Artikkeli - 09.01.2019 klo 09.00
Työelämä

Safariyritykset ovat ammattimaistuneet, mutta yhä työ on sesonkivaltaista

Sanna Heinonen työskentelee Rovaniemellä safarioppaana ensimmäistä kauttaan. Kuva: Kaisa Sirén

Sanna Heinonen työskentelee Rovaniemellä safarioppaana ensimmäistä kauttaan. Kuva: Kaisa Sirén

Lapin safarioppaat, kuten Sanna Heinonen, vievät ulkomaalaisia asiakkaitaan poro- ja huskytiloille tai lumikenkäkävelylle. Voimakkaasti kasvanut ala on ammattimaistunut, mutta sesonkiluonteisuus määrittää yhä työtä.

Safariopas Sanna Heinonen, 34, työskentelee Lapland Safarisin Rovaniemen toimipisteessä ensimmäistä talveaan. Hän on entinen ompelija ja perhepäivähoitoyrittäjä, joka valmistui keväällä kolmanteen ammattiinsa matkailualalle.

Puhe on vilkasta.  Sehän sopii, sillä safarioppaan työ on ”satuilua” ja joulutarinan loihtimista charter-lennoilla tuleville matkailijoille. Kun safariopas vie asiakkaitaan retkille, vaikka porotilalle poroja rapsuttamaan, hän johtaa joukkoja moottorikelkkaletkan kärjessä.

"Työasuna on välillä toppapuku, välillä tonttupuku", Heinonen sanoo.

Safariopas on myös tarinankertoja. Hyvä juttutuokio käydään esimerkiksi tulisijan äärellä. Kuva: Kaisa Sirén

”Jäykkä ihminen ei käy tähän hommaan”, Heinonen sanoo. Selvästi pitää olla myös kielitaitoinen, sillä asiakkaat ovat 99-prosenttisesti ulkomaalaisia.
Heinosen mukaan työ vaatii paitsi heittäytymistä, myös joustavuutta.

”Aamulla et aina tiedä, mitä ilta tuo.”

Firmalla on viikko-ohjelma, mutta retkiä tulee päivän mittaan lisää tai niitä peruuntuu. Heinonen sanookin, että safarioppaan työ voi tulla jopa shokkina sille, joka on tottunut säännölliseen päivätyöhön.

Safariyritykset kasvaneet

Matkailuala on kasvanut viime vuodet, niin myös safariyritysten ala. Matkailijat etsivät kokemuksia, ja siihen he tarvitsevat oppaita ja ohjelmaa. Monet kaipaavat luontoa, mutteivat uskalla yksin poiketa tieltä erämaahan.

PAMin ekonomisti Olli Toivanen on selvitellyt noin sadan safari- ja elämysmatkailuyrityksen liikevaihdon kehitystä.

”Kasvua on ollut kokonaisuudessaan 20,6 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017 ”, Toivanen sanoo.
Se kertoo hänen mukaansa huomattavan hyvästä matkailuvuodesta 2017. Elämysmatkailu kukoistaa varsinkin Lapissa.

Risto Vuento ja Rami Korhonen välinevarastossa. Kuva: Kaisa Sirén

Lapland Safaris -konsernin pääluottamusmies Risto Vuento odottaa meneillään olevasta kaudesta ”hypertalvea”.

"Viime talvi oli jo super", Vuento sanoo.

Konsernin operatiivisen johtajan Rami Korhosen mukaan alan kymmenien prosenttien liikevaihdon kasvu selittyy sillä, että ulkomaalaisten matkailijoiden kiinnostus Lappia kohtaan on lisääntynyt. Lappia pidetään turvallisena ja eksoottisena.

Ala on ammattimaistunut

Leppoisasti jutteleva pääluottamusmies Vuento on ollut alalla 25 kautta. Sinä aikana hän on nähnyt safariyritysten – tai ohjelmapalvelualan – ammattimaistumisen.
”Alkuaikoina saattoi olla pari hassua keikkaa viikossa, mutta nyt työtä tehdään sesonkiaikana nonstoppina. Viimeinen iltavuoro, jossa käydään revontulia metsästämässä, päättyy puoli yhdeltä yöllä”, Vuento sanoo.

”Alkuun töitä sai, kun jaksoi hengata firman lähistöllä ja käydä kyselemässä keikkaa. Palkat maksettiin osittain käteisellä: pitkä jono oppaita kiemurteli kohti toimitusjohtajan huonetta”, Vuento muistelee erästä yritystä.

Johtaja Rami Korhosen mukaan ammattimaistumista on sekin, että työn dokumentointiin ja turvallisuuteen on viime vuosina tullut viranomaismääräyksiä, jotka ovat vanhemmilla aloilla olleet arkea jo pitkään.

Uutena ilmiönä on muuallakin matkailussa tuttu jakamistalous. Yksityishenkilöt tarjoavat matkailijoille retkiä vaikka samoilla alustoilla, millä myyvät AirBnB-majoitusta. Kun he toimivat viranomaisvalvonnan ulkopuolella, huolena on, että kaksilla säännöillä toimiminen yleistyy.

Pois nollatuntisopimuksista

Lapin työvoimapulasta matkailualalla puhutaan paljon. Täällä siihen on vastattu ainakin työehtoja parantamalla.

Lapland Safarisissa uutta on tänä sesonkina nimittäin se, että työntekijöille ei enää tarjota nollatuntisopimuksia, vaan takuutunnit. Vapaapäivätkin ovat tiedossa etukäteen. Ja kuin mallina muille alan yrityksille konserniin on ensimmäisenä saatu paikallisesti sopien ilta- ja yölisät. Tämä tapahtui viime kautena.

Lapland Safaris Group

Perustettu: 1982. Suomen vanhin ja suurin safarialan yritys.
Liikevaihto:
35 miljoonaa euroa vuonna 2018 (tilikaudella heinäkuusta 2017 heinäkuuhun 2018), 32 miljoonaa vuonna 2017 ja 25 miljoonaa 2016.
Liikevaihdon kasvu:
28,1 % (2017), 44,2 % (2016), 8,1 % (2015).
Toiminta:
Omistaa omia tilausravintoloita, maastokohteita, tilaussaunoja, erämaahuviloita, välinevuokraamoita, mutta käyttää myös alihankintaa.
Tausta:
Kuuluu samaan konserniin kuin Laplands Hotels.

Risto Vuennon mielestä työn ja työsuhteiden saaminen ympärivuotiseksi olisi silti paras keino parantaa Lapin safarityöntekijöiden asemaa.

”Kesämatkailua ei vielä oikein ole, korostan sanaa vielä. Kyllä sekin päivä tulee”, Vuento ennustaa.

Rami Korhosen mukaan Lapland Safarisilla on ollut kiitettävästi työnhakijoita tänä sesonkina. Heistä jo yli puolet on ulkomaalaisia.

”Matkailualalla meidät mielletään eksoottisemmaksi työpaikaksi. Meille tulee enemmän hakemuksia kuin kokki- ja tarjoilijatöihin”, Korhonen arvioi.

Vaikka tässä työpaikassa asiat ovat hyvin, niin toisenlaisiakin tarinoita safarityöntekijöiden oloista yhä kuulee.

Alihankkijoilta palveluja

Lapissa alan sesonki kestää marraskuun lopusta huhtikuun puoliväliin, mutta huippusesonki on yhä häkellyttävän kapea:
”Vuoden liikevaihdostamme puolet syntyy joulukuussa”, Korhonen sanoo.

Sesonki näkyy myös työntekijöiden määrissä. Joulukuussa yrityksen palveluksessa on 650 työntekijää, ympärivuotisesti noin 70. Elämyskokonaisuuksia rakennetaan yhteistyönä, jolloin työtä tarjoutuu naapuriyrityksille. Niinpä kun Lapland Safarisin opas vie matkailijaryhmän huskyjä tai poroja katsomaan, eläintilat ovat omia yrityksiään.

