Asiantuntijat kertovat, mitä työntekijältä kannattaa kysyä, jos epäilee työperäistä hyväksikäyttöä
PAMin lakimies Suvi Vilches korostaa, että on koko yhteiskunnan etu, jos kaksia työmarkkinoita ei pääse syntymään. Kuva: Gettyimages
Ihmiskaupan uhrien määrä on kasvanut viime vuosina. Asiantuntijan mukaan ihmiskauppaa on usein vaikea tunnistaa, mutta hyväksikäyttöön pitäisi uskaltaa puuttua. Palvelualojen luonne voi altistaa työperäiselle hyväksikäytölle.
Työmarkkinoilla, ja valitettavan usein juuri palvelualoilla, tapahtuu monenlaista työperäistä hyväksikäyttöä. Joskus hyväksikäyttö saattaa olla sitä, että työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa olevalle maksetaan palkkaa alle työehtosopimuksen. Äärimmillään hyväksikäyttö voi olla rikollista ja pahimmillaan täyttää työperäisen ihmiskaupan tunnusmerkistön.
”Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvällä ihmiskaupalla tarkoitetaan tilanteita, jossa henkilö saatetaan tekemään työtä ilman, että hänellä on todellista mahdollisuutta kieltäytyä siitä tai lopettaa työn tekeminen halutessaan ilman vakavia seuraamuksia”, sanoo PAMin lakimies Suvi Vilches.
”Meidän voi olla vaikea ymmärtää niitä keinoja, joita ihmisen pakottamiseksi tällaiseen tilanteeseen käytetään”, sanoo Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila.
”Usein kuvitellaan, että ihmiskauppaan liittyisi esimerkiksi fyysistä liikkumisen rajoittamista – miksi uhri ei muuten pakenisi? Tosiasiassa tekijä voi pelotella uhria esimerkiksi oleskeluoikeuden menettämisellä tai arkaluontoisen asian paljastamisella, uhata uhrin läheisten turvallisuutta tai käyttää hyväkseen omaa korkeampaa asemaansa yhteisössä sekä uhrin tietämättömyyttä oikeuksistaan Suomessa, tai esimerkiksi viranomaispelkoa. Tämän vuoksi ihmiskauppaa voi olla vaikea tunnistaa.”
Vuoden 2018 kesäkuun lopussa Rikosuhripäivystyksen asiakkaista 86 oli ihmiskaupan ja 20 ihmiskaupan kaltaisen rikoksen uhreja. Ihmiskaupan uhreiksi tunnistetuista yli 60 prosenttia oli ollut nimenomaan työhön liittyvän ihmiskaupan kohteena ja ihmiskaupan kaltaisista rikoksista taas kaikki liittyivät nimenomaan työperäiseen hyväksikäyttöön.
Palvelualat alttiita hyväksikäytölle
PAMin lakimies Suvi Vilches kertoo, että juuri palvelualoilla tapahtuu työperäistä hyväksikäyttöä alan luonteen takia.
"Palvelualoilla töitä tehdään usein pienissä työpaikoissa ja hyvin itsenäisesti", Vilches sanoo.
Alalla myös työskentelee paljon heikossa työmarkkina-asemassa olevia eli nuoria ja maahanmuuttajia.
Vilches sanoo, että liiton kannalta luottamushenkilöt ja toiset työntekijät ovat avainasemassa työperäisen hyväksikäytön tunnistamisessa ja liiton tietoon saattamisessa. Vilches kuitenkin myöntää, että luottamushenkilöt tarvitsevat hyväksikäytön havaitsemiseen koulutusta.
Hän neuvoo muutaman vinkin, joista voi lähteä liikkeelle.
”Työntekijältä kannattaa kysyä, onko hänellä työsopimusta ja maksetaanko hänelle sama summa kuin sopimukseen on kirjattu.”
Työntekijältä voi myös kysyä, tietääkö tämä, mistä hänen palkkansa koostuu, maksetaanko palkka tilille sekä millaista työaikaa hän tekee. Suomessa työvoiman hyväksikäyttöön liittyville ihmiskauppatapauksille on tyypillistä, että työsuhde on saatu paperilla näyttämään täysin lailliselta. Työsopimukseen on usein kirjattu työehtosopimusten määrittelemä palkka ja työaika, joita ei todellisuudessa kuitenkaan noudateta. Työntekijän tilille voidaan myös maksaa sopimuksen mukainen palkka, mutta työnantaja voi pitää hallussaan uhrin pankkikorttia tai vaatia uhria nostamaan palkkarahat tililtä ja antamaan työnantajalle takaisin käteisenä.
”Työntekijältä kannattaa myös kysyä miten häntä kohdellaan työpaikalla”, sanoo Vilches.
Rikosuhripäivystyksen Pia Marttilan mukaan joillakin työnantajilla on sellainen harhakuva, että jos esimerkiksi kaikkia ulkomaisia työntekijöitä työpaikalla kohdellaan samoin ja heille kaikille maksetaan selvästi alan käytänteitä huonompaa palkkaa, kyse ei olisi syrjinnästä tai hyväksikäytöstä. Palkkoja peilataan kuitenkin alan keskiarvoon ja työnantaja saattaa silti syyllistyä työsyrjintään.
”Työntekijältä kannattaa kysyä, onko hänellä työsopimusta ja maksetaanko hänelle sama summa kuin sopimukseen on kirjattu.”
PAMin Suvi Vilches taas sanoo, että perinteisesti on ajateltu työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuvan lähinnä etnisissä ravintoloissa. Käsitys on kuitenkin muuttumassa.
”Myös suomalaisissa työpaikoissa esiintyy valitettavasti monenlaista hyväksikäyttöä, myös ihmiskaupaksi luokiteltavaa pakkotyötä.”
Vilches sanoo, että tilaisuus voi tehdä varkaan. Suomessa työolojen valvonta ei ole kovin tehokasta ja työnantajilla on melko pieni riski joutua syytteeseen tai tulla tuomituksi vakavastakaan työriistosta. Taloudellinen hyöty, jota työoikeuksien polkemisesta saadaan, voi houkutella liikaa, kun kiinnijäämisen riski on suhteellisen pieni.
Hyväksikäyttöön altistavat muun muassa työntekijän tietämättömyys suomalaisista työmarkkinoista, kielitaidon puute sekä esimerkiksi erilaisten lupaprosessien meneillään olo. Moni oleskelulupaa odottava saattaa pelätä, että oleskelulupa perutaan tai jatkolupaa ei tule, jos hän alkaa taistella työnantajaansa vastaan. Niin sanotut paperittomat taas pelkäävät yhteydenoton johtavan lopulta säilöönottoon ja maasta poistamiseen.
Suvi Vilches neuvoo luottamushenkilöä olemaan rohkeasti yhteydessä PAMiin, jos epäilee työpaikallaan tapahtuvan työperäistä hyväksikäyttöä.
”On koko yhteiskunnan etu, ettei meille synny kaksia työmarkkinoita”, Vilches korostaa.
Hyväksikäytön eri määritelmiä:
Työsyrjintä
Työntekijä asetetaan muita työntekijöitä huonompaan asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Tällaista syrjintää voi tapahtua esimerkiksi rodun, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen tai poliittisen toiminnan perusteella. Työsyrjintään voi syyllistyä sekä työnantaja että työnantajan edustaja. Työsyrjintään esim. etnisen alkuperän tai kansalaisuuden perusteella voi syyllistyä myös työnantaja, jolla on itsellä sama etninen alkuperä tai kansalaisuus.
Tämän lisäksi työsyrjintä voi ilmetä uhkaavana, vihamielisenä, halventavana, nöyryyttävänä tai hyökkäävänä ilmapiirinä. Tämän ilmapiirin tarkoituksena on työntekijän arvon tai koskemattomuuden loukkaaminen. Häirintänä ilmenevä työsyrjintä puolestaan näkyy esimerkiksi loukkaamistarkoituksessa esitettyinä sanomisina, jotka on verhottu humoristisiksi, ja nimittelynä tai halventavana ja nöyryyttävänä käyttäytymisenä. Työsyrjintää voi olla myöskin ohje tai käsky syrjiä, jolloin työntekijä joutuu muita huonompaan asemaan.
Kiskonnantapainen työsyrjintä
Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä syyllistyy kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Epäedullinen asema voi ilmetä esimerkiksi muihin työntekijöiden verrattuna huomattavasti alhaisemman palkan maksamisena tai muita raskaampina työaikoina.
Ihmiskauppa
Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvällä ihmiskaupalla tarkoitetaan tilanteita, jossa henkilö saatetaan tekemään työtä ilman, että hänellä on todellista mahdollisuutta kieltäytyä siitä tai lopettaa työn tekeminen halutessaan ilman vakavia seuraamuksia.
Työperäisen ihmiskaupan uhrien työolosuhteissa toistuu alasta riippumatta se, että uhrit tekevät pitkiä työpäiviä työmääräänsä nähden liian pienellä palkalla tai jopa palkatta. Yleistä on myös se, ettei pitkien työpäivien aikana saa pitää kunnollisia taukoja. Pitkien työpäivien takia vapaa-aika jää lyhyeksi ja ihmiskaupan uhri voi joutua jopa majoittumaan työpaikallaan. Uhrit saattavat joutua kokemaan psyykkistä tai fyysistä väkivaltaa. Uhrin pankkikortti ja matkustusasiakirjat voivat olla työnantajan hallussa.
Lähteet: www.työsyrjintä.fi, www.ihmiskauppa.fi
Teksti: Lotta Jokinen