Uutinen - 11.01.2019 klo 15.10
Sosiaalipolitiikka

Muutokset sosiaaliturvassa parantavat nuorten asemaa - pääsy ammatilliseen kuntoutukseen helpottuu

Eniten on parannettu pienituloisista perheistä tulevien lukio- ja ammattikouluopiskelijoiden asemaa. Kuva: GettyImages.

Eniten on parannettu pienituloisista perheistä tulevien lukio- ja ammattikouluopiskelijoiden asemaa. Kuva: GettyImages.

Vuoden 2019 alussa sosiaaliturvaa uudistetaan ja erityisesti nuorten kohdalla parannuksia on tiedossa. Muutokset ovat pienet, mutta pientuloiselle joka euro on tärkeä.

Muutokset Kansaneläkelaitoksen etuuksiin tulevat ihmisten tietoon, kun postiluukusta tipahtaa päätös, jossa kerrotaan vuoden lainmuutoksista, mutta konkreettisti muutokset tuntuvat nuorten ja perheellisten kukkarossa.

Vähimmäispäivärahaetuudet nousivat heti vuoden alusta. Perheellisten näkökulmasta, tämä on mainitsemisen arvoinen asia, koska pamilaisten joukossa löytyy sekä sairauspäivärahan että vanhempainpäivärahan saajia.

”Vähimmäispäivärahaetuudet, kuten sairauspäiväraha ja vanhempainpäiväraha korotetaan työmarkkinatuen tasolle. Vaikka korotus ei ole suuri, silti pienituloisille jokainen euro on tarpeen”, kertoo PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija Egezona Kllokoqi-Bublaku.

”Yksi suurimmista myönteisistä muutoksista on se, että luovutaan vähimmäismääräisen sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan 55 päivän odotusajasta. Tästä hyötyvät sellaiset henkilöt, jotka esimerkiksi joutuvat työttömäksi eikä työssäoloehto täyttyy eikä ole ammatillista koulutusta.”

Yleinen elintaso on kasvanut paljon enemmän etuuksien korotuksiin verrattuna. Indeksijäädytyksiä on myöskin tehty aika paljon nykyisen hallituksen aikana. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin ei tule tänä vuonna indeksikorotusta. Hallitus on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla.

”Tällä on vaikutusta Kelan myöntäviin etuksiin. Kuitenkin hallitus on tehnyt etuksiin tasokorotuksia, jotka vaikuttavat kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin”.

Asumistuki on toinen tukimuoto, joka suurenee ja sen enimmäisasumismenoja yleensä tarkistetaan elinkustannusindeksillä.

”Asumistuki on sellainen etuus, jota nimenomaan kokoaikaisessa työsuhteessa olevat myös käyttävät. Meidän liiton jäsenet joutuvat turvautumaan asumistukeen pienen palkan ja ison vuokran takia. Jopa kokoaikaisissa työsuhteissa olevat joutuvat paikkaamaan palkkansa asumistuella”, Kllokqi-Bublaku painottaa.

Huhtikuun alussa parannetaan yksin lapsesta huolehtivien äitien asemaa muun muassa pidentämällä heidän vanhempainrahakautensa 54 arkipäivällä. Oikeus koskee myös yksin adoptoivia naisia.

”On hienoa, että vihdoin yksin lapsesta huolehtivien äitien asemaan tulee parannusta, sillä isällä on jo ollut oikeus kahta vanhempaa vastaaviin vapaisiin, jos esimerkiksi äiti menehtyy synnytyksen yhteydessä.” kertoo Pamin sosiaalipoliittinen asiantuntija.

Pamilaisilla aloilla on erityisen paljon naisia töissä, mutta myös nuoria. Noin 35 % jäsenistä ovat nuoria alle 31-vuotiaita.

”Myönteistä on, että opiskelijoita on myös muistettu. Eniten on parannettu pienituloisista perheistä tulevien lukio- ja ammattikouluopiskelijoiden asemaa. Elokuussa on luvassa alle 20-vuotiaille opiskelijoille muun muassa oppimateriaalilisä, jota ei siis huomioida tulona asumistuessa tai toimeentulotuessa”.

”Vanhempien tulot eivät enää huomioida niiden nuorten osalta, jotka eivät asu kotona ja ovat toisen asteen koulutuksessa. Eli luovutaan vanhempien tulojen vaikutuksesta opintorahan perusmäärään ja asumislisään, kun opiskelija on alle 18-vuotias ja asuu muualla kuin vanhempansa luona”.

Toinen asia on se, että helpotetaan nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Aiemmin kuntoutukseen pääsi yleensä vain sellaisella sairaus- tai vammadiagnoosilla, joka heikensi nuoren toimintakykyä olennaisesti.

”Uudistuksen myötä, myös nuoret, joilla ei ole sairaus- tai vammadiagnoosia voivat päästä kuntoutukseen, ja riittäväksi syyksi katsotaan myös sitä, että on oman elämänhallinnan kanssa ongelmia. Näin madaltamalla kynnystä päästä kuntoutuspalveluihin autetaan monia nuoria pääsemään takaisin jaloilleen”, Kllokqi-Bublaku korostaa.

PAM on aiemmin pitänyt huolestuttavana se, että moni nuori jää eläkkeelle mielenterveyssyistä. Alle 35-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä 72 prosenttia on jäänyt eläkkeelle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.

”Yleisesti voi sanoa, että vuosi 2019 tuo parannuksia varsinkin nuorille, ja tämä edesauttaa nuorten hyvinvointia ja niiden työllistymistä pitkällä tähtäimellä, lisää Kllokqi-Bublaku.

Sosiaaliturvan muutoksia pähkinänkuoressa erityisesti nuorille ja perheellisille v. 2019

TAMMIKUU

Perhe-etuksiin korotus

Vanhempainpäivärahan ja erityishoitorahan vähimmäismäärä suurenee 24,64e/pv -> 27,86 e/pv
Elatustuki suurenee 156,39 e/kk ->158,74 e/kk. Lisäksi elatustukeen liittyvää maksukyvyttömyysraja nousee 1120 e/kk -> 1400 e/kk.
Adoptiotuki suurenee. Määrät ovat riippuvaisia lapsen kotimaasta.


Asumistuet suurenevat

Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat hieman vuoden 2019 alussa. Muut yleisen asumistuen määräytymisperusteet on sidottu kansaneläkeindeksiin ja näin asumistuen perusomavastuu ei muutu.
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä – myös omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suurenee jonkun verran (vähemmän kuin 1,8 %: 42,32 e -> 42,85). Muut huomioon otettavat kustannukset, kuten lämmitys- ja vesikustannukset pysyvät ennallaan.

Yksin asuvan opiskelijan asumislisään tulee parannuksia, kun elokuusta 2019 alkaen vanhempien tulot eivät enää vaikuta alle 18 vuotiaan opintorahan asumislisään, jos opiskelija asuu muualla kuin vanhempiensa luona.

Opintotuen tarveharkintaan muutoksia
1) Opintotuen tulokäsitteen on tarkoitus muuttua 1.1.2019 ja
2) alle 18-vuotiaiden opintotuen tarveharkinnan lieventyä 1.8.2019
3) Opiskelijan vanhempien tulot huomioidaan 1.1.2019 alkaen veronalaisina tuloina

Luovutaan vanhempien tulojen vaikutuksesta opintorahan perusmäärään ja asumislisään, kun opiskelija on alle 18-vuotias ja asuu muualla kuin vanhempansa luona, esim. omassa asunnossa tai yhdessä kavereiden kanssa kämpässä. Itsenäinen asuva alle 18-vuotias opiskelija saisi tällöin opintorahan perusmäärän (101,74 e/kk) ja asumislisin ilman vanhempien tuloihin perustuvaa tarveharkintaa sekä oikeuden lainatakaukseen. Opintorahaa voi edelleen korottaa vanhempien pienten tulojen perusteella. Tällä mahdollistetaan nuorten mahdollisuuksia muuttaa koulutuksen perässä.

Samalla luovutaan vanhempien vaikutuksesta asumislisään, kun kyse on alle 18-vuotiasta asuntolassa, ulkomailla tai Ahvenanmaalla asumislisää saavista opiskelijoista. Näin opiskelijat saavat leikkaamatonta asumislisää asuntolassa 88,87 e/kk ja ulkomailla tai Ahvenanmaalla 210 e kuukaudessa.

