Uutinen - 12.03.2019 klo 15.00
Työmarkkinat

Nollatuntisopimusten kasvu Pohjoismaissa huolestuttaa ay-liikkeen edustajia

SUNin hallitus koolla Helsingissä (vasemmalta oikealle): Hannu Moilanen (Suomi), Brede Edvardsen (Norja), Magnus Pettersson (Ruotsi), Jaana Ylitalo (Suomi), Mikael A Carlsson (Ruotsi), Åse Blomkvist (Ruotsi), Ann Elisabet Sandvold (Tanska) (takana), Trine Lise Sundnes (Norja) sekä Jerker Nilsson (Ruotsi).

SUNin hallitus koolla Helsingissä (vasemmalta oikealle): Hannu Moilanen (Suomi), Brede Edvardsen (Norja), Magnus Pettersson (Ruotsi), Jaana Ylitalo (Suomi), Mikael A Carlsson (Ruotsi), Åse Blomkvist (Ruotsi), Ann Elisabet Sandvold (Tanska) (takana), Trine Lise Sundnes (Norja) sekä Jerker Nilsson (Ruotsi).

Palvelualan pohjoismaisen unionin (SUN) hallitus kokoontui viime viikolla Helsingissä. Nollasopimusten määrä on huolestuttavasti kasvussa kaikissa Pohjoismaissa. SUNin hallituksen puheenjohtaja Jaana Ylitalon mukaan EU-tasoinen lakiuudistus parantaisi näissä työsuhteissa työskentelevien asemaa.

Työelämän sirpaloituminen näkyy muun muassa epävarmoina työsuhteina, pätkätyönä ja nollasopimuksina. Viime aikoina on ollut havaittavissa, että nollatuntisopimukset ovat kasvamaan päin kaikissa pohjoismaissa. Voidaan puhua trendistä.

”Kehitys Pohjoismaissa on huolestuttava. Irlannissa kielletään nollatuntisopimukset ja Saksassa tiukennetaan määräaikaisten sopimusten käyttö. Sama suunta tarvitaan Pohjoismaissakin”, Jaana Ylitalo, Palvelualan pohjoismainen unioni SUNin hallituksen puheenjohtaja ja PAMin edunvalvontajohtaja painottaa.

SUNin kokouksissa pohjoismaisten ammattiliittojen edustajat kokoontuvat keskustelemaan maittaisista työelämänkysymyksistä, pohtimaan yhteisiä ratkaisuja ja jakamaan hyviä käytäntöjä. SUN on käynnistänyt muun muassa ajankohtaisen kartoituksen jäsenmaiden nollasopimuksista ja siihen liittyvistä lainsäädännöstä. Ilmiöstä saadaan kokonaiskuva vielä tänä keväänä.

Ylitalon mukaan nollatuntisopimukset ovat pinnalla myös EU:n tasolla. Sieltä puhaltaa myönteisiä tuulia, sillä EU:ssa on alustavasti päästy sopuun nollatuntisopimusten rajoista.

”Työolodirektiivi, joka on syntynyt EU-komission, Euroopan parlamentin ja EU-jäsenmaiden toimesta, estäisi tehokkaasti nollatuntisopimusten väärinkäytöksiä. Uusi laki parantaisi epätyypillisissä työsuhteissa, kuten niin sanotuilla nollatuntisopimuksilla, työskentelevien asemaa”, Ylitalo kertoo.

Epävirallisesti hyväksytyssä muodossaan laki edellyttäisi työnantajaa ilmoittamaan nollatuntisopimuksella työskentelevälle ennakolta, mille päiville ja kellonajoille työntekijän työtunnit yleisesti ottaen sijoittuvat. Lisäksi työtuntien ajankohdasta olisi ilmoitettava kohtuullisen ajoissa etukäteen.

Komission mukaan sovintoesitys parantaa noin 200 miljoonan eurooppalaisen työntekijän asemaa. Epävirallisesti hyväksytty esitys on hyväksyttävä vielä virallisesti Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

”Seuraavalla parlamentin kaudella on tärkeää varmistaa direktiivin täysimääräinen implementointi kansalliseen lainsäädäntöön”, kertoo Ylitalo ja jatkaa:

”Käytännön tasolla kansallinen toteutus jäänee väljäksi. Tässä jokaisella liitolla on oma roolinsa pitää silmällä, että asiat menevät oikeinpäin maaliin, kun sen aika koittaa. Jäsenvaltioille jäisi näin vastuu estää nollatuntisopimusten perusteeton hyväksikäyttö.”

Pohjoismaiset sisarliitot pohtivat myös työrauhaa ja lakko-oikeutta

SUNin viime viikkoisessa kokouksessa keskusteltiin myös työrauhasta ja lakko-oikeuden säilymisestä työntekijöillä.

”Kaikissa pohjoismaissa työnantajapuoli on se, joka on nostanut yhteiskunnalliseen agendaan juuri nämä kysymykset. Samat asiat puhuttavat”, toteaa Ylitalo.
Ay-liikkeessä on selvästi paljon meneillään, ja Ylitalo poimii esille pari ajankohtaista asiaa kokousantimista.

”Ruotsissa palvelualojen liitot valmistautuvat uuteen työehtosopimuskierrokseen. Norjassa käydään parasta aikaa keskustelua palkankorotusneuvotteluista ja erilaisista malleista toteuttaa esimerkiksi matalapalkkaisten alojen palkankorotuksia, mutta sielläkin näiden neuvottelujen rinnalla ovat työaikakysymykset pinnalla työaikalakiin tulevien muutosten myötä. Norja on kiinnostava esimerkki myös siitä, että siellä yleissitovuus on laajentunut kattamaan yhteensä yhdeksän alaa ja siitä on hyvät kokemukset”, hän kertoo.

”SUNin vahvuus on juuri tiedon jakamisessa, ideoiden välittämisessä ja yhteistyöstä kansainvälisesti liittorajojen yli, hyvänä esimerkkinä on yhteistyö viime syksyn vartiointialan neuvotteluissa”, summaa Ylitalo, joka on toiminut SUNin hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2017 lähtien.

SUN on vuonna 1945 perustettu kiinteistö-, vakuutus-, pankki-, sosiaalivakuutus-, siivous- ja vartiointialan työntekijöitä järjestävien ammattiliittojen pohjoismainen yhteisjärjestö. Kolmikirjaiminen lyhenne muodostuu unionin skandinaavisista kieliversioista, esim. ruotsiksi Service- och tjänstebranschens Union i Norden. Lisää uutisia löytyy SUNin kotisivulta.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat