Uutinen - 15.11.2018 klo 14.30
Työlainsäädäntö

PAM haluaa osa-aikaisten työaikasuojelun mukaan työaikalakiin

Esimerkiksi kaupan alalla osa-aikatyöntekijät tekevät usein enemmän töitä hankalina aikoina kuin kokoaikaiset. Kuva: iStockphoto

Esimerkiksi kaupan alalla osa-aikatyöntekijät tekevät usein enemmän töitä hankalina aikoina kuin kokoaikaiset. Kuva: iStockphoto

Esitys uudeksi työaikalaiksi on tyydyttävä, mutta lähtee vahvasti työnantajien ja kokoaikatyöntekijöiden tarpeista, PAM toteaa lausunnossaan. Asiantuntija Sirpa Leppäkangas kaipaa huomiota osa-aikaisten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin suunnitella elämäänsä.

Hallituksen esitys uudeksi työaikalaiksi on parhaillaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä, ja PAMin työaika- ja palkkausjärjestelmäasiantuntija Sirpa Leppäkangas oli valiokunnan kuultavana tänään torstaina. Hän pitää lakiesitystä nykyisessä muodossaan tyydyttävänä: suuria ongelmakohtia ei ole, mutta esimerkiksi osa-aikaisten asemaan PAM kaipaisi vielä parannuksia.

”Lain perusteluissa viitataan kyllä osa-aikatyöntekijöiden työaikasuojeluun, mutta lakiesitys ei sisällä mitään muutoksia ongelmien korjaamiseksi”, Leppäkangas tiivistää. Hän muistuttaa, että tilastojen mukaan Suomessa osa-aikatyötä teetetään enemmän työnantajan tarpeista lähtien kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Leppäkakaan mukaan kyse on esimerkiksi lisätuntioikeuden toteutumisesta niin, että osa-aikaiselle työntekijälle jäisi myös mahdollisuus suunnitella muuta elämäänsä ja saada työvuoroja muutenkin kuin hankalimpina työaikoina. Osa-aikaiset nimittäin tekevät nykyisin töitä ns. epäsosiaalisina aikoina kokoaikaisia useammin.

Lisäksi Leppäkankaan mukaan olisi tärkeää huolehtia useampaa kuin yhtä työtä tekevien jaksamisesta, etenkin kun tällaisten työntekijöiden määrä lisääntyy Suomessa – ja PAMin tämänvuotisen jäsenkyselyn mukaan myös pamilaisten joukossa. Heitä ei ole lakiesityksessä huomioitu.

”Muutos kuvaa sitä, että yhä useammalla työntekijällä ei kerry yhdestä työstä elämiseen riittäviä työtunteja”, Leppäkangas toteaa.

”Näiden ihmisten elämä on jatkuvaa työvuorojen ja muun elämän järjestelyä ja yhteensovittamista, joka tehdään vapaa-ajalla”, hän lisää.

PAMin mielestä yksi tärkeä keino osa-aikaisten työaikasuojelun parantamiseen olisi säätää laissa työajan vakiintumisesta. Näin työsopimustunnit vastaisivat paremmin todellista työn teettämisen tarvetta ja osa-aikaisten mahdollisuudet päästä halutessaan kokoaikatyöhön paranisivat.

PAM kiinnittää lausunnossaan valiokunnalle huomiota myös siihen, että lakiesitys uhkaa asettaa eri ehdoilla osa-aikatyötä tekevät eriarvoiseen asemaan. Nollasopimuslaisia ja tarvittaessa töihin tulevia – laki kutsuu näitä nykyään vaihtelevan työajan sopimuksiksi – suojataan niin, että heiltä ei voi vaatia pysyvää, kertakaikkista suostumusta lisätyöhön. Muilta osa-aikaisilta tämä suoja puuttuu, eli pahimmillaan heidän pitää pysyvästi olla valmiina töihin vapaa-ajallaankin, lyhyellä varoitusajalla. Tämä vaikeuttaa myös mahdollisuutta ottaa vastaan lisätöitä muualta. PAMin mielestä saman periaatteen pitäisikin koskea kaikkia osa-aikaisia.

Lisäksi PAM moittii perusteettomana esitystä, että työnantajat saisivat aiempaa vapaammin teettää tilapäisesti yötyötä. Samalla poistuisi työnantajan nykyinen velvollisuus järjestää kuljetus töistä tai töihin yöaikaan. Se pitäisi PAMin mukaan palauttaa lakiesitykseen.

PAM tukee myös keskusjärjestönsä SAK:n työaikalakiesityksestä antamaa lausuntoa, jonka mukaan esityksessä uudistuksia ja joustoja haetaan vahvasti vain työnantajien tarpeiden kautta. SAK:n mielestä esityksessä ei ole riittävästi perusteltu, mitkä ovat ne työn ja yhteiskunnan muutokset, jotka vaativat joustavuuden ja epäsäännöllisyyden lisäämistä entisestään, kun esimerkiksi jakso- ja yötyön tiedetään olevan terveysriski työntekijöille.

PAMin lausunnon voi lukea liiton verkkosivujen aineistopankissa (pdf-tiedosto).

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat