Uutinen - 27.12.2018 klo 11.30
Liittokokous

Berhan Ahmadi rikkoi rajat nousemalla valtuuston edustajaksi neljä vuotta sitten

”Ulkonäöllä tai taustalla ei ole mitään merkitystä siihen, saatko paikan hallituksesta tai valtuustosta, vaan sen päättää lopulta halusi vaikuttaa liiton asioihin ja aito kiinnostuksesi viedä ay-liikkeen arvoja eteenpäin työelämässä”, vaalivoiton tehnyt Berhan ”Ben” Ahmadi sanoo. Kuva: Liisa Takala.

”Ulkonäöllä tai taustalla ei ole mitään merkitystä siihen, saatko paikan hallituksesta tai valtuustosta, vaan sen päättää lopulta halusi vaikuttaa liiton asioihin ja aito kiinnostuksesi viedä ay-liikkeen arvoja eteenpäin työelämässä”, vaalivoiton tehnyt Berhan ”Ben” Ahmadi sanoo. Kuva: Liisa Takala.

Berhan Ahmadi nousi PAMin valtuustoon ensimmäisenä maahanmuuttajataustaisena henkilönä viime liittokokousvaalien yhteydessä. Nyt hän kehottaa muita vieraskielisiä lähtemään rohkeasti mukaan ehdokkaaksi.

Viime liittokokousvaaleissa Berhan ”Ben” Ahmadi valittiin liiton historian ensimmäisenä maahanmuuttajataustaisena henkilönä edustajaksi valtuustoon ja vielä suurella mandaatilla. Viimeiset neljä vuotta hän on toiminut liiton valtuuston 1. varapuheenjohtajana.

”On sillä suuri merkitys, että saavutin tämän paikan vaaleissa, mutta toisaalta surullista että olin ensimmäinen. Jonkun on rajat rikottava”, Ben sanoo.
”Tämä kertoo kuitenkin siitä, että ay-liikkeessä ei ole ennakkoluuloja, vaan ihmiset saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet riippumatta taustasta”.

Kun vaaleihin lähtee mukaan, on hyvä olla tahtoa ja intoa, vaikka vaalitulosta ei voikaan ennustaa. Benistä vaalitulos tuntui alussa häkellyttävältä, mutta myönteisellä tavalla.

”Valinnan jälkeen tunsin, että olin saanut rajan rikottua, ja että minun on ryhdyttävä heti toimimaan. Tuumasin, että suomalainen ay-liike ei saa enää olla vieras paikka maahanmuuttajataustaisille henkilöille, vaan se pitää olla heille koti työelämän yhteydessä”.

Ei ole koskaan helppoa olla ensimmäisenä aallonmurtajana, ja se on vaatinut paljon töitä.

”Onneksi minua on helppo lähestyä, ja pystyin luomaan nopeasti kontakteja. Vaalien jälkeen lähdinkin kiertämään ympäri maata ja edistämään liiton aatteita maahanmuuttajataustaisten jäsenten joukossa. Kävin myös tapaamassa vuonna 2015 Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita, ja kertomassa heille suomalaisesta työelämästä ja tasa-arvosta. Olin solidaarisuusverkostoissa puhumassa työelämästä ja uudenlaisesta ammattiliikkeestä, joka on maahanmuuttajille helposti lähestyttävä. Mielestäni olemme liikkeenä onnistuneet tässä asiassa”, Ben sanoo viitaten PAMin tämänhetkiseen jäsenistöön, jossa maahanmuuttajataustaisia jäseniä on jopa 11 %.

”Yksi hyvin konkreettinen esimerkki siitä, mitä PAM tekee yhteiskunnallisella tasolla näiden jäsenten hyväksi on että jäsenille opetetaan työelämän suomea”, hän sanoo.

Sen jälkeen, kun Ben itse asettui ehdokkaaksi edellisissä liittokokousvaaleissa, aktiivisten maahanmuuttajataustaisten jäsenien määrä on lisääntynyt PAMissa. On siis luonnollista, että tämä heijastuu myös vaalien ehdokasasettelussa.

”Viime kerralla maahanmuuttajia ei paljon näkynyt liittokokouksessa, eivätkä he päässeet vaaleissa läpi johtuen siitä, että heidän verkostot ovat pienet. Nyt uskon ja luotan siihen, että ensi kesän liittokokousvaaleissa tullaan näkemään ennätysmäärä vieraskielisiä, koska viime vuosien aikana nämä jäsenet ovat löytäneet paikkansa ay-liikkeessä”.

Benin mielestä on harmillista, että luottamusmiesten joukossa on edelleen vähän ulkomaalaistaustaisia. Vieraskielisen jäsenistön keskuudessa on vielä havaittavissa pelkoa tai epäilyä siitä, että työnantaja tai joku muu taho saisi tietää työntekijän tekemisistä ay-liikkeessä. Vaikka ammattiliittotoiminta on laissa säädetty oikeus Suomessa, siitä voi esimerkiksi seurata tappouhkaus jossain toisessa maassa.

”Ay-jäsenyys ei ole itsestään selvä asia maahanmuuttajataustaiselle henkilölle juuri tämän takia. Siksi on tärkeä kuuluttaa kentällä viestiä siitä, että ammattiyhdistys on kuin mikä tahansa muu järjestö, joka auttaa jäseniä ja tukee näiden oikeuksia. Jos kokee tällaiset arvot tärkeäksi, sen että työntekijöitä ei saa syrjiä työelämässä ja että kaikkia pitää kohdellaan tasa-arvoisesti, ei ole mikään häpeä kuulua liittoon. Siksi sen takana voi seistä ylpeänä, ilman pelkoa”, hän lisää.

Tässä Beniltä pari vinkkiä sinulle, joka vielä mietit lähtisitkö ehdokkaaksi liittokokousvaaliin

  1. Lähde ennakkoluulottomasti mukaan vaaleihin. Jos jokin asia askarruttaa sinua ay-liikkeen asemassa tai roolissa, niin kannattaa olla yhteydessä muihin aktiivisiin jäseniin tai käydä lukemassa usein kysytyt kysymykset liittokokousvaalisivustolla.

  2. Kun olet ehdokkaana, paras keino tavoittaa ihmisiä on keskustelemalla omalla työpaikallasi. Käy jututtamassa työkavereitasi ja kysy mitä mieltä he ovat suomalaisesta työelämästä. Kerää heiltä ajatuksia liittokokoukseen samalla kun keräät ääniä. Kampanja -sana saattaa karsia ehdokkaita, ja onkin hyvä pitää mielessä, että liittokokousvaalit eivät ole verrattavissa esimerkiksi eduskuntavaaleihin.

  3. Muista, että liittokokousvaaleissa ollaan yhdessä hyvän asian äärellä. Saat esimakua liittokokouksesta ja mitä siellä tapahtuu tältä videolta.

  4. Jos et ehdi ilmoittautumaan 31.12. mennessä ehdokkaaksi voit tämän jälkeen ilmoittautua ehdokkaaksi omassa ammattiosastossasi. Ammattiosastot järjestävät ehdokasasettelukokoukset 19.1.-17.2.2019, joissa liittokokousvaaliehdokkaat vahvistetaan.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat