Uutinen - 08.11.2018 klo 14.40
Työlainsäädäntö

Irtisanomislaki etenee eduskunnan käsittelyyn, PAM on tyytyväinen esitykseen

PAMin Arja Pohjola muistuttaa, että työsopimuslain määräykset luovat kokonaisuuden, jonka täytyy aina toteutua, jotta irtisanominen olisi laillinen.

PAMin Arja Pohjola muistuttaa, että työsopimuslain määräykset luovat kokonaisuuden, jonka täytyy aina toteutua, jotta irtisanominen olisi laillinen.

Pitkään kiistelty irtisanomislaki etenee eduskunnan käsittelyyn. PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjolan mukaan kolmikantaisesti muotoilut lain perustelut suojaavat työntekijää mielivaltaisilta irtisanomisilta.

Maan hallitus jätti tänään yhteisesti kolmikannassa valmistellun ns. irtisanomislakiesityksen eduskunnalle. Eduskunta käsittelee lakia kerran näillä näkymin ensi viikolla käytävässä ensimmäisessä lähetekeskustelussa. Voimaan uusi laki pyritään saamaan vuoden 2019 alusta.

PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola kertoo, että kolmikantaisen valmistelun tuloksena päädyttiin siihen, että työsopimuslakiin ei lisätä pieniä työnantajia koskevaa omaa irtisanomissäännöstään. Hän pitää lakiesitystä perusteellisesti valmisteltuna kokonaisuutena, jossa aiempaan esitykseen verrattuna on tapahtunut huomattava muutos parempaan.

”Työntekijän irtisanominen edellyttää edelleen selkeitä pelisääntöjä. Varoitus ja uudelleensijoitusvelvoite säilyvät. Samoin luettelo kielletyistä irtisanomisperusteista, kuten mielipiteet ja työtaisteluun osallistuminen, ovat yhä voimassa. Sairauden takia ei voida edelleenkään irtisanoa, ellei työkyky ole olennaisesti ja pitkäaikaisesti alentunut”, Pohjola kertoo.

Pohjola muistuttaa, että työsopimuslain määräykset luovat kokonaisuuden, jonka täytyy aina toteutua, jotta irtisanominen olisi laillinen.

”Tähän liittyy vahvasti esimerkiksi se, että pääsääntöisesti irtisanomisen toimittaminen edellyttää aina varoitusmenettelyä tai muun työn tarjoamismahdollisuuden selvittämistä”, Pohjola korostaa.

Eduskunnalle tänään annetussa lakiesityksessä on Pohjolan mukaan myös pystytty korjaamaan alkuperäisessä esityksessä nähdyt perusongelmat kuten paljon kritisoitu perustuslainvastaisuus.

Jos laki tulee voimaan, helpottuuko pienissä yrityksissä irtisanominen?

Irtisanomislaista käytiin keväästä lähtien taistelua Sipilän hallituksen ja ay-liikkeen kesken. Hallituksen esitystä irtisanomisen helpottamisesta ensin 20 työntekijän yrityksissä ja sen jälkeen 10 työntekijän yrityksissä kritisoitiin voimakkaasti ja sen nähtiin lisäävän työelämän turvattomuutta ja eriarvoistavan työntekijöitä.

”Alkuperäinen esitys pienten työnantajien omasta irtisanomissäännöksestä olisi merkinnyt tulkintaongelmia, epävarmuutta oikeustilasta ja riitojen lisääntymistä”, Pohjola muistuttaa.

Tiukat työntekijämäärää koskevat rajaukset on nyt poistettu lakiesityksestä, mutta voiko pienissä yrityksissä tämän jälkeen irtisanoa helpommin?

”Ei voi. Kirjauksen voidaan nähdä täsmentävän jo tällä hetkellä voimassa olevaa käytäntöä”, Pohjola sanoo.

Pohjola kertoo, että vaikka annetussa lakiesityksessä otetaan huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä, on painotettava sitä, että kokonaisharkinta ratkaisee aina irtisanomistilanteessa.

”Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon työntekijän rikkeen laatu ja vakavuus, työntekijän asema, suhtautuminen tekoon, työn luonne ja työn erityispiirteet. Nykytilaan nähden uusi lakiesitys ottaa huomioon työnantajan henkilöstökoon tapauksissa, joissa työntekijän moitittavan menettelyn seurauksena työnantajalle tulee suhteellisesti suuremmat vaikutukset työntekijän menettelystä.”

”Käytännössä kuitenkin pienten yritysten mahdollisuus irtisanomiseen henkilökohtaisiin syihin vedoten pysyy edelleenkin varsin rajallisena”, Pohjola toteaa.

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat