Artikkeli - 19.12.2018 klo 09.30
Yhteiskunta

Sopimusvapaus vai yleissitovat työehtosopimukset? Kaksi kantaa alipalkkauksen kriminalisoinnista

Tarja Filatov ja Juhana Vartiainen ovat samaa mieltä siitä, että työntekijöiden vähimmäisehtojen valvontaa tulee parantaa. Kuva: Susanna Kekkonen

Tarja Filatov ja Juhana Vartiainen ovat samaa mieltä siitä, että työntekijöiden vähimmäisehtojen valvontaa tulee parantaa. Kuva: Susanna Kekkonen

Kansanedustajat Tarja Filatov (SDP) ja Juhana Vartiainen (kokoomus) ovat eri mieltä siitä, pitääkö liian alhaisen palkan maksamisesta seurata rangaistus.

Palkkaus on työntekijän ja työnantajan välinen asia. Asiaankuuluva maksatus varmistetaan jo riittävän hyvin.

TF: Olen eri mieltä. Lukuisissa maissa on lailla säädetty minimipalkka, kun taas Suomessa palkkauksen minimi määritellään alakohtaisesti yleissitovilla työehtosopimuksilla. Järjestelmä on hyvä, koska se ottaa huomioon alakohtaiset erot. Valvonnassa on kuitenkin puutteita. Joskus työntekijä ei uskalla lähteä ajamaan omaa asiaansa, koska pelkää menettävänsä työpaikan tai saavansa hankalan maineen. Maahanmuuttajat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat eivät välttämättä tunne oikeuksiaan. Ammattiliittojen kanneoikeus ja työsuojelun paremmat resurssit sekä tiukemmat sanktiot rikkomustapauksissa auttaisivat.

JV: Lähtökohtana tulee olla sopimisvapaus. Se, että ihmiset saavat vapaasti solmia itselleen sopivia sopimuksia, on vapaan yhteiskunnan perusominaisuus, joka tuottaa meille hyvinvoinnin ja vaurauden. Siihen kohdistuu tietysti myös kollektiivista sääntelyä, joka suojelee heikompaa osapuolta.

Alipalkkaa maksavat työnantajat saavat kustannusetua verrattuna työehtosopimusten mukaista palkkaa maksaviin yrityksiin, jolloin syntyy epäreilu kilpailutilanne markkinoilla.

TF: Näin on. Lailla tai sopimuksilla, mieluummin yleissitovilla sopimuksilla, tulee määritellä minimipalkka ja työehdot. Tämän yli voi jokainen sopia vapaasti.

JV: Epäreilu kilpailutilanne voi syntyä, jos kaikki osapuolet eivät noudata samoja lakeja ja normeja. Täytyy kuitenkin muistaa, että jollekulle oman työpanoksensa hinnasta tinkiminen voi olla tapa päästä työmarkkinoille. Eli meidän täytyy olla varovaisia, jos haluamme rajoittaa ihmisten vapaata sopimusoikeutta.

Jos työnantajan huomataan maksaneen työntekijälle alan työehtosopimuksen tason alittavaa palkkaa, riittää, että työnantaja maksaa puuttuvat palkanosat eikä saa sanktiota.

TF: Rikkomuksesta pitää seurata rangaistus. Muuten niiden yritysten määrä lisääntyisi, jotka kokeilevat kepillä jäätä ja maksavat alipalkkaa. Meillä on jo säädöksiä, jotka kriminalisoivat vakavat alipalkkaustapaukset kuten työsyrjinnän ja kiskonnan tapaisen työsyrjinnän, mutta tämä ei ole riittävää.

JV: Jos työehtosopimusten määräysten kiertämistä ryhdytään rikosoikeudellisesti sanktioimaan, niin synnyttäisimme rikosoikeudellinen vastuun asiasta, jonka säätäjinä ovat yksityisoikeudelliset henkilöt. Eli ammattiliitto ja työnantajaliitto voisivat kahdestaan sopimalla tehdä jonkun kolmannen osapuolen toiminnasta rikollista. Se ei sovi vapaaseen yhteiskuntaan. Jos luovuttaisiin yleissitovuudesta ja luotaisiin minimipalkkalainsäädäntö, niin jonkinlaista sakko-sanktiointia voisi osana järjestelmää periaatteessa ajatella.

Jos työnantajaa uhkaisi sanktio liian alhaisen palkan maksamisesta, niin työnantajien kynnys rikkoa työehtosopimusten määräyksiä nousisi nykyistä korkeammalle.

TF: Samaa mieltä. Nyt moni voi jäädä rikkomuksista ”voiton puolelle”. Rikkomuksesta saatu hyöty on suurempi kuin kiinnijäämisen pelko ja rangaistus. Harva jää kiinni rikkomuksistaan ja vaikka jäisikin, niin taloudellisesti saattaa silti voittaa.

JV: Se ilman muuta nousisi korkeammalle, mutta samalla nousisi työttömyys. Ihmisten palkkaamisesta ja työehdoista sopimisesta tulisi yritysten näkökulmasta entistäkin hankalampaa. Suomea pidetään jo nyt jäykkien työehtojen maana. Vahvempaa sanktiointia ja valvontaa voisi ajatella, jos työehtosopimusten yleissitovuus samalla rajattaisiin vain vähimmäisehtoihin. Nyt työehtosopimukset ovat kokonaisuudessaan yleissitovia, mikä on poikkeuksellista.

Työehtosopimusta alempien palkkojen maksaminen asettaa paineita nostaa verotuksen tasoa muualla riittävien yhteisten resurssien takaamiseksi.

TF: Alipalkkauksen verovaikutus lienee suhteellisen pieni, mutta periaatteessa sillä on merkitystä. Verotuksessa on merkittävää veropohjan laajuus. Jos työtä teetetään palkalla, josta ei kerry yhteiskunnalle verotuloja, niin veropohja rapautuu.

JV: En usko, että näin kävisi. Ihmiset saavat työmarkkinoilla sellaista palkkaa, joka vastaa heidän työnantajalleen tuottamaa arvolisää. Siksi se, mikä on työehtosopimuksissa vaadittu palkka, on loppujen lopuksi toissijaista palkan kehityksen kannalta.

Alipalkkauksen kriminalisoiminen olisi merkittävä askel harmaan talouden torjumisessa, vaikka se ei yksin koko ongelmaa ratkaisekaan.

TF: Totta. Kyse on yhdenvertaisuuden vaatimuksesta ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta, koska samasta ja samanarvoisesta työstä kuuluu sama palkka. Alipalkkauksessa yksilö joutuu riitauttamaan palkkasaatavansa, joihin hän on työpanoksen annettuaan oikeutettu. Kaikki eivät tiedä oikeuksiaan, eivätkä kaikki uskalla periä saataviaan oikeusteitse, mikä johtaa epätasa-arvoon.

JV: Se voi jossain määrin pitää paikkansa, mutta harmaan talouden toimijat joka tapauksessa toimivat jo veroasioissa lain väärällä puolella. En usko, että olisi tässä ratkaiseva tekijä, jos alipalkkaus olisi rikollista. Joka tapauksessa he haluavat jo verojen ja sosiaaliturvamaksujen kiertämisen vuoksi pitää oman toimintansa viranomaisilta piilossa.

Filatov Vartiaisen ajattelusta: Vartiainen puolustaa yksilöiden välistä sopimusoikeutta, mutta vastustaa ryhmien välistä sopimusta. Itse kuitenkin ajattelen, että jos luopuisimme työehtosopimuksista ja siirtyisimme minimipalkkajärjestelmään, se ei ottaisi alakohtaisia tuottavuuseroja huomioon. Siksi pidän tes-järjestelmää parempana.

Vartiainen Filatovin ajattelusta: Olen Tarjan kanssa samaa mieltä siitä, että meillä on liian heiveröinen vähimmäisehtojen valvonta. Mutta mielestäni ajatus, että lisäisimme valvontaa nykyisen poikkeuksellisen kattavan yleissitovuuden puitteissa ja toisimme siihen vieläpä rikosoikeudellisia sanktioita, on täysin epätasapainoinen.

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

 

Uusimmat

Suosituimmat