Artikkeli Uutinen - 31.03.2017 klo 10.00

Astu laivaan

Astu laivaan

Belayet Khanilla on 12 minuuttia aikaa siivota rekkamiehen hytti. Kuva: Lassi Kaaria

Ruotsinlaivojen hyttejä siivoavat bangla­deshilaiset it-ammattilaiset. Heille maksetaan vähemmän palkkaa kuin hotellien kerroshoitajille, eivätkä he ymmärrä miksi.

Kun M/S Silja Symphony kiinnittyy maaliskuisena torstaiaamuna Helsingin Olympiaterminaalin laituriin, laivaan vievässä putkessa odottaa 65 punakeltaisiin työasuihin pukeutunutta siivousyhtiö SOL Palvelut Oy:n työntekijää.

Heillä on viisi tuntia aikaa saada laiva puhtaaksi.

Laskusilta saadaan nopeasti paikalleen, ja siivoojat katoavat 12-kerroksisen laivan uumeniin. Vitoskannen hyttien siivouksesta vastaava Rahman Masumur, 37, marssii sokkeloisille hyttikäytäville ja käy ensimmäisenä tarkastamassa aivan tietyt hytit.

Masumur on siivonnut Silja Linen laivoja jo 11 vuotta ja osaa työsuunnitelmaa vilkaisemalla ennustaa, missä hyteissä voi olla vastassa kaaos. Nykyään hän työskentelee ryhmänvetäjänä, eli hän vastaa tietyn kerroksen osalta siitä, että työ tulee tehtyä.

– Jos vierekkäin on paljon hyttejä, joissa kaikki neljä sänkyä ovat olleet käytössä, kyseessä on luultavasti iso ryhmä, bileporukka, hän sanoo.

– Olen nähnyt vuosien varrella uskomattomia asioita. Esimerkiksi juuri viime viikolla yhden hytin lattia oli sotkettu ulosteella. Minun oli käskettävä työntekijä siivoamaan se.

Tänään hytit ovat siedettävässä kunnossa. Joku seurue näkyy sentään tuhonneen kolme laatikollista olutta ja heitelleen tyhjät tölkit kokolattiamatolle.
Laiva on saapunut Tukholmasta puolityhjänä, ja niinpä Masumurin ryhmässä on vain kaksi työntekijää, Mohammed Asho, 37, ja Belayet Khan, 27. Hekin ovat bangladeshilaisia. Kumpikin on siivonnut Silja Linen laivoja hieman yli vuoden.

Asho ryhtyy keräämään roskia. Jätesäkki on melkein täynnä jo kahden hytin jälkeen. Sen jälkeen Asho kerää käytetyt lakanat ja pyyhkeet ja vie ne rullakoilla vitoskerroksen aulaan, josta ”pyykkipojiksi” kutsutut työntekijät siirtävät ne autokannelle.

Kaikki pestävä pyykki on oltava kerättynä kello 12.30. Silloin se lähtee rekan kyydissä Länsisatamaan ja sieltä pestäväksi Viroon.

Masumur on jakanut ryhmänsä työt tänään siten, että Asholle tulee siivottavaksi 16 hyttiä ja Khanille 27.

Ero selittyy hyttien käyttäjillä: Khanin vastuulla ovat rekkamiesten hytit, ja ne ovat poikkeuksetta siistimmässä kunnossa kuin muut, ja yleensä sänkyjäkin on pedattavana vain yksi.

Asia on otettu huomioon työn suunnittelussa. Kuljettajien hyttien siivoamiseen on varattu aikaa 12 minuuttia, kun taas tavallinen hytti pitää saada puhtaaksi varttitunnissa.

Siinä ajassa siivooja kerää roskat, vaihtaa lakanat ja pyyhkeet, petaa sängyt, imuroi lattian, pyyhkii pölyt, jynssää liat, hakee varastosta uudet kertakäyttömukit, tax free -hinnastot ja drinkkitarjousliput.

– Työ on fyysisesti hyvin rankkaa, Masumur sanoo.


Masumur on kotoisin Bangladeshin pääkaupungista, 15 miljoonan asukkaan Dhakasta. Siellä hän opiskeli yliopistossa tietotekniikkaa ja teki siinä sivussa töitä perheensä yrityksessä, joka myy lattialaattoja Kiinaan ja Malesiaan. Vuonna 2005 hän muutti Vaasaan viimeistelemään maisteriopintojaan.

Oman alan töitä hän ei ole Suomesta löytänyt.

– Hain työpaikkoja jonkin aikaa, mutta sitten luovutin.

Nyt hän yrittää elättää kolmilapsisen perheensä 1 600 euron kuukausipalkallaan. Töissä hän käy kuutena päivänä viikossa. Laivasiivoojien tuntipalkka on 10,20 euroa.

– Meille maksetaan vähemmän kuin hotellihuoneita siivoojille, enkä ymmärrä miksi, Masumur sanoo

– Olemme yrittäneet kysyä sitä ammattiliitolta ja pomoiltamme, mutta vastaukset eivät ole selkeitä. Minulle on kerrottu, että siivoojien palkoissa on kolme tasoa, ja me kuulumme kaikkein alimpaan.


Kielitaidoton ulkomaalainen työntekijä jää helposti ristiriitaisten tai väärien tietojen varaan, mikä ei ole ihme. Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus muuttui vuonna 2011, jolloin astui voimaan uusi palkkausjärjestelmä. Siinä palkkaryhmiä on peräti kymmenen. Ryhmien palkanmääräytymisperusteet on pisteytetty, ja työehtosopimuksen mukaisesti palkat pohjautuvat niihin, mutta tehtävät pisteytetään yritysten sisällä työnantajan ja työntekijän kesken. Viime kädessä pisteytyksestä päättää työnantaja.

Näin siis SOLilla laivasiivoojat katsotaan kuuluviksi ryhmään 2, kun taas hotellien kerroshoitajat ovat yleisesti ryhmässä 3. SOLin pääluottamusmies Janne Forsman jakaa Masumurin ihmetyksen kerroshoitajien ja laivasiivoojien palkkaerosta, joka tosin on vuosien varrella kuroutunut yhä pienemmäksi. Forsmanin mielestä pisteytysjärjestelmä on outo.

– Eri firmoissa samat työt on saatettu pisteyttää ihan eri arvoisiksi. Hyttien ja hotellihuoneiden siivous on mielestäni hyvin samantyyppistä työtä, paitsi että ahtaita hyttejä voi olla hankalampi siivota ja ne ovat myös usein likaisempia.

Palkkaerolle löytyy selityksiä myös lähihistoriasta, jolloin kaikki kerroshoitajat olivat vielä hotellien palkkalistoilla, ja heidän työsuhteissaan noudatettiin majoitus- ja ravitsemisalan tessiä. Kun hotellit alkoivat ulkoistaa siivoustaan firmoille, ammattiliitto vaati, että kerroshoitajat pysyvät palkkauksen osalta vanhassa tessissään eivätkä siis siirry kiinteistöpalvelualan matalampien palkkojen tessiin. Uusi palkkausjärjestelmä merkitsi lopulta tätäkin muutosta, mutta silloinkaan kerroshoitajien palkkoja ei alennettu. Vuosien varrella palkkaero on kuroutunut yhä pienemmäksi.


SOLilla kaikki laivasiivoojat ovat niin kutsuttuja palveluvastaavia, eli perustyötä tekeviä siivoojia. Masumur työskentelee nykyään ryhmänvetäjänä, joka vastaa siitä, että laivassa tietyn kerroksen huoneet tulevat siivottua. Siitä maksetaan lisää noin euro tunnilta. Viiden tunnin vuorossa kuitenkin vain kolmelta tunnilta saa lisän.

Masumurin tuntipalkka on pitkästä SOL-urasta huolimatta sama kuin aloittelevilla siivoojilla. Uuden palkkausjärjestelmän myötä kokemusvuosilisät sisällytettiin vaativuuspalkkaan.

SOLilla on kuitenkin käytössä bonukset, joita eivät kaikki työnantajat maksa. Peruspalkan päälle Masumur voi saada 48 euroa bonuksia kuukaudessa, mutta se edellyttää koko ryhmältä täysin moitteetonta siivousjälkeä. Puutteista voi seurata bonuksen menettäminen puolen kuun ajaksi. Siivoojien kielenkäytössä menetettyä bonusta kutsutaan sakoksi.

– En ole saanut sakkoa pitkään aikaan, Masumur sanoo.


Puoliltapäivin siivoojat pitävät vartin tauon, työvuoronsa ainoan. Rekkamiesten messissä on tarjolla kahvia ja kuskien aamiaisen tähteitä: pullaa, hedelmiä ja sämpylöitä ilman täytteitä.

Jotkut ovat tuoneet omat eväät. Masumur tyytyy kupilliseen kahvia.

– Syön vain yhden lämpimän ruuan päivässä, heti työvuoron jälkeen.

Pöydistä kuuluu monen kielistä puheensorinaa. Laivasiivoojissa on eniten bangladeshilaisia ja nepalilaisia, mutta eri kansalaisuuksia on yhteensä toistakymmentä.

– Kun itse aloitin siivoojana vuonna 1998, suomalaisia oli vielä noin puolet. Nyt heitä on noin kaksi prosenttia, sanoo Masumurin kanssa samaan kahvipöytään istahtanut SOLin palveluesimies Jani Korhonen.

Takavuosina SOL rekrytoi siivoojia suoraan ulkomailta, mutta nykyisin niin toimitaan ainoastaan poikkeustapauksissa. Korhosen mukaan SOL palkkaa ähinnä Suomessa jo valmiiksi asuvia ulkomaalaisia. Osalla heistä on pysyvä, toisilla työntekijän tai opiskelijan oleskelulupa. Näillä laivoilla siivoaa myös kolme turvapaikanhakijaa.

– Olen vastannut työluvista viisi vuotta, ja sinä aikana on haettu muutama työntekijä. He ovat olleet aina jonkun vanhan työntekijän sukulaisia, Korhonen kertoo.

Palveluesimies Korhonen vastaa päivittäisten työsuunnitelmien laatimisesta ja työvuorojen jakamisesta yhdessä kollegansa Kladis Ahvenaisen kanssa. Työvuorot jaetaan aina kahdeksi viikoksi eteenpäin, mutta maanantaisin voi tulla vielä muutoksia alkavalle viikolle. Kaikki riippuu siitä, miten paljon laivoilla on matkustajia.


Masumur kertoo, että siivoojien työsopimuksessa töitä luvataan 5–37 tuntia viikossa. Siivoojien sosiaalitilojen käytävän seinällä roikkuu uusin työvuorolista, ja siitä näkee, että suurin osa siivoojista tekee 25-tuntista työviikkoa. Joillakin viikkotunteja on 30, mutta muutamilla vain 10 tai 15.

– He ovat yleensä opiskelijoita, jotka työskentelevät lähinnä viikonloppuisin, Korhonen sanoo.

Laivasiivoojille ei tarjota niin sanottuja nollatuntisopimuksia. Minimi on viisi viikkotyötuntia, eli yksi työvuoro.

Kovin hyville ansioille kymmenen euron tuntipalkalla ei tietenkään pääse, vaikka saisi täydet tunnit. Moni siivoojista tekeekin toista työtä – joko ennen tai jälkeen laivasiivouksen. 14-tuntiset työpäivät eivät ole harvinaisia.

Silja Symphonyn vitoskannella Belayet Khan jatkaa uurastustaan. Hän on asunut Suomessa puolitoista vuotta ja laivasiivoojan työ on hänen ensimmäisensä täällä.

Koulutukseltaan Khan on it-insinööri. Hän aloitti opintonsa Bangladeshissa ja suoritti maisterin tutkinnon Virossa.
Khan siivoaa Silja Linen laivoja viitenä päivänä viikossa. Kuukaudessa hän tienaa noin 1 200 euroa.

– Se on melko vähän Suomessa, Khan sanoo.

Onneksi hänen vaimollaankin on työpaikka – Ikean Espoon myymälän siivoojana. Vaimo opiskelee diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa ja aikoo hakea oman alan töitä heti valmistuttuaan.

Tietotekniikan alan työpaikka on Khanin unelma, mutta hän tietää itsekin, että Suomesta sellaista on vaikea saada, jos ei osaa suomen kieltä.

– Jos en löydä täältä töitä, voin etsiä muualta, tai palata Bangladeshiin. Siellä on kuitenkin koko sukuni.

Tai ei ihan koko suku. Khanin pikkuveli on muuttanut Kuwaitiin ja löytänyt töitä taksikuskina. Köyhistä maista lähteneiden vierastyöläisten odotetaan lähettävän rahaa kotimaahansa jääneille sukulaisille, mutta Khanilla ei ole yhtään ylimääräistä.

– Ehkä vielä joskus.

Laivasiivoojaksi hän päätyi puskaradion kautta. Bangladeshilaisia on laivoilla paljon, ja tieto avoimista paikoista leviää nopeasti. SOL myös mielellään rekrytoi bangladeshilaisia, sillä heillä on maine ahkerina työntekijöinä.

Khan kuvailee siivoojan työtä mukiinmeneväksi. Työporukka on mukava ja yhteishenki hyvä. Miinuspuolia ovat pieni palkka ja fyysinen rasitus.

– Parin ensimmäisen päivän jälkeen minua särki joka paikkaan, mutta sitten kroppani tottui.

Reilun vuoden aikana hän on kävellyt satoja kertoja putkea pitkin Siljan valkoisiin laivoihin, jotka suomalaisille merkitsevät irtiottoa arjesta, notkuvia buffet-pöytiä ja värikkäitä drinkkejä tanssiravintolassa.

Khan on nähnyt vain juhlien jäljet. Hän ei ole koskaan matkustanut Siljan laivalla Ruotsiin. Pian sen aika kuitenkin koittaa.

– Minun on uusittava passini toukokuussa. Bangladeshin lähin suurlähetystö on Tukholmassa, ja menen sinne laivalla.

Kirjoittanut: Ilkka Karisto

Uusimmat

Suosituimmat