Uutinen - 20.02.2019 klo 15.30
Maahanmuutto

Valvontakäynnit paljastivat puutteita palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa siivousalan yrityksissä

Edelleen tarkastuksissa tulee vastaan alipalkkaustapauksia, joista räikeimmät ovat olleet esimerkiksi 5 euron suuruisentuntipalkan maksaminen tai palkkojen maksamatta jättäminen kokonaan työntekijöille. Kuva: GettyImages.

Edelleen tarkastuksissa tulee vastaan alipalkkaustapauksia, joista räikeimmät ovat olleet esimerkiksi 5 euron suuruisentuntipalkan maksaminen tai palkkojen maksamatta jättäminen kokonaan työntekijöille. Kuva: GettyImages.

Siivousala nähdään yhtenä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskitoimialana Suomessa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on viime vuosien aikana kohdentanut valvontaa erityisesti pieniin järjestäytymättömiin yrityksiin ja vihjeiden perusteella saamiinsa kohteisiin. Puutteita on havaittu työntekijöiden palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa.

”Siivousalaa valvotaan ainoastaan Etelä-Suomen alueella, koska suurin osa ulkomaalaisesta siivous- ja kiinteistöpalvelun työvoimasta keskittyy tähän alueeseen. Siivousalaa on hankalaa valvoa, koska kyseessä on liikkuva työ”, kertoo Niina Ahonen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Niina Ahonen.

Yllätystarkastuksia on vuosien aikana lisätty siivousalalla, jossa niitä tehdään usein ilta- ja yöaikaan. Tarkastuksilla valvotaan muun muassa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta maassa ja heitä haastatellaan palkkauksesta ja työajasta.

”Tapaturmavakuuttaminen, työaika-asiakirjat, sunnuntaityö ja ylityöt sekä palkkaus ovat yleensä tarkastuksen kohteena. Sen lisäksi tarkistetaan, onko työntekijöille järjestetty lakisääteistä työterveydenhuoltoa”, Ahonen kertoo.

Aluehallintovirasto tarkistaa myös onko syrjinnän kieltoa rikottu, eli onko työpaikalla tapahtunut syrjintää syntyperän, sukupuolen tai muun tekijän perusteella.

”Jos työaikakirjanpito on puuttunut kokonaan, niin syrjinnän kieltoa ei ole voitu valvoa”, hän toteaa.

Ahosen mukaan viranomaisyhteistyö poliisin kanssa on ollut hedelmällistä. Poliisin mukanaolo on tuonut turvaa sekä AVIn työntekijöille että haastateltaville turvallisuutta. Tieto tarkastuksista leviää myös alan toimijoiden keskuudessa, kun sitä tehdään juuri viranomaisyhteistyönä.

Tilanne siivousalalla on Ahosen mukaan kuitenkin hiukan parantunut, vaikka edelleen AVIn tarkastajat kohtaavat alipalkkaustapauksia, joista räikeimmät ovat olleet esimerkiksi 5 euron suuruisentuntipalkan maksaminen tai palkkojen maksamatta jättäminen kokonaan työntekijöille.

Ulkomaisen työvoiman valvonta siivousalalla Etelä-Suomessa

Tarkastuksia yhteensä Yllätystarkastuksia Yhteistyössä poliisin kanssa
2016 132 27 14
2017 131 60 45
2018 122 41 31

Valvontatuloksia siivousalalta Etelä-Suomessa

Työnteko-oikeus ei kunnossa (kaikki käynnit) Palkkauksessa puutteita Puutteita työaikakirjanpidossa
2016 25 % 50 % 52 %
2017 14 % 43 % 60 %
2018 17 % 34 % 51 %

Lähteet: Etelä-Suomen aluhallintovirasto/Niina Ahonen

Valvontatuloksia siivousalalta Etelä-Suomessa

Joka neljännessä Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2016 tekemässä tarkastuksessa löytyi työntekijöitä, joilla ei ollut oikeutta työntekoon. Tämä on hieman laskenut, mutta näitä esiintyy edelleen joka viidennessä tarkastuksessa. Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että ulkomaalaisen työntekijöiden työnteko-oikeus on kunnossa, eli jonkinlainen oleskelulupa tai työoikeus on oltava EU- ja ETA-alueella.

Viime vuoden tulokset kertovat siitä, että palkkauksessa on edelleen puutteita. Joka kolmannessa yrityksissä palkkaus ei ollut kunnossa. Toisaalta laskua on havaittavissa, eli työehtosopimuksen mukainen palkka on viime vuonna ollut paremmalla tolalla kuin aiempina vuosia. Työaikojen kirjaamisessa on edelleen paljon puutteita.

Lähde: ESAVI/Niina Ahonen

Turvapaikanhakijat työllistyvät siivousalalla

Niina Ahosen mukaan siivousala työllistää paljon turvanpaikanhakijoita. AVIn tekemät valvontahavainnot tukevat myös tätä. Yrityksissä, joissa aluevalvontavirasto teki tarkastuksia (107 yritystä) viime vuonna, noin kymmenesosa työntekijöistä oli turvanpaikanhakijoita.

Vuonna 2018 ulkomaisia työntekijöitä oli Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontakohteissa yhteensä 818, joista turvanpaikanhakijoita oli 82.

Suurin osa työnteko-oikeudetta työtä tekevistä työntekijöistä, jossa valvonnassa kohdattiin, olivat turvanpaikanhakijoita juuri siivousalalla.

”Työnantajat eivät välttämättä tiedä miten he voisivat varmistaa työntekijän työnteko-oikeuden. Se on tehtävä maahanmuuttovirastossa ennen työn alkamista ja työsuhteen aikana. Turvapaikanhakijoilla on samat työsuhteen vähimmäisehdot kuin muillakin”, painottaa Ahonen.

Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hän on hakenut turvapaikkaa. Työnteko-oikeus päättyy siihen, kun hakemus on lainvoimaisesti ratkaistu. Siksi Maahanmuuttovirasto suosittelee turvapaikanhakijan työnteko-oikeuden tarkistamista työnantajille 8 viikon välein.

Alustatalous uusi ilmiö siivousalla

Ahosen mukaan kevytyrittäjyys ja erilaiset alustatalouden muodot kasvavat koko ajan myös siivous- ja kiinteistöpalvelualalla. Ongelmallista on, että tarkastukset rajoittuvat työsuhteeseen olevaan työhön.
”Ilmiö on huomattu. Sitä arvioidaan jokaisella tarkistuksella erikseen, eli täyttyykö työsuhteen tunnusmerkit, vai ei”, Ahonen sanoo.

Alihankintaketjut näkyvät myös siivousalalla. AVIn tietoon on ollut tullut esimerkiksi sellaisia tapauksia, joissa isot siivousfirmat ovat ketjuttaneet siivousalan töitä. Tämän tyyppisten alihankintaketjujen valvonta on haastavaa.

Tarkastajan mukaan tiedonsaanti paranee uuden tulorekisterin myötä, kun se otetaan käyttöön vuonna 2020. Se tulee hyödyksi myös kotisiivoustyön tarkistuksissa.

”Veronumeron käyttöönotto siivous- ja muilla aloilla voisi olla yksi tapa ohjata aloja paremmin. Isoissa siivousfirmoissa onkin henkilötunnisteita jo käytössä”, Ahonen sanoo.

PAM vaatii eduskuntatavoitteissaan, että

  • Rikoslakiin otetaan uusi alipalkkausrikos. Se koskisi yleissitovan työehtosopimuksen määrittelemän minimitason alittavan palkan maksua. Näin vakavimmat tapaukset tulisivat rikoslain piiriin, mutta yksityiskohtaisempi työehtosopimusten tulkinta esimerkiksi palkkauksen vaativuuden osalta jäisi edelleen yksityisoikeudelliseksi riita-asiaksi.
  • Aluehallintoviranomaiselle annettaisiin laajat valtuudet palkkauksen valvontaan

Esimerkki ulkomaisen työvoiman käytön laiminlyönnistä siivousalalta: kiskonnantapainen työsyrjintä

Työnantajan ja ulkomaalaisten työntekijöiden välillä oli solmittu kokoaikaiset työsopimukset, joissa oli sovittu myös työehtosopimuksen vaatimukset täyttävän palkan maksamisesta. Kun työt oli aloitettu, työntekijöillä oli aluksi kahden viikon palkaton harjoittelu. Työtä ei kuitenkaan ollut tarjolla niin paljon, kun työehtosopimuksessa oli sovittu. Työ ei myöskään vastannut sovittua, vaan työntekijät tekivät siivoustöitä. Heillä oli heikko kielitaito, eivätkä he olleet tietoisia Suomen lainsäädännöstä tai työehtosopimuksesta. Heiltä oli myös vaadittu maksu Suomeen tulosta. Palkka oli niin pieni, että se tuskin olisi riittänyt edes elinkustannuksiin Suomessa.
Työnantaja oli asettanut työntekijät heidän kansalaisuutensa ja etnisen alkuperänsä vuoksi huomattavan epäedulliseen asemaan, eli tapaus täytti kiskonnantapaisen työsyrjinnän kriteerit.

Lähde: lakimies Noora Haapa-alho, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat