Artikkeli - 05.03.2019 klo 08.30
Yhteiskunta

”Yhdellä äänellä ei ole väliä” ja 4 muuta myyttiä äänestämisestä

 Aleksi Pakarisen mielestä yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja on niin monta kuin on ihmisiäkin. ”Se, että puhuu yhdelle ihmiselle jostakin itselle tärkeästä asiasta, on jo vaikuttamista”, hän sanoo. Kuva: Jaakko Lukumaa

Aleksi Pakarisen mielestä yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja on niin monta kuin on ihmisiäkin. ”Se, että puhuu yhdelle ihmiselle jostakin itselle tärkeästä asiasta, on jo vaikuttamista”, hän sanoo. Kuva: Jaakko Lukumaa

Kevään aikana käydään kolmet pamilaisten arkeen keskeisesti vaikuttavat vaalit. Inex Partnersin KT-logistiikan luottamusmies Aleksi Pakarinen kannustaa erityisesti nuoria uurnille ja kertoo, miksi ehdottomasti äänestää.

Kevään vaalien aikataulu

  • PAMin liittokokousvaalit 25.3.–8.4. 
    Mistä äänestät: Ketkä 373 pamilaista valitaan liittokokousedustajiksi PAMin kolmepäiväiseen liittokokoukseen Helsinkiin 4. – 6.6. 

  • Eduskuntavaalit 14.4. (ennakkoäänestys kotimaassa: 3.-9.4.)
    Mistä äänestät: Ketkä 200 kansanedustajaa säätävät lakeja, päättävät Suomen valtiontaloudesta ja käyttävät toimivaltaansa kansainvälisissä asioissa tulevien neljän vuoden aikana.

  • Europarlamenttivaalit 26.5. (ennakkoäänestys kotimaassa 15.-21.5.)
    Mistä äänestät: Ketkä 14 suomalaista valitaan Euroopan parlamentin jäseniksi eli mepeiksi.

”Jos joku asia ottaa päähän, niin sille täytyy tehdä jotain”, 14-vuotias Aleksi Pakarinen ajatteli ja suuntasi Vantaan nuorisovaltuustoon. Siellä hän vaikutti oman lähiympäristönsä asioihin seuraavat vuodet, kunnes yläikäraja tuli vastaan.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, vaikuttaminen ja nuorten äänen tuominen mukaan päätöksentekoon ovat Pakariselle yhä tärkeitä asioita. Hän toimii oman työpaikkansa luottamusmiehenä, PAMin nuorisovaliokunnan varajäsenenä sekä oman ammattiosaston nuorisovastaavana.

”Tuntuu, että politiikka on edelleen vähän tabu tietyn ikäryhmän keskuudessa. Mutta ei vaikuttamisen tarvitse olla mitään isoa tai massiivista, vaan se voi olla pieniä arkisia asioita. Jo se, että ottaa itselle tärkeän asian puheeksi, on vaikuttamista”, Pakarinen sanoo.

Pakarinen kouluttautui logistiikka-alalle työn kautta. Ensin hänelle tarjoutui paikka vuokratyön kautta S-ryhmän logistiikkayhtiöön Inex Partnersiin, jonne hänet palkattiin myöhemmin vakituiseksi työntekijäksi. Kymmenen vuotta on vierähtänyt saman työnantajan palkkalistoilla.

Vaikka Pakarinen onkin pitänyt välillä taukoa aktiivisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, hän on seurannut kunnallis-, eduskunta- ja EU-vaaleja tarkalla silmällä.

”Minulle äänestäminen on aina ollut itsestään selvää. Eikä pelkästään niin, että vain äänestää, vaan pitää myös katsoa vähän ketä äänestää ja millä perusteella. Mieluiten kannattaa tietenkin äänestää sellaista ihmistä, joka edustaa itselle tärkeitä arvoja”, hän sanoo.

Pakarisen mielestä nuorten ääniä tarvittaisiin tänä keväänä kipeästi niin PAMin liittokokousvaaleissa, eduskuntavaaleissa kuin EU-vaaleissakin.

”Ihmiset äänestävät herkästi sellaisia ehdokkaita, jotka ovat heidän itsensä näköisiä ja ajavat heille omia arvoja. Nyt jos katsotaan äänestäjien keski-ikää, joka on korkea, niin hyvin herkästi tulee valittua sellaista politiikkaa, jonka maksumiehiksi joutuvat nuoret”, hän sanoo.

Pakarinen itse on ehdolla liittokokousvaaleissa. Niissä hän toivoo nuorten osuuden kasvavan tänä vuonna, sillä aiempien liittokokousedustajien ikäjakauma suhteessa alan työntekijöiden ikäjakaumaan oli vääristynyt yläkanttiin. Eduskuntavaaleihin hän toivoo niin ikään nuorten osallisuuden kasvua.

”Itselläni on kova huoli koulutusten leikkauksista, ja siitä mikä on palkansaajan asema. Niistä jokaisen nuoren pitäisi minun mielestä olla kiinnostunut ja äänestää nuoria tekemään päätöksiä”, Pakarinen sanoo.

Kolmantena saapuvat vielä EU-vaalit. Niiden merkitystä ei hänen mielestään kenenkään kannattaisi vähätellä.

”Vaikka EU-vaalit saattavat tuntuakin vähän kaukaisilta, niin ne ovat äärimmäisen tärkeät vaalit. Ne vaikuttavat elämäämme ehkä enemmän kuin ihmiset saattavat ymmärtääkään”, hän muistuttaa.

Aleksi Pakarinen purkaa 5 myyttiä äänestämisestä

Myytti #1. Yksittäisellä äänellä ei ole väliä.
Meillä on tasavalta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa. Jos koetaan, ettei äänestämällä voi vaikuttaa, on huolestuttavaa. Jos et itse käytä vaaleissa ääntä, niin kyllä sitä joku toinen käyttää sinunkin puolestasi.

Myytti #2. Äänestäminen on vaivalloista ja sopivan ehdokkaan löytäminen on hankalaa.
Äänestäminen vaatii ainoastaan suomen kansalaisuuden ja sen, että menee äänestyspaikalle äänestyspäivänä tai ennakkoon. Poikkeuksena tietysti EU-vaalit, jossa äänioikeus on unionin jäsenmaiden kansalaisilla kotipaikkakunnan perusteella. Se ei siis vaadi paljoa. Tietenkin kannattaa tutustua ehdokkaisiin etukäteen, jotta äänestäisi sellaista ehdokasta, joka vie asioita itselle mieleiseen kehityssuuntaan.

Myytti #3. Ehdokkaat ajavat vain omia etujaan.
Edustuksellisessa demokratiassa meidän täytyy valita keskuudestamme ne henkilöt, jotka vievät asioita eteenpäin. Uskon siihen, että suurimmalla osalla ehdokkailla on aito halu vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Myytti #4. Jos jätän äänestämättä, minulla on enemmän valtaa omiin asioihini.
Passivoituminen ei ole vaihtoehto, koska silloin luovuttaa vallan päätöksenteosta muille. Äänestäminen on yksi keino vaikuttaa, mutta jos asettuu itse ehdolle ja laittaa itsensä likoon, niin sitä kautta pystyy käyttämään kaikkien niiden ihmisten ääntä, jotka ovat äänestäneet.

Myytti #5. Tämän kevään vaalit ovat yhdet muiden joukossa.
Vaalit ovat aina erityinen tilaisuus ja yhtä tärkeät joka kerta. Jos katsotaan ensin PAMin liittokokousvaaleja, niin ehdottomasti niissä pitää äänestää, jos haluaa yhtään vaikuttaa omaan alaansa. Varsinkin nyt kun tänä vuonna liitolle valitaan uutta keulakuvaa. Mitä tulee eduskuntavaaleihin, niin viimeisin hallituskausi on näyttänyt, miten kylmää kyytiä voi tulla palkansaajalle. Jos sama meininki jatkuu, niin se ei tiedä hyvää. EU-lainsäädännöllä taas on meidän elämäämme vähintään yhtä paljon vaikutusta kuin sillä, mitä eduskunnassa säädetään, ja joissakin asioissa jopa enemmän.

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

 

Uusimmat

Suosituimmat