Artikkeli - 13.12.2018 klo 11.30
Työehdot

Ruokalähetit viilettävät liikenteessä vailla turvaa

Kuva: Anja Reponen

Kuva: Anja Reponen

Delivery partner, freelancer, rider captain. Ruokalähettien tittelit huokuvat urbaania elämäntapaa ja huolettomuutta. Onnettomuuden, työttömyyden tai työnantajan väärinkäytöksen osuessa kohdalle lähetit jäävät kuitenkin yksin.

Ruoankuljetuspalvelua tarjoavien yritysten lähetit ovat viime vuosina ilmestyneet katukuvaan. Nämä yritykset edustavat alustatalouden luomia uusia liiketoiminnan muotoja, jotka hakevat Suomessa yhä vahvempaa jalansijaa.

Satunnaisiin ja vapaasti valittaviin keikkatöihin houkuttelevat joustavat työajat ja keikkaluontoinen työ, joka ei vaadi sitoutumista. Ruokalähettejä palkkaavat yritykset markkinoivatkin lähetin työtä hauskana harrastuksena tai elämäntapana, jossa tekijöillä on vapaus itse päättää työstään.

Todellisuudessa lähetin työssä on kuitenkin monelle kyse kuntoa kohottavan harrastuksen sijaan toimeentulosta, työstä, jota tehdään usein autolla ja josta oma tai perheen talous voi olla riippuvainen. Erityisesti ulkomaalaistaustaisille työntekijöille lähettikeikat tarkoittavat usein ainoaa tulonlähdettä.

Valinnanvapaus taas rajoittuu lähinnä kysymykseksi siitä, ottaako kuljetuskeikan vastaan vai ei, kun lähetin työn luonne, hinta, työasu ja sijainti määritellään tarkasti ennalta.

PAMin lakimiehen Suvi Vilchesin mukaan alustatalous pyrkii järjestämään työn uudella tavalla. Perinteisessä mallissa yritys tuottaa palveluita tai tavaroita asiakkaalle ja ottaa sitä varten tarvitsemansa työvoiman työsuhteeseen. Uudessa mallissa taas digitaaliset alustat välittävät yksittäisiä työtehtäviä ”freelancereille”, jotka ovat periaatteessa vapaita työskentelemään silloin kuin haluavat ja kokoamaan toimeentulonsa vaikka useilta alustoilta.

”Usein näiden yritysten kielenkäytössä myös korostetaan sitä, että kyse ei olisi työstä. Puhutaan esimerkiksi 'keikoista' tai 'kyydeistä', ja näin pyritään hämärtämään teetettävän työn luonnetta."

"Muutenkin joustavuus on näissä yrityksissä hyvin suhteellista. Esimerkiksi ruokalähettien työtä kontrolloidaan ja ohjataan monin eri tavoin. He eivät siis suorita töitään itsenäisesti yrittäjän vapauksin, vaan työtä tehdään työsuhteen kaltaisissa oloissa”, Vilches kertoo.

Syynä työsopimuksella sovittujen työsuhteiden välttelyyn näyttää useimmiten olevan taloudellinen hyöty.

”Alustayritykset pyrkivät välttämään lakisääteiset työnantajavelvoitteensa huolehtia työntekijöiden sosiaaliturvasta. Tämän vuoksi he pyrkivät aktiivisesti hämärtämään lain rajoja ja kutsumaan työn suorittajia uusin termein ja markkinoimaan samalla yllämainittua joustavuutta osana freelancer-sopimuksia. Samanlainen joustavuus olisi mahdollista myös esimerkiksi tarvittaessa työhön kutsuttavana -mallisessa työsuhteessa, mutta työntekijän turva olisi aivan toinen”, Vilches sanoo.

Nopeus palkitaan kilpailussa työvuoroista

Suomessa ruokalähettejä työllistävät saksalaisomisteinen Foodora sekä suomalainen Wolt, jotka tarjoavat työtä pääosin freelancer-sopimuksilla. Toistaiseksi kyse on vielä marginaali-ilmiöstä, minkä vuoksi lähetteinä työskentelevien lukumäärästä ei ole tarkkaa tutkimustietoa. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan vuonna 2017 noin 0,3 prosenttia 15–74-vuotiaista suomalaisista oli hankkinut edellisten 12 kuukauden aikana vähintään neljäsosan ansiostaan digitaalisten alustojen kautta.

Kuva: Anja Reponen

Ruoankuljetuspalvelua, niin kuin tyypillisesti muutakin digitaalialustan kautta tehtävää työtä, tehdään omilla työvälineillä, joiden ylläpidosta ja käyttömaksuista vastaa itse työn vastaanottaja. Työvälineen rikkoutuminen saattaa pahimmassa tapauksessa viedä useamman viikon tai kuukauden ruokarahat, kun korjaaminen on ulkoistettu yrityksiltä läheteille.

Keikat määräytyvät yrityksen sovelluksen kautta, joka seuraa kuljettajia tarkasti ja kerää tilastotietoja mm. työntekijän nopeudesta tilausten toimittamisessa. Sijoittuminen tilastoissa puolestaan määrittelee, minkä verran ja millaisia keikkoja tarjotaan jatkossa.

Asiakkaiden kanssa rupatteluun kotiovilla ei jää aikaa, sillä jokaisen lähetin taskussa raksuttaa sovelluksen kautta kello, joka mittaa kuhunkin lähetykseen käytettyjä minuutteja. Tauko- tai lämmittelytiloja huonon sään varalta läheteillä ei ole, tai ne ovat puutteelliset.

”Pidän huolestuttavana turvallisuuden kannalta yritysten nyt käyttämää systeemiä, jossa lähetit kilpailevat kelloa ja toisiaan vastaan. Se asettaa heidät epäreiluun tilanteeseen, jossa toimeentulonsa turvatakseen on pakko pyrkiä yli-inhimillisiin kuljetusaikoihin jopa turvallisuuden kustannuksella”, Vilches sanoo.

Entä jos sairastuu? Se voi käydä itsensätyöllistäjälle kalliiksi.

”Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu pitkälti työsuhteeseen ja sen perusteella laskettuihin ansioihin. Jos taas työsuhdeturvan ulkopuolelle joutunut lähetti sairastuu tai loukkaantuu työssään, joutuu hän kohtuuttomaan tilanteeseen: hän ei olekaan oikeutettu saamaan sairausajan palkkaa eikä hänellä myöskään ole automaattisesti oikeutta saada korvausta ja tarvittaessa esimerkiksi vakuutusyhtiön korvaamaa kuntoutusta, toisin kuin työntekijällä”, Vilches kertoo.

Parempia työoloja vaaditaan kampanjalla

Kun työn epävarmuus, aikapaineet, sosiaali- ja taukotilojen puute ja kulkuneuvojen rikkoutumisesta aiheutuneet äkilliset kulut ovat työn arkipäivää, lähetit ovat ryhtyneet itse kampanjoimaan työolojen parantamiseksi. Kampanjoita käydään useissa maissa Euroopassa ja muuallakin.

Suomessa Foodoran nykyisistä ja entisistä työntekijöistä koostuva joukko lähettejä ryhtyi kampanjoimaan kesäkuussa. Sitä ennen sekä Foodoran että Woltin läheteille ilmoitettiin sovelluksen kautta, että kuljetuksista maksettavia palkkioita alennettaisiin pysyvästi.

Alennusten perumisen lisäksi lähetit vaativat korvauksia työvälineiden ja ajoneuvojen ylläpitoon, sosiaalitiloja, sairaslomia, läpinäkyvyyttä työvuorojen jakoon sekä mahdollisuutta työsopimuksen solmimiseen. Woltin lähettejä liittyi mukaan kampanjaan marraskuussa.

Vilchesin mukaan odotettavissa onkin, että samaan aikaan kun alustatalous pyrkii yhä kasvamaan, sitä vastaan nousee yhä enemmän myös paikallisia ja globaaleja kampanjoita.

”Alustatalous on epäilemättä kasvattamassa jalansijaansa, ja siksi on entistä tärkeämpää parantaa alustoilla työskentelevien asemaa. Niillä työskentelyä on pidettävä juuri työnä, ei harrastuksena tai pienimuotoisena vapaaehtoisena keikkailuna. Sen vuoksi lainsäädäntöä tulee kehittää vastaamaan näihin uusiin haasteisiin”, Vilches sanoo.

PAM on enemmän kuin valmis keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista alustatalouden uusien yritysten kanssa ja dialogin kautta parantamaan alustayritysten ja muiden uusien työmuotojen parissa työskentelevien asemaa. Yhteiskunnallisesti tulee taas huolehtia siitä, että digitalisaation luomat hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti ja kaikille taataan tietyt vähimmäisoikeudet”, Vilches sanoo.

Lue lisää: "Sairastuin, enkä enää saanut enää työvuoroja" - Lähetit kertovat, mikä alustataloudessa mättää

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

 

Uusimmat

Suosituimmat