Artikkeli - 01.11.2018 klo 14.53
Työelämä

Millaista on sinun työsi 15 vuoden päästä?

Tutkija Juha Kaskisen mukaan työntekijöiden täytyy päivittää osaamistaan ja taitojaan tulevaisuudessa entistä useammin alasta riippumatta. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Tutkija Juha Kaskisen mukaan työntekijöiden täytyy päivittää osaamistaan ja taitojaan tulevaisuudessa entistä useammin alasta riippumatta. Kuva: Vesa-Matti Väärä.

Tulevaisuudentutkija Juha Kaskinen arvioi, että tietotyö on vastaisuudessa osa kaikkea työtä. Palvelualan ammateissa korostuu vieraiden kulttuurien tuntemus.

Liikemaailman vaikuttajista, poliitikoista ja tutkijoista koostuva Maailman talousfoorumi on ennustanut, että nykylapsista 65 prosenttia työskentelee aikuisina ammateissa, joita ei vielä ole olemassa.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Juha Kaskinen pitää arviota oikeansuuntaisena, jos yllättävät tapahtumat kuten sodat, pandemiat tai luonnonmullistukset eivät sotke kehitystä.

”En kuitenkaan puhuisi ammattinimikkeistä, vaan ylipäätään työn muuttumisesta. Vaikka titteli olisi vanha tuttu, voi työn sisältö olla silti kovin erilainen kuin nyt”, hän tähdentää.

Tutkija arvioi, että tulevaisuudessa tiedon merkitys kasvaa entisestään aivan kaikenlaisissa työtehtävissä. Tietoa pitää osata kerätä, etsiä, analysoida ja välittää.

”Esimerkiksi myyjän työssä korostuu tuotteen koko elinkaaren tuntemus. Asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, käytetyistä materiaaleista, tuotantotavoista ja siitä, kuka tuotteen on tehnyt. Myyjän pitää osata vastata kysymyksiin”, hän havainnollistaa.

Myyjän ammattinimike ei välttämättä olekaan tulevaisuudessa myyjä, vaan hän voi kertoa työskentelevänsä esimerkiksi elinkaaritiedon välittäjänä.

Juuri myyjän työ muuttunee rajusti seuraavien 15–20 vuoden aikana. Kaskinen ennakoi, että perinteisten kassatyöntekijöiden määrä vähenee. Verkkokauppa ja itsepalvelun yleistyminen pitävät tästä huolen.

”Historia on osoittanut, että aina kun joku työ on voitu automatisoida, niin tähän asti niin on tehty. Uskon kuitenkin, että perinteinen myyjän työ säilyy luksuskuluttamisessa. Jotain hienoa ja kallista ostava voi olla valmis maksamaan siitä, että saa asioida oikean ihmisen kanssa.”

Asiakaspalvelua kotisohvalta

Digitaalisuus ja tietotyön merkityksen lisääntyminen saattaa tuoda etätyön entistä useamman ulottuville.

Esimerkiksi hotellin vastaanottovirkailija voi ottaa vieraat vastaan kotitoimistollaan. Vieras asioi hotellin aulassa hologrammin kanssa.

”Tämä mahdollistaa sen, että asiakas voi olla vaikkapa toisella puolella maapalloa”, Kaskinen huomauttaa.

Tutkija uskookin, että etenkin palvelualoilla korostuvat vieraiden kulttuurien tuntemus ja sosiaaliset taidot. Maahanmuuton vuoksi asiakaskunta on entistä monikulttuurisempaa myös Suomessa.

”Kieltentunnistusohjelmat kehittyvät ja kanssakäyminen helpottuu. Tosin vaikka vierasta kieltä ei enää täytyisi osata, pitää kuitenkin ymmärtää muista kulttuureista tulevien tapoja ja ajattelua”, hän lisää.

Etätyö voi luoda myös kokonaan uusia ammatteja. Esimerkkinä tutkija mainitsee etäkokin, joka voisi kuvayhteyden avulla opastaa asiakastaan ruuanlaiton saloihin.

Entä miten tulevaisuuden tuomiin muutoksiin voisi koettaa varautua?

”Jatkuvan opiskelun merkitys kasvaa alati. Tulevaisuudessa ihan jokaisessa työssä pitää päivittää osaamistaan ja taitojaan vielä nykyistä useammin. Mielessään kannattaa varautua myös siihen, että työn sisältö voi muuttua radikaalisti”, Kaskinen sanoo.

Teknologia voi tuoda hyvääkin

”Kun miettii PAMin edustamia toimialoja, ei voi sanoa mitään yksiselitteistä digitalisaation ja robotisaation etenemisestä. Kaupan alalla teknologian kehitys on vaikuttanut voimakkaasti jo nyt. Sen sijaan esimerkiksi parturi-kampaajien työtä teknologia ei ainakaan kovin nopeasti tule mullistamaan.

Parturi-kampaaja tekee syvällistä asiakaspalvelutyötä. Hän koskee toisen kehoon, keskustelee. Tällainen työ edellyttää luottamusta asiakkaan ja tekijän välille. Parturirobotilta edellytettäisiin myös kovin hienoa motoriikkaa.

On hyvä tähdentää, että työntekijän kannalta tekniikan kehitys ei ole välttämättä huono asia. Tutkimustemme mukaan PAMin jäsenistöstä yli puolet ajattelee, että uuden teknologian käyttöönotto on tehnyt heidän työstään entistä mielenkiintoisempaa.” 

Antti Veirto
Tutkimuspäällikkö
Palvelualojen ammattiliitto

Koulutuksen merkitys kasvaa

”Uskon, että robotisaatio etenee kiinteistöalalla paljon nykyistä pidemmälle. Jo nyt käytetään jonkin verran robotti-imureita ja -ruohonleikkureita. Talotekniikkakin automatisoituu koko ajan. Etenkin yksitoikkoiset, paljon toistoja sisältävät työt siirtynevät tulevaisuudessa laitteille.

En kuitenkaan näe, että työt vähenisivät merkittävästi alalla. Sen sijaan työnkuva muuttuu. Vastaisuudessa työntekijöiden täytyy osata ohjelmoida, huoltaa ja korjata laitteita. Niitä pitää myös siirrellä kohteesta toiseen.

Muutos merkitsee, että alalle on tulevaisuudessa entistä vaikeampi päästä ilman koulutusta. Osaamista vaaditaan aina vain enemmän.

Minusta tulevaisuus ei tunnu pelottavalta. On hyvä, että kiinteistöala kehittyy ja meille tulee kaikenlaista uutta. Siihen vain pitää sopeutua.”

Minna Holtlund
Kiinteistöalan pääluottamusmies
Sodexo Oy

 

 

Teksti: Anu Vallinkoski

 

Uusimmat

Suosituimmat