Uutinen - 14.03.2019 klo 15.52
Työmarkkinat

Alihankintaketjuissa tapahtuva hyväksikäyttö on rakenteellinen ongelma

Alipalkkaus on myös yhteiskunnallinen ongelma. Jos yritys maksaa alipalkkaa ja laiminlyö muut velvoitteensa, niin rehellisesti toimivan yrityksen on mahdotonta kilpailla tämän kanssa. Alipalkkaustilanteet haittaavat reilua kilpailua, ja yhteiskunnallisia varoja jää saamatta.

Alipalkkaus on myös yhteiskunnallinen ongelma. Jos yritys maksaa alipalkkaa ja laiminlyö muut velvoitteensa, niin rehellisesti toimivan yrityksen on mahdotonta kilpailla tämän kanssa. Alipalkkaustilanteet haittaavat reilua kilpailua, ja yhteiskunnallisia varoja jää saamatta.

Työntekijöiden alipalkkaus on erittäin tuottoisaa työnantajalle, koska kiinnijäämisriski on pieni ja rikosseuraamukset olemattomat. On kaikkien edun mukaista, että Suomessa on turvallinen työelämä ja reilut työmarkkinat, ja ettei ketään käytetä hyväksi.

Viime kymmenen vuoden aikana Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI on tutkinut työperäistä hyväksikäyttöä ja työperäistä ihmiskauppaa Suomessa. Vuonna 2011 HEUNI julkaisi ensimmäiset tutkimustuloksensa.

”Tutkimusten perusteella, huomioon ottaen, että aineisto on kerätty yli 10 vuotta sitten, on harmillista todeta, että tilanne ei ole muuttunut. Silloin kuten nyt, suurin osa Suomen työmarkkinoilla hyväksikäytetyistä ulkomaalaisista työntekijöistä on tullut tänne joko työluvalla tai tekee töitä turvanpaikanhakijan työnteko-oikeudella. Tämän lisäksi on myös paperittomina työskenteleviä”, HEUNIn johtaja Natalia Ollus kertoo.

HEUNIn johtaja Natalia Ollus muistuttaa, että hyväksikäyttäjien joukossa on myös kantasuomalaisia työnantajia.HEUNIn tutkimusten mukaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti palvelualoilla, kuten ravintola- ja siivoustyössä, mutta myös rakennusalalla on ongelmia. Tämän lisäksi hyväksikäyttöä on kausityössä, esimerkiksi marjanpoiminnassa.
”Tunnusomaista työperäisessä hyväksikäytössä on, että työntekijät ja työnantajat ovat samasta maasta. Ehkä aiemmin on ajateltu, että sukulaisuus on suojaava tekijä, mutta itse asiassa se on riskitekijä, koska työntekijä saattaa olla kiitollisuudenvelassa, ja saattaa tulla hyväksikäytetyksi juuri sukulaisuuden takia”, sanoo Ollus.

Hyväksikäyttäjien joukossa on myös kantasuomalaisia työnantajia.

”Alipalkkaus on tyypillisin muoto hyväksikäytöstä. Sinänsä alipalkkausta itsessään ei ole kriminalisoitu Suomessa, mutta jos alipalkkaukseen liittyy muita hyväksikäytön muotoja, kuten palkanpidättämistä tai ylipitkien työpäivien teettämistä – niin silloin tästä muodostuu kokonaisvaltainen hyväksikäyttö, joka lähestyy työperäistä ihmiskauppaa”, Natalia Ollus kuvailee.

Reilu työ -verkosto on vuonna 2016 perustettu asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen sekä tutkijoiden yhteenliittymä ja vapaamuotoinen verkosto. Osallistujat pyrkivät jakamaan tietoa keskenään ja ottamaan selvää työelämään vaikuttavista asioista, murroskohdista ja ilmiöistä, mutta myös vaikuttamaan ja löytämään ratkaisuja työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi.

Verkostoon kuuluvat PAMin ohella Rikosuhripäivystys, SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta, Monika-naiset liitto ry, Vailla vakinaista asuntoa ry, Pakolaisneuvonta ry, Pro-tukipiste ry, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue.

Reilu työ -verkosto järjesti 8.3.2019 infotilaisuuden, jossa työperäinen hyväksikäyttö oli keskiössä. Samalla mietittiin, miten olemassa oleviin ongelmiin voi puuttua.

Näkymätöntä hyväksikäyttöä vaikea valvoa

HEUNIn johtajan mukaan Suomessa ajatellaan, että hyväksikäyttöä esiintyy vain esimerkiksi etnisissä ravintoloissa. Ollus kertoo kuitenkin esimerkein, että kyseessä on rakenteellinen ilmiö ja että tämän hetkiset keinot puuttua näihin tilanteisiin ovat rajatut.

”Kyseessä oli julkinen tilaaja, joka osti alihankintaketjun ensimmäiseltä toimittajalta työrupeaman, mutta tämä myi sen eteenpäin. Toisen alihankkijan palkkaamille työntekijöille ei maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa eivätkä he saaneet ylityökorvausta. Lisäksi työpäivät olivat pitkiä”.

Valvontamielessä tällainen ketju on Olluksen mielestä haastavaa, koska ensimmäisen alihankkijan ja tilaajan välinen sopimus oli paperilla ihan kunnossa, vaikka hankintaketjun loppupäässä tapahtui hyväksikäyttöä. HEUNI on muun muassa tuottanut oppaan yrityksille ja työnantajille, jossa kerrotaan miten erityisesti alihankintaketjuissa riskienhallintaa voisi parantaa.

”Tämä on näkymätöntä hyväksikäyttöä, mikä ei päälisin puolin näy, mutta johon pitäisi puuttua”, hän painottaa.

Ilmiöllä talousrikollinen ulottuvuus

Tällä hetkellä HEUNIssa tutkitaan yhteistyössä poliisin, työsuojelun sekä yritysten kanssa sitä, millaista talousrikollisuutta hyväksikäyttöön liittyy.

”Aiempien HEUNIn tutkimusten perusteella tiedetään, että kyseessä on jossain tapauksissa selvästi liiketoimintamalli, joka perustuu siihen, että yritys maksaa huonosti työntekijöille ja häntä käytetään hyödyksi toistuvasti eri keinoin".

PAM vaatii eduskuntatavoitteissaan, että

  • Rikoslakiin otetaan uusi alipalkkausrikos. Se koskisi yleissitovan työehtosopimuksen määrittelemän minimitason alittavan palkan maksua. Näin vakavimmat tapaukset tulisivat rikoslain piiriin, mutta yksityiskohtaisempi työehtosopimusten tulkinta esimerkiksi palkkauksen vaativuuden osalta jäisi edelleen yksityisoikeudelliseksi riita-asiaksi.
  • Aluehallintoviranomaiselle annettaisiin laajat valtuudet palkkauksen valvontaa.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat