Artikkeli - 08.03.2015 klo 15.57

Äiti lähtee kouluun!

Äiti lähtee kouluun!

Elina ja Akseli tenttaavat äitiään, Leila Salinia. Kuva: Sirpa Ryyppö

Riihimäkeläinen Leila Salin menetti työpaikkansa viime vuonna, kuten tuhannet muutkin suomalaiset. Aktiivinen suurperheen äiti varasi saman tien ajan TE-toimistoon ja hankkiutui koulutukseen. Vaalikevättä hän viettää työharjoittelujaksolla. Mutta mitä puolueiden vaaliohjelmat lupailevat Salinille?

Alkuun oli sellainen olo, että mitä minä nyt teen, muistelee Leila Salin, 46, vuoden takaisia tunnelmiaan.

Ollaan riihimäkeläisellä omakotialueella punaisen talon hermokeskuksessa, keittiössä. Pöydällä on iso vadillinen muffineja, joista yksikään ei ole kaverinsa näköinen. Salin pyöräytti ne viikonloppuna perheen kaksosten synttäreille. ”Kakkoset” syntyivät 2006 neljän vanhemman sisaruksen seuraksi.

Keittiön ovella käy eri ikäisiä nuoria kurkkaamassa, mitä täällä oikein tapahtuu. Lapsia on Riihimäen talossa viisi, esikoinen on asettunut Ouluun. Salineilla odotetaan kovasti pohjoisen lomaviikkoa, sillä silloin oululaiset tulevat Riihimäelle mukanaan muutaman viikon ikäinen vauva, Leila ja Aatu Salinin ensimmäinen lapsenlapsi.

Talo on täynnä elämää, mutta nyt istutaan hetki ja kuunnellaan, miten Salin selvitti tiensä eteenpäin irtisanomisen jälkeen.

"Kaikki kävi rytinällä"

Salin koki viime keväänä omakohtaisesti sen, mistä hän oli siihen asti lukenut vain lehdistä. Hänen monivuotinen työpaikkansa katosi, kun lastenvaateketju Antoniinan Riihimäen myymälä suljettiin. Yhtiö oli asetettu selvitystilaan, ja osa myymälöistä päätetty lopettaa.

"Kaikki kävi rytinällä", Salin kertoo. Myymälä ajettiin alas kuukaudessa.

Yt-neuvottelut? Kyllä ne käytiin, muttei niistä paljon tietoja työntekijöille tippunut. Salinille jäi tunne, että ne hoidettiin alue- ja ketjujohdon kesken. Ketjussa ei ole luottamusmiehiä.

"Meille ilmoitettiin vain, että sinä ja sinä lähdet eikä siirtomahdollisuutta ole."

Salin oli pyörittänyt liikettä kahdestaan myymäläpäällikön kanssa 7 päivää viikossa.

"Silloin alkuun tulin "tarvittaessa", kunnes sain 10 tunnin sopparin, sitten 20 tunnin. Koko ajan töitä oli kuitenkin enemmän. Niitä oli todella paljon.

Varsinkin viimeiset viikot olivat melkoista pyöritystä. Salin osallistui lyhyen ajan sisällä sekä Riihimäen että Hyvinkään liikkeen alasajoon.

"Kun se kaikki oli tehty, palautin avaimen."

Se oli siinä.

Vähän häntä jurppii vieläkin, vaikka hän ei kuulukaan niihin ihmisiin, jotka jäävät surkuttelemaan menneitä. Antoniina avasi viime vuonna uuden myymälän Helsingin Kannelmäkeen, ja Salin oli auttamassa sen perustamistöissä. Hänelle ei kuitenkaan tarjottu sinne työsopimusta.

Väärältähän se tuntuu, että työnantaja irtisanoo yhtäällä ja palkkaa uusia ihmisiä toisaalla, kohtuullisen työmatkan päässä.

"Koulut käydään nyt"

"Kiireiden jälkeen takki oli tyhjä ja mietin, eikö minulla ole mitään tekoa työmarkkinoilla."

Salin varasi saman tien ajan TE-toimistoon. Hän oli haaveillut kauan siitä, että vielä joskus opiskelisi myynnin ammattilaiseksi. Ihan virallisesti.

"Ajattelin, että ehkä tämä on nyt minun tilaisuuteni. Jos vain tekee töitä vuodesta toiseen, siihen jollain lailla leipääntyy. On hyvä päivittää tiedot välillä."

"Sitä paitsi nyt on aika käydä koulut, kun työllisyystilanne on huono."

Salin oli aikanaan lähtenyt peruskoulusta suoraan työelämään. Kun perhe alkoi kasvaa, hän jäi kotiin 14 vuodeksi, kunnes Antoniinasta tarjoutui töitä yli 6 vuotta sitten. Asiakaspalvelu tuntui omalta jutulta.

Koulutukseen pääsy ei ollut itsestään selvää, sillä hakijoita oli paljon ja Salinilla jo työkokemuksella hankittu ammattitaito. Työkkäri ehdotteli ensin hoiva-alaa, mutta tuki sitten asiakkaansa omaa tahtoa ja lupasi puoltaa koulutuspaikkaa.

Salin on kiitollinen TE-toimistolle, sillä hän on saanut sieltä henkistä tukea ja konkreettista tietoa aina opiskeluun liittyvistä kustannuslaskelmista lähtien.

"Sieltä soitettiin vielä perään ja kyseltiin jaksamistani!"

Salin pääsi kuin pääsikin viime syyskuussa aloittamaan opinnot Unic-Palveluiden Riihimäen opetuspisteessä. Hän valmistuu myynnin ammattitutkinnosta näyttökokeiden jälkeen huhtikuussa. Nyt on menossa 7 viikon työssäoppimisjakso, jonka hän tekee sisustusalan myymälässä Homeberryssä.

"Myynnin perustutkinto käydään 8 kuukaudessa. Tempo on kova eikä opiskelussa ole mitään turhaa!"

"Hyvä äiti!"

Perhe on ollut innostunut Salinin opiskelusta. Jee, äiti menee kouluun! kiljaisivat 9-vuotiaat syksyllä kuullessaan, että Salin oli hyväksytty opiskelupaikkaan.

Suuressa perheessä käytännön asiat järjestyvät: aina on joku kotona katsomassa pienimpien perään kun vanhemmat ovat töissä tai koulussa. Mutta miten ihmeessä Salinille jää aikaa lukea kaikelta arjen pyöritykseltään?

"Pärjään lyhyillä yöunilla. Luen yöllä. Kun lapset olivat pieniä, saatoin ommella yhteen ja herätä taas neljän viiden aikaan ompelemaan."

Salin aikoo jatkaa opiskelua perustutkinnon jälkeenkin, mutta missä ja millä rahalla – se on vielä auki. Hän on kiinnostunut esimiestyöstä. Yksi mahdollisuus edetä olisi avoimen yliopiston myymäläpäällikön 3,5-vuotiset opinnot. Mutta se raha.

"Yhden ihmisen palkalla ei oikein ylläpidetä näin isoa perhettä, jos minä jään opiskelemaan moneksi vuodeksi."

Salin saa myynnin ammattitutkinnon ajan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hänelle tehtiin TE-toimistossa työllistymissuunnitelma, jossa koulutuksesta sovittiin. Lisäksi hän saa pientä ylläpitokorvausta opiskelupäiviltä. Jatko-opintoihin ei enää tulisi "liiton rahaa", vaan perheen pitäisi selvitä miehen palkalla ja Leila Salinin saamalla peruspäivärahalla.

Perhe on tiukan harkinnan edessä.

"Eteenpäin mentävä heti"

"Irtisanomisen aikaan minua pelotti se, että elämääni tulisi toimeton kausi, Salin miettii.

"Siitä ei ole kyse, ettei minulla olisi tekemistä – onhan sitä. On koti, opiskelu, vanhan isäni asioiden hoito, koirat, ja lisäksi ompelen ja teen joskus pienimuotoista pitopalvelua... Mutta minulla pitääkin olla kymmenen rautaa tulessa!"

Salinista oli vaikea kuvitella kotiin jäämistä monen vuoden työssäkäynnin jälkeen, kun lapsetkin alkavat olla jo isoja. Puolen vuoden vapaajakso ennen koulun alkua oli kuitenkin tervetullut, ja Salin nautti täysillä "lomasta", erityisesti kesästä lasten kanssa. Sen jälkeen oli virtaa jatkaa taas.

Hänestä irtisanomisen alle ei pitäisi lamaantua, vaikka se onkin kova paikka. Sitä kovemmalta irtisanominen tuntuu, mitä henkilökohtaisemmin asian ottaa. Ja moni ottaa.

Salin on varma, että jos työpaikkansa menettänyt jää kotiin, into etsiä ratkaisuja laskee pian.

"Pitää olla tosi aktiivinen. Työkkärin sivut vaan heti esiin. Töitä kannattaa hakea vaikka oman mukavuusalueen ulkopuolelta."

Salin ei tähän saumaan edes hakenut töitä, sillä hän halusi kouluun.

"Koulutus ei mene koskaan hukkaan. Sitä paitsi se pitää yllä sosiaalista verkostoa, joka helposti katkeaa työpaikan menettämisen myötä."

Salin myöntää, että ensimmäinen koulupäivä jännitti.

"Nuoria oli paljon. Ajattelin että herrajumala, en opi ikinä mitään! Pian huomasin, että opin."

Toinen kaksosista, Akseli, tulee keittiöön ja liukuu pöydän ääreen näpyttelemään iPadia. Pelimiehiä.

"Oma yritys ei ole mahdoton ajatus"

12 447 suomalaista menetti viime vuonna työnsä yt-neuvotteluja seuranneissa irtisanomisissa. Huhtikuun eduskuntavaalit kirvoittavat keskustelua ja lupauksia työllisyyden hoidosta. Paljon on puhetta myös yrittämisen kynnyksen madaltamisesta, jotta mahdollisimman moni työllistyisi palkkatöiden puutteessa omaan yritykseen.

Leila Salinilla on yrittäjäkoulutusta ja myös omakohtaista kokemusta.

"Olin yhdessä vaiheessa perustamassa pitopalveluyritystä. Se jäi, kun totesin, että sitä pitäisi pyörittää niin isosti."

Salin uskoo, että oma yritys voisi olla hyvinkin monelle leipäpuuna, jos yrittämisen kynnys olisi nykyistä matalampi ja byrokratia vähäisempi. Ei se ole hänellekään mahdoton ajatus, jos palvelualojen työllisyystilanne jatkuu yhtä surkeana.

Jotakin on kuitenkin kehitettävä, sillä työvuosia on vielä monta edessä.

"Saan painaa varmaan 67-vuotiaaksi!"

Salinin on aika lähteä harjoittelupaikalleen töihin. Akseli saa vielä eteisessä halin ja muistutuksen ruuan lämmittämisestä.

Puolueiden vaaliteemat

Miten puolueet lupaavat hoitaa työllisyyttä, jos ne pääsevät valtaan? Toimitus vertaili suurimpien puolueiden vaaliohjelmia. Perussuomalaisilla ei juttua kirjoitettaessa ollut työllisyyspoliittista linjausta.

Miten lisätään työtä?

Keskusta
- Luodaan kasvua uusille toimialoille, kuten bio- ja luovaan talouteen.
SDP
- Pitkäkestoinen, maltillinen tuloratkaisu tukemaan työllisyyttä.
- Vaikeasti työllistyvien työllistymistä helpotetaan laajentamalla työpankkien ja sosiaalisten yritysten toimintaa.
- Yritysten kasvua tuetaan julkisilla investoinneilla.
Kokoomus
- Lisätään osa-aikatyötä, jotta mm. osatyökykyiset ja eläkeläiset voivat osallistua työelämään.
- Työllistämisen kynnystä madalletaan mm. pidentämällä koeaika puoleen vuoteen ja lisäämällä joustoja paikallista sopimista lisäämällä.
Vasemmistoliitto
- Taloutta elvytetään ja työllisyyttä parannetaan laajoilla julkisilla investoinneilla. Korjataan mm. homekoulut ja rapistuneet sillat ja rakennetaan kohtuuhintaisia asuntoja.
- Kuntiin lisää työntekijöitä valtion tukea kasvattamalla.
Vihreät
- Työn tarjontaa lisätään ansiotulon verotusta keventämällä. Ansiotulot verovapaiksi 560 euron kuukausituloihin saakka.
- Tukirahoitusta ohjataan kotimaisiin uusiutuvan energian ratkaisuihin.

Miten tuetaan henkilöyrittäjiä ja itsensä työllistäviä?

Keskusta
- Verotukseen yrittäjävähennys.
- Alv-velvollisuuden alaraja 10 000 ja huojennusalue 40 000 euroon.
SDP
- Alv-velvollisuuden alarajaa nostetaan.
Kokoomus
- Palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvaa yhdenmukaistetaan ja kehitetään yritysten verkkoasiointia.
Vasemmistoliitto
- Alv-velvollisuuden alaraja 25 000 euroon.
Vihreät
- Alv-velvollisuuden alaraja 30 000 euroon.

Ammattitaito ja sen ylläpito?

Keskusta
- Nuorten oppisopimuskoulutus muutetaan koulutussopimukseksi.
SDP
- Työnantajille suurempi vastuu henkilöstön koulutuksesta.
- Työttömän omaehtoinen kouluttautuminen helpommaksi.
- Yritysten muutostilanteissa pitää voida koulutuksen avulla siirtyä työttömyyden sijaan työstä ja ammatista toiseen.
Kokoomus
- Oppisopimuksen rinnalle uusi koulutussopimus. Siitä tehdään yritysten ja nuorten kannalta joustava väylä työelämään.
Vasemmistoliitto
- Panostus nuorten oppisopimuskoulutukseen, työharjoitteluun ja koulutuspaikkojen määrään.

Kirjoittanut: Tiina Ritala

Uusimmat

Suosituimmat