiden kohteeksi. Tärkeää olisi, että työntekijä nähdään osana sitä lähipiiriä, ja ajatellaan että tämä ihminen voisi olla meidän tuttu. Hänen asemaan asettuminen saattaisi myös auttaa. Jokainen voi tunnistaa itse mitä ennakkoluuloja on. Se ei ole aina helppoa, koska usein haluaakin kuvitella, että on paljon ennakkoluulottomampi ja liberaalimpi kun todellisuudessa on. Mutta lähtökohta on se, että kaikkiin pitää suhtautua samanarvoisesti. Jos ajatusmaailma on sellainen, että maahanmuuttaja helpommin työllistyy siivoojana kun johtajana, niin olisi hyvä käydä läpi omia ennakkoluuloja. Myös rekrytointitilanteessa pitäisi astua ennakkoluulojen ulkopuolelle ja miettiä henkilön osaamista. Tähän anonyymi rekrytointi toimii hyvin, koska silloin osaaminen on se, joka vaikuttaa eikä se miltä henkilö näyttää tai mikä hänen nimensä on. Se on vaikeampaa toteuttaa tietyissä tilanteissa, mutta se saattaisi edesauttaa rekrytoinnissa."

Aino Jones, projektipäällikkö, Familia ry:n projekti Puolison polku

"Siihen ei varmaan ole yhtä hyvää vastausta, mutta jos maahanmuuttajataustainen työntekijä menee töihin, ja se on työnantajalle hyvä kokemus, niin he uskaltavat rekrytoida muitakin. Siihen tarvitaan aina se yksi ”icebreaker”. Tärkeintä on, että työntekijä pystyy näyttämään mitä hän osaa, jotta hänen osaamisensa tulee näkyväksi. Varsinkin silloin jos hänellä ei ole Suomesta työkokemusta tai koulutusta. Uskon, että paljon on kiinni tiedon ja tietoisuuden lisäämisestä kiinni työpaikoilla. Eikä se ole aina työnantajasta kiinni, vaan myös koko työyhteisöstä johon tullaan. Se, että työntekijöitä syrjitään ulkonäön tai alkuperän takia työmarkkinoilla on pöyristyttävää, kun eletään vuonna 2018."

Päivi Ruotsala, Kotona Suomessa –hankkeen Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluekoordinaattori

"Lähtökohta pitäisi olla se, että kaikki työntekijät ovat samanarvoiset. Kielitaito saattaa olla haasteena maahanmuuttajataustaiselle henkilölle, ja silloin työpaikalla on opastettava paremmin ja enemmän. Jos ei etukäteen rakenna sellaista mielikuvaa omaan päähänsä, että maahanmuuttajataustainen työntekijä on erilainen, niin silloin ennakkoluulot myös katoavat. Kyseessä on ihminen, piste. Jo ensitapaamisen yhteydessä pitäisi ajatella, että uusi työntekijä on tullut taloon ja hänet pitää toivottaa tervetulleeksi riippumatta hänen kulttuurisesta taustastaan. Itse olen huomannut sen, että kun työntekijä ei osaa suomea, niin hänelle aletaan automaattisesti puhumaan englantia. Se ei ole kuitenkaan välttämättä kieli, jolla hän itse kommunikoi. Kun halutaan työyhteisön parasta, niin omasta mielestäni olisi parempi, että puhutaan suomea, myös sen takia että maahanmuuttajataustaisen henkilön suomen kielen taito paranisi."

Berhan "Ben" Ahmadi, PAMin valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja (Kuva: Lassi Kaaria)

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat