Artikkeli - 26.11.2018 klo 08.56
Työelämä

Kesko ja Lidl valitsivat äänikeräilyn, SOK automatisoinnin

Automaatio muutti Jani Korpiniityn työnkuvan Inexin Sipoon logistiikkakeskuksessa. Kuva: Jukka Rapo

Automaatio muutti Jani Korpiniityn työnkuvan Inexin Sipoon logistiikkakeskuksessa. Kuva: Jukka Rapo

Päivittäistavarakaupan yhtiöt ovat laajentaneet logistiikkatilojensa neliömääriä huomattavasti Uudellamaalla. Samalla ne ovat tehneet päätöksiä automaation asteesta.

SOK:n jakeluyhtiö Inex Partners on ottanut hypyn täyteen automaatioon avaamalla Sipooseen uuden jättikokoisen logistiikkakeskuksen, joskin viidesosa tuotteista kerätään siellä yhä perinteisin menetelmin. Kesko puolestaan on juuri laajentanut Vantaan Hakkilan K-ruokakauppojen keskusvarastoaan. Lidlillä on upouusi jakelukeskus Järvenpäässä. Kesko ja Lidl ovat tehneet toisen ratkaisun logistiikan automatisoinnin osalta kuin SOK.

Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen LOGYn varapuheenjohtaja Pasi Niemisen mukaan Suomen päivittäistavarakaupan sisälogistiikasta noin kolmasosa on ns. täysin automatisoitua. Sen sijaan kaikkien alojen sisälogistiikasta vain ”pari prosenttia”.

”Täysautomaattisen keräilyn asiakaskunta on Suomessa vielä hyvin rajattu, ja tulee olemaankin näin pienessä markkinassa”, Nieminen sanoo.

 

Äänikeräily jäi, vihivaunut katosivat

Keskon Hakkilan K-ruokakauppojen keskusvaraston 23 000 neliön laajennus otettiin käyttöön lokakuun alussa. Perinteinen logistiikkatyö säilytettiin, mutta johtaja Jyrki Tommisen mukaan automaatiota lisättiin askel siten, että tuleva tavara kulkee nyt kuljettimia pitkin korkeavarastoon säilytettäväksi ja sieltä ulos. Vihivaunut, eli automaattisesti liikkuvat trukit, jäivät pois käytöstä.

Myymälöihin lähtevät tuotteet kerätään yhä entiseen malliin työntekijävoimin äänikeräyksenä. Se tarkoittaa, että trukinkuljettaja saa kuulokkeista ohjeet tuotteiden keräämiseen hyllyiltä ja hän myös kuittaa työt sanallisesti. Miksi Kesko ei automatisoinut enempää?

”Näimme, että liiketoimintamme on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Tuotteiden keräys on joustavampi hoitaa henkilökunnan avulla. Toisekseen investointi laajamittaiseen automaatioon on todella suuri. Se ei meidän tapauksessamme maksa itseään riittävän nopeasti takaisin.”

Tommisen arvion mukaan täysin automatisoitua keräystä nopeammin yleistynee ”hybridimalli”, eli osa keräyksestä tehdään automaatiolla ja osa käsin työskentelynä. Kesko ei tässä hybridimallissa vielä ole.

”Automaation laajentumisen aikataulua on vaikea arvioida. Se riippuu siitä, missä vaiheessa tekniikka tulee joustavammaksi ja milloin hintataso halpenee ”, Tomminen pohtii.

Hänen puheistaan voi päätellä, että myös ruuan verkkokaupan yleistymistä seurataan tarkasti. Sillä olisi vaikutusta myös logistiikkaan. Hakkilan keskusvarastoissa on nyt noin 1600 logistiikkatyöntekijää.

Lidlin jakelukeskus aloittaa pian

Lidlin uusi Järvenpään jakelukeskus ryhtyy alkuvuoden aikana toimittamaan ruokaa Etelä-Suomen myymälöihin ja tulee palvelemaan noin 70 myymälää. Jakelukeskuksessa automatisointi on kohdistettu kiinteistöön, jossa on energiatehokkaita ratkaisuja aurinkokennoineen. Myös Lidlin henkilöstöjohtaja Maria Hekkala kertoo, että logistiikkatyön osalta jakelukeskus ei ole siirtynyt edes hybridimalliin eli osittaiseen automaatioon.

Suunnittelulla pyritään kuitenkin helpottamaan äänikerääjien tehtäviä muun muassa takaamalla lyhyet siirtymät.

”Haluamme teknisin ratkaisuin tukea ihmisen työtä”, Hekkala sanoo.

Hänkin perustelee perinteistä keräilyä joustavuuden tarpeella: asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu nyt vauhdilla.

”Hyllyjä ja rakenteita vielä uudistetaan helposti, muttei automatisoituja järjestelmiä”, Hekkala sanoo.

Tämä Lidlin kolmas jakelukeskus maksoi yli 100 miljoonan euroa. Parhaillaan keskukseen palkataan perinteisiä logistiikkatyöntekijöitä, joita tulee kaikkiaan olemaan noin 300.

”Emme usko, että logistiikkatyöntekijöiden määrä tule vähenemään lähitulevaisuudessa. Muuten emme olisi tehneet näin isoa investointia.”

Lidlin Järvenpään jakelukeskuksen kierrätysaiheiset seinämaalaukset on tehnyt Jukka Hakanen. Kuva: Lidl

"Ihminen on joustava"

Uudellamaalla alan työpaikkoja on sekä kadonnut että tullut toisaalle lisää. Pisimmälle automatisoidussa Inexin Sipoon keskuksessa tarvitaan enää puolet siitä työntekijämäärästä, mihin oli totuttu yhtiön vanhassa, nyt toimintansa lopettavassa Espoon Kilon varastossa. Sipoossa on automaatio- tai varastotyöntekijöitä noin 700. Työnhakijoita on tullut markkinoille Kilon lisäksi tukkuliike Tuko Logisticsin logistiikkakeskuksesta, joka sulki ovensa markkinamuutosten paineissa tänä syksynä.

LOGYn Pasi Niemisen mukaan aina tulee olemaan keräilyä, jota ei voida automatisoida. Automatisointi ei käy, ellei tiedä, varastoiko viiden vuoden kuluttua lenkkareita vai sohvia.

”Eurooppalainen trendi on, että tiettyjä toistuvia, korkean volyymin vakiokokoisia tuotteita voidaan automatisoida”, Nieminen sanoo.

Niemisen mukaan töitä on tarjolla alalla jatkossakin. Hän arvioi, että Uudellemaalle syntyy jopa 2000 sisälogistiikka-alan työpaikkaa vuodesta 2015 vuoteen 2020. Työntekijöiden rooli ja osaamisvaatimukset korostuvat, kun asteittain siirrytään manuaalisesta työstä ainakin osittain automatisoituihin ratkaisuihin.

”Fakta on se, että varastoinnissa ja logistiikassa tarvitaan joustavuutta, eikä mikään ole niin joustava kuin ihminen”, Nieminen sanoo.

Pehmeitä paketteja ei kerätä Inexillä täysautomaattisesti. Kuva: Jukka Rapo

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat