Artikkeli - 09.03.2017 klo 09.14

Tyypillinen osa-aikainen on nainen

Tyypillinen osa-aikainen on nainen

Sonja Harmaala sanoo, että kokoaikatyö toisi hänen elämäänsä jatkuvuutta. Kuva: Miisa Kaartinen

(Pam-lehti 3/2017) Sonja Harmaala tulee palkallaan toimeen, mutta vain koska saa asumistukea. Harmaala kuuluu siihen reiluun kymmenekseen osa-aikaisista kaupan työntekijöistä, joka tarvitsee palkan lisäksi yhteiskunnan maksamaa tukea. Vähittäiskaupan alalla osa-aikaisista lähes 90 prosenttia on naisia.

– Kokoaikatyö loisi jatkuvuutta. Ei tarvitsisi repiä itseään, kun tunteja on tarjolla ja sitten kituuttaa, kun ei olekaan, tamperelainen Sonja Harmaala sanoo.

Harmaala ei ole lajinsa ainoa. Suomessa on 320 000 osa-aikaista työntekijää, joista 74 prosenttia työskentelee palvelualalla. Harmaalan lailla vajaat 40 prosenttia vähittäiskaupan työntekijöistä teki vuonna 2014 osa-aikatyötä.

Tuoreen, osa-aikatyötä yksityisillä palvelualoilla käsittelevän tutkimuksen mukaan vähittäiskaupassa työskentelevistä osa-aikaisista liki 90 prosenttia on naisia. Muita tutkittuja aloja olivat majoitus- ja ravitsemisala sekä kiinteistöpalveluala. Niilläkin osa-aikaisten miesten osuus oli naisiin verrattuna häviävän pieni.

Harmaalan toive kokoaikatyöstä jaetaan kaupan alan kanssasisarten keskuudessa varsin laajasti. Heistä lähes kaksi kolmesta ilmoittaa osa-aikatyön syyksi kokoaikatyön puutteen. Miehistä näin ilmoittaa vain alle puolet. Lähes yhtä moni miehistä työskentelee osa-aikaisesti opintojen vuoksi. Tutkimus kertoo myös, että vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan osa-aikaisten työtunnit sijoittuvat kaikkiin vuorokauden aikoihin yleisemmin kuin kokoaikaisten.

Naisten yksinvaltijuus osa-aikatyön huipulla on tiedetty jo pitkään. Sekin on tiedetty, että heidän määränsä on vain kasvanut, ja PAMin tutkimuspäällikön Antti Veirron epäilyksen mukaan kasvu on vain jatkunut viime ja kuluvana vuonna. Veirtoa vaivaa osa-aikatyössä eniten sen työnantajalähtöisyys.

– Kyse on lähes aina siitä, että työnantaja sovittaa työvoiman tarvettaan yhteen kaupan kysynnän kanssa. Ei lähtökohtana työmarkkinoilla ole koskaan se, miten työntekijä sovittaisi työnteon muuhun elämäänsä.

Lisää aiheesta PAM-lehdessä, joka ilmestyy 10.3.

Kirjoittanut: Solja Virkkunen, Sini Saaritsa

Uusimmat

Suosituimmat