Opiskelijan vanhempien tulot huomioidaan veronalaisina tuloin 1.1.2019 alkaen. Koska veronalaiset tulot ovat lähes aina suuremmat kuin puhtaat tulot, vanhempien tulorajoja korotetaan samanaikaisesti 5-6 prosentilla. Vanhempien tuloja koskevat muutos tehdään vuonna 2019 käyttöön tulevan kansallisen tulorekisterin vuoksi.

Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotetaan

Opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten mahdollisuutta päästä Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen parannetaan. Näin tuetaan syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien 16—29-vuotiaiden nuorten mahdollisuuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan sekä kouluttautua ammattiin ja osallistua työelämään. Tarkoitus integroida ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut samanaikaisesti toteutettavaksi tavoitteelliseksi palvelukokonaisuudeksi.

Kelan järjestämään nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nykyistä matalammalla kynnyksellä ja joustavammin. Nuori pääsee kuntoutukseen jatkossa ilman sairaus- tai vammadiagnoosia, jos hänen toimintakykynsä on olennaisesti heikentynyt ja hänellä on kuntoutuksen tarve – ts. on samanaikaisesti useita ja vakavia elämänhallinnan ongelmia. Näin parannetaan nuoren opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia ja estetään vaikeuksien pitkittymistä.

Kuntoutusrahaa maksetaan koko nuoren ammatillisen kuntoutuksen ajan, eikä nuoren tarvitse pelätä etuuden katkeamista kuntoutuksen aikana. Tämän toivotaan motivoivan nuoria lähtemään kuntoutukseen ja etenemään opiskelu- ja työllistymistavoitteissa.

Uudistus perustuu selvitykseen, joka käsitteli nuorten sosiaalisia kuntoutuksia. Tämä selvitys oli osaksi monialaisen kuntoutuksen selvitystä, jonka toteutettiin Jyrki Kataisen hallituksen aikana vuonna 2014.

HUHTIKUU

Perhe-etuksiin parannuksia

Yksinhuoltajan vanhempainrahakautta pidennetään 54 arkipäivällä. Oikeus koskee myös yksin adoptoivia naisia.
Monikkoperheen isän oikeutta isyysvapaaseen ja isyysrahakauteen pidennetään nykyisestä 54 isyysrahapäivästä 18 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa samanaikaisesti syntynyttä tai adoptoitua lasta kohden. Isyysrahapäivien enimmäismäärä olisi kuitenkin aina 105 arkipäivää. Isä voi käyttää isyyskauden pidennyksen joko kokonaan tai osittain samaan aikaan, kun äiti saa äitiys- ja vanhempainrahaa taikka vanhempainrahakauden jälkeen.

Adoptiovanhempien vanhempainrahaoikeutta parannetaan siten, että kaikilla lapsen adoptiotarkoituksessa hoitoonsa ottaneilla olisi oikeus adoptiovanhemman vanhempainrahaan. Myös adoptiovanhempien vanhempainkautta pidennetään vastamaan pituudeltaan biologisten vanhempien äitiys- ja vanhempainrahakautta lapsen syntymään jälkeiseltä ajalta.

ELOKUU

Pienituloisten perheiden opiskelijoille oppimateriaalilisä

Pienituloisten perheiden lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tullaan maksamaan opintotuen oppimateriaalilisää. Lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen alle 20-vuotias pienituloisen perheen opiskelijalla on oikeus oppimateriaalilisään, jonka määrä on 46,80 e/kk.

Oikeus oppimateriaalilisään on vanhempien pienituloisuuden perusteella korotettua opintorahaa saavalla
- 17-19 vuotiaalla vanhemman luona asuvalla opiskelijalla ja
- 17-vuotiaalla itsenäisesti asuvalla opiskelijalla sekä
- vastaavasti pienituloisen perheen alle 17-vuotiaalla opiskelijalla.

Oppimateriaalilisää ei otettaisi tulona huomioon asumistuessa, toimeentulotuessa eikä sotilasavustuksessa.

Lukiolaisille yksi opintotukikuukausi lisää

Lukiokoulutuksen lukuvuoden tukiajan määräytymisperusteet yhtenäistetään ammatillisen koulutuksen tukiajan määräytymisperusteiden kanssa. Tällöin tyypillinen lukuvuoden tukiaika pitenee lukiossa yhdeksästä kuukaudesta 10 kuukauteen. Muutoksella vaikutetaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhdenvertaisuutteen.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat