Artikkeli - 12.06.2019 klo 09.14
Liittokokous

26 vuotta sitten jäseneksi, nyt puheenjohtajaksi: Annika Rönni-Sällinen palasi kotiin

”Välitän PAMista, koska olen itsekin pamilainen. Haluan että PAM on tulevaisuuteen katsova, kehittävä ja kehittyvä liitto”, sanoo Annika Rönni-Sällinen. Kuvat: Eeva Anundi

”Välitän PAMista, koska olen itsekin pamilainen. Haluan että PAM on tulevaisuuteen katsova, kehittävä ja kehittyvä liitto”, sanoo Annika Rönni-Sällinen. Kuvat: Eeva Anundi

Kesätyö kaupassa opetti Annika Rönni-Sälliselle, mikä on työehtosopimus. Myöhemmin hänestä tuli ensin riita-asioiden ratkaisija, sitten tes-neuvottelija. Nyt hän palaa PAMiin puheenjohtajan pestiin ja haluaa panostaa jäsenmäärään ja työehtojen parantamiseen.

Annika Rönni-Sällinen liittyi PAMin edeltäjään Liikealan ammattiliittoon jo lukioikäisenä. Hän oli kesätöissä kaupassa synnyinkaupungissaan Mäntässä. Työnantaja kysyi, eikö kannattaisi hoitaa jäsenyysasia kuntoon, ja niin Rönni-Sällinen laittoi liittymislomakkeen postiin.

26 vuotta myöhemmin, kuluvan kuun alussa, PAMin liittokokous valitsi hänet liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Kampanjaa kävi viisi muutakin ehdokasta, mutta lopulta ketään heistä ei varsinaisessa kokouksessa enää esitetty tehtävään, vaan laajan kannatuksen saanut Rönni-Sällinen valittiin ilman äänestystä äänekkäiden taputusten saattelemana.

Hän nousi Messukeskuksen kokoustilojen suuren salin lavalle ja sai kukat väistyvältä puheenjohtajalta Ann Seliniltä. Rönni-Sällinen kokosi itseään hetken liikutukselta ja kiitti sitten tukijoitaan sekä kaikkia pamilaisia, joita hän tapasi kampanjan aikana muun muassa ammattiosastojen kokouksissa ympäri Suomen.

”Tuntuu upealta palata kotiin”, hän sanoi.

Rönni-Sällinen työskenteli jo aiemmin pitkään PAMissa, mutta nousee puheenjohtajaksi keskusjärjestö SAK:n työehdot-osaston johtajan paikalta.

”Tästä työ vasta alkaa”, hän vielä totesi kiitospuheessaan.

Palasista kokonaisuuksiin

Rönni-Sällisen työura alkoi koulu- ja opiskeluaikana myyjän hommien lisäksi mansikanpoimijana, työttömyyskassan käsittelijänä ja lakimiehen avustajana. Kaupan työ paitsi toi Liikeliiton jäsenyyden, myös opetti palveluasennetta: ei voi vain seisoskella tumput suorina, vaan pitää kysyä asiakkailta, miten heitä voisi auttaa.

”Se oli kiva kesätyö, jossa olin useamman kesän.”

Samalla tuli tutuksi, mikä on työehtosopimus: sieltä samasta vihkosesta niin työntekijät kuin työnantajatkin katsoivat, mikä tällä hetkellä olikaan oikea palkka missäkin tehtävässä, ja muut kaupan työn pelisäännöt.

Ja kun säännöistä puhutaan, jo yläasteaikoina Rönni-Sällinen oli alkanut miettiä oikeustieteen opintoja.

”En oikein tiedä, mistä sen keksin. En tuntenut ketään lakimiestä. Ehkä taustalla oli se, että isä oli luottamusmies ja hoiti työntekijöiden asioita, ja toisaalta oikeudenmukaisuuden taju ja vaatimus, mikä minulla on jotenkin aina ollut.”

Oikeustieteelliseen hän haki ja pääsi opiskelemaan, ja valmistui keväällä 2002. Samoihin aikoihin hän sai töitä PAMin lakimiehenä.

Muutama vuosi kului, ja Rönni-Sällinen siirtyi yksittäisten riita-asioiden hoitamisesta toiselle osastolle: edunvalvontaan eli mukaan neuvottelemaan majoitus- ja ravintola-alan työehtosopimusta. Myöhemmin hän veti niitä neuvotteluja yksikön päällikkönä.

Muutto osastolta toiselle oli helppo, kun Rönni-Sällinen siirtyi uuteen työhuoneeseen samassa PAMin silloisen konttorin neloskerroksessa. Uran ja ajattelutavan kannalta vaihdos lakimiehen työstä tes-neuvottelijaksi oli suurempi.

”Siinä siirryin edunvalvonnassa paljon laajempaan näkökulmaan, ja huomasin, että se on minun juttuni. Tunsin, että minulla olisi halu ja kyky vaikuttaa yksittäisiä tapauksia laajemmin ja hahmottaa kokonaisuuksia.”

Silti hän sanoo ajattelevansa edelleen usein kuin oikeustieteilijä.

”Minun pitää pystyä lokeroimaan ja yhdistämään asioita järjestykseen.”

Yhteispeli ratkaisee

Vuosituhannen alusta moni asia on muuttunut työmarkkinoilla ja tes-neuvottelupöydissä. On nähty pitkä taantuma, verkkokaupan, varastojen automatisoinnin ja ylipäätään digitalisaation nousu, alustatalouden synty. Lisäksi työnantajien keskusjärjestön EK päätti, ettei se tee enää laajoja tupo-ratkaisuja vaan työehdot neuvotellaan alakohtaisesti.

”Keskitettyjen työmarkkinasopimusten loppuminen on iso muutos. Ensisijaista jatkossa on, että meidän pitää ay-liikkeen sisällä tehdä yhteistyötä ja löytää yhteiset tavat toimia. Jos liitot nokittelevat keskenään, se ei johda mihinkään hyvään”, Rönni-Sällinen toteaa.

”Haluaisin, että liitto on läsnä arjessa.”

”Toinen suuri muutos on se, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut: kriittisyys ammattiliittoja ja niiden tekemää työtä kohtaan on kasvanut viime vuosina. Vuosituhannen alussa ei niin paljon joutunut perustelemaan liittojen olemassaoloa kuin nyt. Se on ehkä yleismaailmallinen ilmiö.”

Lisää jäseniä

Rönni-Sällinen näkee yhtenä kiireisimmistä tehtävistään ryhtyä kääntämään PAMin jäsenmäärää, ja siis palvelualojen järjestäytymisastetta, takaisin nousuun.

”Se on koko PAMin asia, eikä minulla ole siihen mitään yksittäistä vippaskonstia. Tarvitaan iso joukko toimia, jotka pitää saada pelaamaan yhteen. Niiden löytämiseksi pitää kuulla niin jäseniä kuin PAMin henkilökunnan asiantuntemusta.”

Toinen asia, johon hän haluaa heti tarttua, on palvelualojen työn arvostuksen nostaminen: vaikka se onkin ollut PAMin asialistalla aina, työ jatkuu.
Tässä palataan jälleen työehtojen kehittämiseen.

”Meidän pitää löytää osa-aikaisuuteen ja esimerkiksi nollasopimuksiin työehtosopimuksissakin uusia keinoja. Se on PAMin toimintakentällä ihan ykkösjuttu ihmisten toimeentulon kannalta”, Rönni-Sällinen painottaa.

Lisäksi alustatalouden pelisäännöt pitäisi saada kuntoon, jotta selvästi työsuhteen kaltaisessa asemassa olevilla myös olisi työsuhteen turva.

Rönni-Sällinen haluaa PAMin muutenkin olevan aktiivisesti kehittämässä suomalaista työelämää, mikä vaatii esimerkiksi luottamusmiesten ja PAMin henkilöstön osaamisesta huolehtimista maailman muuttumisen mukana.

Samalla on huolehdittava näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta niin yhteiskunnassa kuin pamilaisten työpaikoilla.

”Haluaisin, että liitto on läsnä arjessa, ei vain jossain kaukana pääkonttorilla Helsingissä. Tässä on osansa kaikilla, myös esimerkiksi aktiiveilla ja ammattiosastoilla.”

Valmentava johtaja

Puheenjohtajana Rönni-Sällisestä tuli paitsi liiton keulakuva, myös johtohahmo pääkonttorilla, vaikka varsinainen esimiesvastuu on toiminnanjohtaja Jyrki Konolalla. Esimiehenä Rönni-Sällinen on halunnut olla kannustava ja vastuuta jakava, hieman kuin valmentaja. Tärkeää on myös tasapuolisuus.

Hänen mukaansa nämä periaatteet tulevat ennen kaikkea omista kokemuksista: hyviltä esimiehiltä on voinut ammentaa esimerkkiä, niiltä ei-niin-hyviltä taas sitä, miten ei itse halua toimia.

”Olen toki myös käynyt johtamiskoulutuksessa ja -valmennuksessa, lukenut aiheesta ja opiskellut johtamisen erikoisammattitutkinnon. Mutta paljon tulee käytännön kokemuksesta.”

”Voimme saavuttaa ihmeitä”

Reilu vuorokausi valintansa jälkeen Rönni-Sällinen palaa vielä kerran Messukeskuksen suuren salin puhujapönttöön, nyt pitämään uuden puheenjohtajan linjapuhetta. Kolme pitkää päivää kokoustanut liittokokousedustajien joukko hiljenee kuuntelemaan, mitä liiton uusi keulakuva ajattelee tulevasta.

Jos valintapäivää leimasivat suuret tunteet, nyt Rönni-Sällinen puhuu painokasta asiaa: hän tiivistää vielä linjauksensa muun muassa niistä työehdoista, jäsenhankinnasta ja ay-liikkeen merkityksestä yhteiskunnassa. Hän kuitenkin lopettaa vetoomukseen ja lupaukseen:

”Kun me uskomme meihin, kun me uskomme yhteiseen tekemiseen, kun me uskomme siihen, että olemme hyvän puolella ja tulevaisuuden palveluksessa, me voimme saavuttaa ihmeitä. Sitä minä toivon teiltä kaikilta. Sen eteen minä lupaan tehdä töitä.”

Puhe päättyy jälleen aplodeihin, ja myös koko liittokokous päättyy. Mutta uusi neljän vuoden kausi, uuden puheenjohtajan ja uuden tavoiteohjelman ohjaamana, vasta alkaa siitä hetkestä.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat