Artikkeli - 18.12.2018 klo 10.46
Hyvinvointi

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja: ”Olisi hyvä uskaltaa tunnustaa, että aina ei mene hyvin”

”Muutamasta joulun päivästä stressataan hyvinkin paljon. Mieli on kireällä ja odotukset kuitenkin korkealla. Parasta olisi varmaankin yrittää laskea niitä odotuksia ja keskittyä olennaiseen, sanoo Sari Aalto-MAtturi.

”Muutamasta joulun päivästä stressataan hyvinkin paljon. Mieli on kireällä ja odotukset kuitenkin korkealla. Parasta olisi varmaankin yrittää laskea niitä odotuksia ja keskittyä olennaiseen, sanoo Sari Aalto-MAtturi.

Mielenterveytemme ei ole hyvällä tolalla. Tilanteen muuttaminen vaatii muutoksia niin työpaikoilla, hoitokäytännöissä kuin asenteissammekin. Ehkä jopa joulun vietto kaipaa muutosta, Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi listaa.

Suomalaisten fyysinen terveys on kehittynyt vuosikymmeniä suotuisasti ja eliniän odote on ollut kasvussa. Mielenterveydessä vastaavaa kehitystä ei näy.

”Onkin outoa, että kun mietitään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tai terveyden edistämisestä niin aika usein puhutaan vain fyysisestä terveydestä eikä mielenterveydestä, sanoo Sari Aalto-Matturi.

Toisaalta hän sanoo keskusteluilmapiirin aiheen ympärillä muuttuneen selvästi. Aiemmin mielenterveyden ongelmia pidettiin nimenomaan yksilön heikkoutena ja asioina, jotka koskevat kaikkia muita kuin itseä. Nyt niistä uskalletaan ja halutaan puhua julkisesti. Siitä Aalto-Matturi sanoo iloitsevansa.

”Mielenterveyden ongelmathan eivät sinänsä ole sen kummempia kuin fyysisenkään terveyden ongelmat. Me kaikki koemme jossain vaiheessa elämäämme mielenterveyden ongelmia. Puolet meistä sairastuu elämän aikana mieleltään – joko niin, että sairaus diagnosoidaan tai niin, että se voitaisiin diagnosoida”, Aalto-Matturi sanoo.

Me kaikki koemme jossain vaiheessa elämäämme mielenterveyden ongelmia

Mielenterveyden hoitokäytännöt ovat kuitenkin toisenlaisia kuin fyysisissä sairauksissa.

”Mielenterveyden ongelmien pitää antaa ensin pahentua ennen kuin niitä voidaan ryhtyä hoitamaan ja kuntouttamaan”, Aalto-Matturi ihmettelee.

Käytännössä esimerkiksi masentuneen tilannetta voidaan seurailla vuoden päivät eri sairaanhoidon tasoilla ennen kuin hän pääsee lyhytkestoisen psykoterapiaan. Kun hoitoon pääsy pitkittyy, ongelmat pahenevat ja voivat kroonistua. Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeellekin ovat mielenterveyden vaivat.

Eilen valtiovarainministeriö taas varoitteli kestävyysvajeen koosta. Se syntyy, kun julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.
Aalto-Matturi pamauttaa erikoiselta kuulostavan näkemyksen: ”Mielenterveys olisi aika hyvä säästökohde”

OECD:n marraskuinen selvitys mielenterveysongelmien kustannuksista sen jäsenmaissa kertoo, että Suomessa mielenterveyden ongelmat maksavat yhteiskunnalle 11 miljardia euroa. Arviot Suomen kestävyysvajeesta taas ovat 9 – 10 miljardin euron luokkaa.

Aalto-Matturin ajatus on, että vähentämällä mielenterveysongelmien aiheuttamia menoja voitaisiin pienentää kestävyysvajetta.

”Satsattaisiin mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn, ei vähennettäisi palveluja”, hän sanoo.

Mielenterveysseura ajaakin muun muassa nk. hoitotakuuta: terapiaan pitäisi päästä kuukauden päästä siitä, kun sen tarve on havaittu.

”Tutkitusti lyhytkestoinen terapia auttaa ja sen vaikutukset kestävät vuosia. Takuu tulisi yhteiskunnalle nykytilaa halvemmaksi”, Aalto-Matturi perustelee.

Vuosittain meistä suomalaisista viitisen prosenttia kärsii masennuksesta. Moni sairastuneista on työelämässä, kun vaivat alkavat. Toipumisen kannalta paluu työelämään on kova paikka, jos sairaus on vaatinut sairauslomia. Usein käy niin, että työntekijä palaa samoihin kuormittaviin olosuhteisiin ja jännitteiseen työyhteisöön, josta lähti. Silloin ennuste ei Aalto-Matturin mukaan ole kovin hyvä.

”Tiedetään, että vaikeasta masennuksesta toipuminen edellyttää muutosta. Ihmisen on osattava muuttaa omaa olemistaan niin, että jaksaa paremmin. Samalla myös työpaikalla pitäisi tarkastella mitä siellä olisi muutettava, jotta ihminen voisi toipua”, Aalto-Matturi sanoo.

Hänestä työpaikoillakin kannattaisi tehdä ennakoivaa työtä. Se pitäisi työntekijät tuottavina ja innovatiivisina. Lähtökohta on, että työntekijöiden pitäisi ylipäätään voida työpaikalla hyvin. Se vaatii hyvin arkisia asioita: oikeudenmukaista johtamista, hyvää tiedonkulkua, työkuorman tasaista jakautumista ja mahdollisuutta myös rauhallisempiin jaksoihin.

Työpaikalla pitäisi myös ymmärtää, että ongelmia voi tulla ja siksi esimerkiksi esimiehiä pitäisi kouluttaa, jotta he pystyvät ongelmien ilmaantuessa tukemaan alaisiaan. Aalto-Matturi muistuttaa, että sekään ei kuitenkaan riitä, vaan hoitoa pitäisi olla tarjolla mielen vaivoihin samalla tavalla kuin ruumiinkiin.

”Olisi hyvä, jos me uskaltaisimme työpaikoillakin tunnustaa, että aina ei mene hyvin.”

Töissä tarvitaan oikeudenmukaista johtamista, hyvää tiedonkulkua, työkuorman tasaista jakautumista ja mahdollisuutta myös rauhallisempiin jaksoihin.

Nyt käsillä on sesonki, jolloin meistä monen pinna on tiukalla. Palvelualoilla työssä on ruuhkahuippu ja stressaantuneet asiakkaat voivat olla hankalia. Omakin joulu – vaikka lyhytkin – pitäisi tehdä.

”Muutamasta joulun päivästä stressataan hyvinkin paljon. Mieli on kireällä ja odotukset kuitenkin korkealla. Parasta olisi varmaankin yrittää laskea niitä odotuksia ja keskittyä olennaiseen”, Aalto-Matturi vinkkaa.

Hän muistuttaa nyrkkisäännöstä, jonka mukaan mielenterveyteen vaikuttavat samat asiat kuin kehonkin terveyteen. On hyvä syödä sopivasti, välttää liikaa alkoholinkäyttöä, ulkoilla, nauttia läheisistä ja antaa aikaa palautumiseen.

”Joulussa on paljon sellaista, mikä on mielelle hyvää, mutta siinä voi myös olla asioita, jotka kuormittavat aika paljon”, toiminnanjohtaja Aalto-Matturi sanoo.

Mielenterveyteen vaikuttavat samat asiat kuin kehonkin terveyteen.

Tämä näkyy myös Mielenterveysseuran pyörittämässä valtakunnallisessa kriisipuhelimessa. Sinne tulee vuosittain noin 200 000 puhelua, joista 50 000:een pystytään vastaamaan. Joulun aikaan tarve on suuri. Aalto-Matturi kertoo, että monelle yksinäisyys on ongelma, toisaalta perheiden ristiriidat nousevat tuolloin esiin.

Joulukorttien sijaan PAM lahjoitti tänä vuonna niihin käytetyt varat Suomen Mielenterveysseuralle.

Suomen Mielenterveysseura

Toimintaa

  • Valtakunnallinen kriisipuhelin
  • Koulutusta ja materiaaleja eri ammattiryhmille, nuorille, työikäisille, eläkeläisille

Jäsenet

  • 56 paikallista mielenterveysseuraa ja 31 valtakunnallista järjestöä, mm. potilas- ja sosiaalijärjestöjä sekä ammattiliittoja.

 

 

Teksti: Auli Kivenmaa

 

Uusimmat

Suosituimmat