”Meillä liikevaihdosta 40 prosenttia on alihankkijoilta ostettuja palveluita”, Korhonen kuvaa.

Sesonkityöntekijän on aikanaan pakattava matkatavaransa. Sanna Heinonen on kotoisin Pyhäjoelta Oulua etelämpää. Hänen kautensa Rovaniemellä kestää viisi kuukautta. Kesäkaudeksi tämä yhden lapsen äiti aikoo johonkin toiseen sesonkityöhön.

”Viime kesän olin seikkailupuistossa kiipeilyohjaajana, joten luultavasti pyrin sentyyppiseen työhön ensi kesänäkin.”

Tärkeä ohjelmapalveluala

Safari- ja eräoppaisiin sovelletaan PAMin ja työnantajaliitto MaRan välistä ohjelmapalvelualan työehtosopimusta. Siksi safariyrityksiä kutsutaan liitossa usein ohjelmapalvelualaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa termillä ohjelmapalvelut tarkoitetaan kuitenkin laajempaa matkustajia palvelevaa kokonaisuutta. Ohjelmapalveluihin kuuluvat silloin safariyritysten lisäksi muun muassa hiihtokeskukset, golfkentät, huvi- ja teemapuistot, virkistystoiminta, eläinpuistot, saunat ja solariumit.

”Ohjelmapalveluiden osuus matkailun ydinklusterin liikevaihdosta on 28 prosenttia, kun majoituksen osuus on 17 prosenttia ja ravitsemispalvelujen 55 prosenttia”, sanoo matkailun toimialapäällikkö Susanna Jänkälä työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Jänkälä pitää ohjelmapalveluiden merkitystä matkailussa tärkeänä. Ei turisti tule Suomeen pelkän majoituksen vuoksi, hän kaipaa elämyksiä. Etenkin luontoon perustuva matkailu on kasvussa. Siinä taas ulkomaiset matkailijat käyttävät ohjelmapalveluita eri tavalla kuin kotimaiset.

”Suomalainen osaa itse mennä metsään kävelemään, kun taas lyhytkin retki luontoon on toisenlaisesta kulttuurista tulevalle jo tuotteistettava ohjelmapalveluksi.”

Matkailua palvelevassa toiminnassa oli 6300 yritystä vuonna 2017, ja niissä noin 11 800 työntekijää. Luvuissa on hiukan kasvua vuoteen 2016 verrattuna. Liikevaihto oli 2,7 miljardia, kun vuotta aiemmin se oli 2,6 miljardia.

Visit Finlandin mukaan Suomessa oli ulkomaisia matkailijoiden yöpymisiä lokakuussa 6,0 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lapissa kasvua oli 10,5 prosenttia.

Täsmennetty kappaletta ohjelmapalvelualan määrittelystä lisäyksellä "Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa" 10.1. klo 12.30.

Kokeneille sopimuspalkkaa

Ensimmäisen vuoden safarioppaille maksetaan yleisesti taulukkopalkkaa, mutta kokeneet työntekijät puhuvat itselleen sopimuspalkan. Työehtosopimuksen mukaiset palkat ovat vielä alhaiset, eikä olosuhdelisiä ole neuvoteltu. Alan kehityksen kannalta onkin hienoa, että järjestäytyneillä työpaikoilla on alettu paikallisesti sopien neuvotella ilta- ja yölisien maksamisesta.

Yritysten on pakkokin maksaa työehtosopimusta enemmän, sillä alalla on resurssipulaa. Yritykset haluavat myös osaavia sesonkityöntekijöitä, jotka on jo kertaalleen perehdytetty. Täällä liiton aluetoimistossa näkyy safariyritysten työntekijöiden kansainvälistyminen. Ulkomaalaiset eivät tunne Suomen työelämän käytäntöjä ja he tulevat kyselemään asioita.

Toimitsija Katja Koivuranta
PAMin Rovaniemen aluetoimisto

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat