Artikkeli - 12.10.2018 klo 12.46
Yhteiskunta

Työntekijöiden oikeudet eivät ole vain kansallinen kysymys

Sini Heikkisellä on kokemusta kansainvälisestä solidaarisuustyöstä niin ruohonjuuritasolla kuin kansainvälisillä päätöksenteon areenoillakin. Kuva: SASK/Annika Rauhala

Sini Heikkisellä on kokemusta kansainvälisestä solidaarisuustyöstä niin ruohonjuuritasolla kuin kansainvälisillä päätöksenteon areenoillakin. Kuva: SASK/Annika Rauhala

PAMin solikkatreffeille osallistunut Sini Heikkinen on nähnyt miten ammattiliittojen yhteistyöllä voidaan parantaa työntekijöiden asemaa kansainvälisesti.

5 faktaa SASKista

  • SASK on PAMin keskeinen yhteistyökumppani kansainvälisessä solidaarisuustyössä, sillä kaikki PAMin kansainväliset solidaarisuushankkeet hallinnoidaan SASKin kautta.
  • PAMin ja SASKin yhteistyössä toteuttamia hankkeita on mm. Indonesiassa, Mosambikissa ja Kolumbiassa. 
  • SASKin hanketyö kohdemaissa keskittyy immateriaaliseen tukeen, esimerkiksi koulutukseen, paikallisen järjestäytymisen tukemiseen, tutkimukseen ja vaikuttamistyöhön.
  • Kumppaneina SASKin toiminnassa ovat pääasiassa kehittyvien maiden ammattiliitot, kansainväliset ammattijärjestöt sekä muutamat koulutus- ja tutkimuslaitokset.
  • SASK on tällä hetkellä ainoa työntekijöiden oikeuksien edistämiseen keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö Suomessa. 

Ammattiosastojen solidaarisuusvastaavat kokoontuivat 29.9 – 30.9. kartuttamaan ja päivittämään tietojaan, oppimaan uutta ja tapaamaan muita kansainvälisestä kehityksestä kiinnostuneita kollegoitaan. Tänä vuonna 5. kertaa järjestetty PAMin solikkatreffit -nimeä kantava tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kanssa.

PAMin solikkatreffien osallistujien joukossa oli myös Sini Heikkinen, joka kiinnostui solidaarisuustyöstä oman ammattiosastonsa kautta noin kymmenen vuotta sitten. Heikkiselle innostus globaaleja kysymyksiä kohtaan on kasvanut pikkuhiljaa vuosien varrella, ja vahvistunut tietojen kartuttua aiempien vuosien solikkatreffeillä. Niitä hän pitää erinomaisina tilaisuuksina saada lisää tietoa ja innostusta, jota solidaarisuusvastaavat voivat jakaa omissa ammattiosastoissaan.

”Ammattiyhdistysliikkeen pointtihan on se, että vahvan tehtävä on tukea heikompaa, joten siitähän se lähtee. Ollaanhan mekin saatu aikanaan muualta tukea, joten nyt on meidän vuoro auttaa muita. Ei niin, että mennään kertomaan miten muiden kuuluu toimia, vaan juuri SASKin kautta olemme tukemassa muiden maiden ammattiliittoja kouluttamalla, jakamalla tietoa ja hyviä käytänteitä”, hän pohtii.

Näkökulmia solidaarisuustyöhön maailmalta

Suurin yksittäinen sysäys solidaarisuustoimintaan oli Heikkiselle kahdeksankerroksisen Rana Plaza -tehdasrakennuksen romahtaminen huhtikuussa 2013, joka johti yli 1100 ihmisen menehtymiseen Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa. Suuronnettomuus pysäytti hänet ajattelemaan sitä, että sillä on merkitystä mitä me länsimaissa teemme ja kuluttajina valitsemme.

Kaksi vuotta sitten Heikkinen osallistui Pohjoismaiden yhdessä järjestämään Genève-kouluun, jossa hän sai ainutlaatuisen tilaisuuden päästä osallistumaan YK:n kansainvälisen työjärjestö ILO:n työskentelyyn. ILOssa luodaan kansainvälisen tason normeja, joilla pyritään parantamaan työoloja maailmanlaajuisesti.

"Oli mielenkiintoista huomata, että yritykset saattavat olla joskus kiinnostuneempia työntekijöiden oikeuksista kuin hallitukset. Eli se ei olekaan niin mustavalkoista, että valtiot olisivat aina yrityksiä enemmän työntekijöiden puolella."

Nyt Heikkinen on mukana PAMin hankkeessa, jolla pyritään parantamaan viinitilojen työntekijöiden oikeuksia Etelä-Afrikassa. Hän kokee sen erityisen läheiseksi alaksi, sillä työskentelee itse viinintuotannon tuotantoketjun toisessa päässä, Suomen Alkossa päätyösuojeluvaltuutettuna. Hankkeen edustajana Heikkinen suuntasi viime paikan päälle Etelä-Afrikan viinitiloille tutustumaan paikallisten työoloihin, joissa on hänen mukaansa paljon parantamisen varaa.

”Viinin kysyntä kasvaa erityisesti Kiinassa ja Intiassa, missä keskiluokkaistuva väestö kasvaa huikeaa vauhtia koko ajan, mutta tuotanto-olosuhteiden asianmukaisuuden perään ei kysellä samalla tavoin kuin meillä. Niin kauan kun meidän sanalla Euroopan ja pohjoismaiden edustajina on merkitystä, ja me ollaan isoja ostajia, niin kauan meidän kannattaa toimia”, hän kertoo.

Ammattiliittojen rajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan

Heikkisen mukaan työntekijöiden oloissa ei ole korjaamista pelkästään Etelä-Afrikassa, vaan tekemistä riittää yllin kyllin monissa muissakin maissa. Hän toivookin, että PAMin Etelä-Afrikassa tukemasta hankkeesta saataisiin hyviä malleja, joita voidaan monistaa muuallekin.

”Yrityksillä on yli rajojen ylettyvää yhteistyötä. Se mitä tapahtuu maailmalla, tulee meille tänne Suomeenkin. Jos me ei huolehdita siitä, että muualla on asiat hyvin, niin ei meilläkään pian mene hyvin, sillä samat trendit siirtyvät yli rajojen. Siksi on tärkeää, että ammattiliitot toimivat myös kansainvälisesti”, hän sanoo.

Tämän vuoden solikkatreffien mieleenpainuvin osuus oli Heikkiselle Palvelualojen maailmanliitto UNIn järjestäjä Nigel Flanaganin puheenvuoro, joka toi yleisölle ensikäden tietoa ay-liikkeen työstä maailmalla. 

Palvelualojen maailmanliitto UNIn Nigel Flanagan vieraili PAMin solikkatreffeillä. Kuva: SASK/Annika Rauhala

Flanagan kertoi työstään työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi globaalisti toimivissa yrityksissä, ja siitä miten paljon konkreettisia parannuksia työntekijöiden oloihin on saatu aikaan ammattiliittojen kansainvälisellä yhteistyöllä.

Esimerkiksi Marokossa kukoistavalle asiakaspalvelu- ja telemarkkinointialalle on luotu työehtosopimuksia paikallisen ammattiliiton asemaa vahvistamalla, työntekijöiden järjestäytymisaste on noussut huimasti pankki- ja vakuutusalalla Palestiinassa sekä työntekijöitä kuullaan nyt ylikansallisessa logistiikka- ja kuljetusalan yritys DHL:ssä Norsunluurannikolla.

Näiden ja monien muiden hankkeiden kautta Palvelualojen maailmanliitto UNI ajaa työolojen parannuksia edustamilleen työntekijöille, joita on yhteensä 20 miljoonaa maailmanlaajuisesti.

”Ei riitä, että Suomessa tai pohjoismaissa työntekijöiden asiat ovat kunnossa. Me emme voi sulkea silmiämme, kun yritykset siirtävät toimintansa niihin maihin, joissa työntekijöiden oikeuksia ei tarvitse kunnioittaa”, Flanagan painotti.

Yli rajojen ulottuva yhteistyö tulee korostumaan tulevaisuudessa entisestään.

”Globaalien riippuvuussuhteiden kasvaessa tarvitsemme liittoja, jotka ajattelevat ja toimivat globaalisti”, hän sanoo.

PAMin ja SASKin työn tuloksia ja hankkeiden etenemistä voi seurata SASKin verkkosivuilta.

#Ykkösketjuun

Suomessa yritysvastuukysymyksiin on tarttunut parhaillaan meneillään oleva #ykkösketjuun –kampanja, jossa on ammattiliitot, yritykset ja kansalaisjärjestöt vaativat yhdessä Suomeen yritysvastuulakia. Lailla halutaan varmistaa se, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen koskee kaikkia yrityksiä – myös niitä, joiden asiakkaat tai sijoittajat eivät ole kiinnostuneita ihmisoikeuksista. Myös SASK ja PAM ovat mukana kampanjassa.

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

 

Uusimmat

Suosituimmat