Artikkeli - 07.11.2019 klo 11.15
Työelämä

Arja Sikanen haki vaihtelua myyntityöhön − hän ohjaa ja perehdyttää nuoria, myös turvallisuuteen

Arja Sikanen ryhtyi perehdyttäjäksi vaihtelun halusta. Etenkin keväällä sitä työtä riittää, kun kesätyöntekijät tulevat. Kuva: Timo Aalto

Arja Sikanen ryhtyi perehdyttäjäksi vaihtelun halusta. Etenkin keväällä sitä työtä riittää, kun kesätyöntekijät tulevat. Kuva: Timo Aalto

Jyskin Arja Sikasella on vastuullinen tehtävä myyntityönsä ohessa. Hän opastaa uusia työntekijöitä ja opiskelijoita turvalliseen työskentelyyn.

Arja Sikasen tapaa Seinäjoen Jyskin myymälässä kassapöydän takaa. Hän juttelee asiakkaille rennosti niin kuin täälläpäin on tapana.

Sikanen ei arvatenkaan jää tuppisuuksi silloinkaan, kun hän ottaa koulutusvaihteen päälle. Sikanen opastaa ja perehdyttää kesätyöntekijöitä, koulujen TET-harjoittelijoita ja ammatillisten oppilaitosten oppijoita. Hän kertoo tulokkaille niksit niin tyynyjen myyntiin kuin turvalliseen työskentelyyn.

”Lähdin tähän vaihtelun halusta”, Sikanen kertoo.

Sikasen mukaan turvallisuutta tuo Jyskissä se, että työssä ei olla koskaan yksinään vaan aina vähintään kaksin. Tulokkaat oppivat työturvallisuusasioita verkon käsikirjasta, mutta se ei riitä. Sikanen opastaa heitä turvakenkien käyttöön ja näyttää, mikä on oikea paikka säilyttää mattopuukkoa.

”Sitä ei jätetä pöydälle, vaan pidetään taskussa tai vyölaukussa.”

Seinäjoen laitamilla sijaitsevan myymälän hyllyt eivät pursua kodintavaraa. Syynä on se, että myymälä muuttaa tässä kuussa avattavaan Ideaparkiin.

Jyskissä myymäläpäälliköt voivat siirtää perehdyttäjän ja työpaikkaohjaajan tehtäviä myyjille ja tuoteryhmävastaaville. Yleensä sama nimetty henkilö tekee molempia, niin myös Sikanen. Nuoren opastaminen talon tavoille ei silti ole vain yhden harteilla, sillä jokainen vuorossa oleva työntekijä auttaa uusia työkavereitaan.


Perehdytys on uusien työntekijöiden opastamista
turvalliseen, terveelliseen ja taitavaan työhön. Perehdyttäminen on työnantajan lakisääteinen tehtävä. Esimies vastaa perehdyttämisen suunnittelusta ja toteuttamisesta.

”Hyvä käytäntö on, että työpaikalla on nimetty perehdyttäjä”, Työterveyslaitoksen tutkija Mikko Nykänen sanoo. Perehdyttäminen ei liity vain työn alkuvaiheisiin, vaan työtehtävien ja –menetelmien muuttuminen edellyttävät myös perehdyttämistä.

Työnohjaaminen taas on ammatillisista oppilaitoksista tulleiden oppijoiden opastamista. Ammatillinen opiskelu on siirtynyt osaksi työpaikoille, ja työnantajan nimeämät työpaikkaohjaajat tekevät vastuullista työtä luotsatessaan ja arvioidessaan nuoria omalta osaltaan. SAK:n luottamushenkilökyselyn mukaan vain noin puolella työpaikoista oli nimetty työpaikkaohjaaja. He saavat edelleen niukasti koulutusta tehtäväänsä ja erillistä korvausta maksetaan vähemmistölle. Kyselyyn vastasi 9000 luottamushenkilöä viime vuoden lopulla.

Arja Sikanen opettaa, mitä pitää tietää tyynyjen ja peittojen myymisestä, mutta "koristetyynyt myyvät itse itsensä". Kuva: Timo Aalto

Jyskin HR-päällikön Leena Saarion mielestä perehdytyksellä ja työpaikkaohjaamisella on iso merkitys työtapaturmien ehkäisyssä. Kaupan työ ei ole tapaturma-altteimmasta päästä, mutta täälläkin tapahtuu:

”Tyypillisimmät työtapaturmat liittyvät nostoihin, kuormien purkuun ja painavien tuotteiden käsittelyyn”, Saario luettelee.

Niinpä uusille tulijoille neuvotaan työergonomiaa ja nostotekniikoita.

”Lisäksi meillä ohjeistetaan siihen, miten toimitaan uhkaavissa tilanteissa, kuten varkauksissa ja ryöstöissä”, Saario sanoo.

”Olemme tehneet myös uusia video-opastuksia apuvälineiden käyttämiseen ja siihen, miten venytellään työtehtävien lomassa.”

Jysk on 52 maassa toimiva kodintuotteita myyvä yritys, jolla on tanskalaiset juuret.

”Työ on palkitsevaa, jos syntyy vuorovaikutusta. Siitä saa virtaa ja potkua normiarkeen”, Sikanen sanoo.

Alkujaan Jyskiin osa-aikatyöhön tullut Arja Sikanen on nykyään kokoaikatyössä apulaismyymäläpäällikkönä. Hän on tyynyjen ja peittojen tuoteryhmävastaava. Erillistä korvausta hän ei saa nuorten ohjaamisesta ja perehdyttämisestä, mutta sitä kaivattua vaihtelua tulee roppakaupalla.

Kouluttamisajat merkitään työvuorolistaan eikä hän silloin palvele asiakkaita. Sikasen perehdytettävät ovat enimmäkseen nuoria. Onhan työntekijöiden keski-ikäkin Suomessa vain noin 30 vuotta. Vuokratyöntekijöitä ei Jyskin myymälöissä yleensä käytetä.

”Työ on palkitsevaa, jos syntyy vuorovaikutusta. Siitä saa virtaa ja potkua normiarkeen”, Sikanen sanoo.

”Jos opetettavat heittävät kysymyksiä ja ovat kiinnostuneita, se antaa perehdyttäjälle onnistumisen kokemuksia. Jos kaikki ovat hiljaa eivätkä virka mitään, mietin, olenko osannut innostaa heitä aiheeseen.”

Vaikeaa on välittää arvoja. Kuinka kertoa nuorelle, että työkaverin auttaminen kuuluu täällä tapoihin?

”Suosittelen kouluttamista sille, jolla on hyvä ulosanti, tuotetuntemusta ja halua opastamiseen”, Sikanen sanoo.

Nuorten ohjaaminen työturvallisuuteen on tärkeää

Etenkin nuorten perehdyttäminen ja ohjaaminen työturvallisuuteen on tärkeää. Nuorille ja vuokratyöntekijöille, joita käytetään kiireessä, sattuu keskimääräistä enemmän työtapaturmia. Lievien työtapaturmien määrä Suomessa on kasvussa, kun taas vakavampien tapaturmien määrä on vähentynyt. Vuonna 2017 työpaikkatapaturmia oli yli 100 000.

Perehdyttäminen ja ohjaaminen tekevät esimerkiksi kaupan työstä vaativampaa. On helpompi toimia itse hyvin kuin saada lisäksi toinen ihminen toimimaan ammattitaitoisesti.

On hyvä muistaa, että turvalliset työtavat kuuluvat ammattitaitoon.

Merja Vihersalo
Työympäristöasiantuntija
PAM

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat