Uutinen - 05.04.2019 klo 15.21
Tutkimus

Digitaalisilla alustoilla on yhä suurempi rooli työn etsimisessä, välittämisessä ja organisoinnissa

Kuva: Lehtikuva/Otto Steininger.

Kuva: Lehtikuva/Otto Steininger.

Alustavälitteisen työn laajuutta selvittänyt tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset osallistuvat kasvavaan internettalouteen aktiivisesti. PAM esittää lainsäädännön täsmentämistä työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi.

Tällä viikolla julkaistu raportti ”Digitaalinen jalanjälki: Työn muuttuminen alustamaiseksi Euroopassa – Suomea koskevan kyselyn tulokset” pureutuu digitaaliteknologian rooliin ja käyttöön työelämässä.

Kyselytutkimuksessa 8,2 prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä alustavälitteistä työtä niin sanottujen keikkatalousalustojen, kuten Upwork, Uber ja Freska, kautta vähintään kerran viikossa. 9,5 prosenttia löysi vähintään kerran kuukaudessa töitä digitaalisten alustojen kautta. Vastaajina oli noin 2000 ikäryhmään 18–65 kuuluvaa suomalaista.

Alustavälitteisellä työllä viitattiin Hertfordshiren yliopiston ja Ipsos MORIn toteuttamassa tutkimuksessa maksullisiin tehtäviin, joita löytyy joko tietokoneen, älypuhelimen tai mun internetiin yhdistettävissä olevan laitteen avulla verkkosivun tai sovelluksen kautta. Suomalaisia esimerkkejä palvelualoilta ovat esimerkiksi ruoankuljetuspalvelua välittävät Foodora ja Wolt sekä siivouspalveluja tarjoava Freska.

Raportista käy ilmi, että digitaalisten alustojen ja sovellusten kautta tehty työ tuo suomalaisille pääasiassa lisätuloja ja täydentää muuta toimeentuloa. Suomalaiset etsivät ja tekevät työtä monipuolisesti eri alustatalouden sovellusten kautta kaikissa ikäryhmissä, eikä käyttäjien välillä ilmennyt myöskään suuria maantieteellisiä eroja.

Perinteisiä työnhakusivustoja, kuten Oikotietä tai Monsteria, ei sisällytetty alustavälitteisen työn laajuudesta kertoviin lukuihin. Myöskään asuntojen vuokraamista esimerkiksi Airbnb:n kautta tai nettikirpputorien käyttöä ei tässä huomioitu.

”Tämä tutkimus osoittaa sen, että alustavälitteinen työ on levittäytynyt laajasti eri muodoissaan Suomeen. Se haastaa perinteistä työsuhdetta ja muuttaa sopijaosapuolten voimasuhteita vahvistamalla työnantajan asemaa työntekijän kustannuksella”, kommentoi PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo.

Alustataloudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa

Alustataloudesta puhuttaessa käsitteen määrittely on keskeisessä roolissa. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä ilmiö pitää sisällään eri tyyppisiä työnteon muotoja internetin kautta kotona tehtävästä toimistotyöstä liikkuviin palvelutehtäviin.

Nyt julkaistu raportti viittaa alustavälitteisen työn olevan laajemmalle levinnyttä kuin esimerkiksi aiemmin tehty Tilastokeskuksen tutkimus, jonka mukaan kyse olisi pienemmästä ilmiöstä. Raportin kirjoittaja ja Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila arvioi erojen johtuvan juuri näkemyseroista siinä, mitä alustatalous tai alustavälitteinen työ pitää sisällään kussakin tutkimuksessa. Alustavälitteisen työn ilmiöistä on tähän mennessä tehty vähän tutkimusta Suomessa.

Huoli työtä tekevien asemasta

PAMin mukaan digitaalisten alustojen kautta tehtävä tai välitettävä työ voi tarjota joustavia mahdollisuuksia työllistymiseen, mutta myös turvattomuutta työtä tekevien työoikeudellisen aseman kannalta.

”Osa alustoista välttelee työsopimusten tekemistä ja väittää, ettei uusissa yrityksissä tehtävä työ olisi työsuhteista”, Jaana Ylitalo sanoo.

”Nykylainsäädännössä oleva työsuhteen määritelmä tunnistaa jo alustatalouden työntekijät. Koska yritykset kuitenkin pyrkivät kiertämään sitä, asiaa olisi hyvä täsmentää lainsäädännössä. PAM esittääkin, että lainsäädäntöön otettaisiin niin sanottu työnantajaolettama”, Ylitalo jatkaa.

Lue tästä lisää työnantajaolettamasta ja muista PAMin eduskuntavaalitavoitteista

Digitaalinen jalanjälki: Työn muuttuminen alustamaiseksi Euroopassa -raportti

  • Tutkimuksen tilasivat Foundation for European Progressive Studies -ajatuspaja yhdessä Kalevi Sorsa -säätiön, UNI Europan ja Palvelualojen ammattiliitto PAM:in kanssa.
  • Tutkimuksen toteuttivat Hertfordshiren yliopisto (Iso-Britannia) ja Ipsos MORI.
  • Kyselyyn vastasi 2 000 18–65-vuotiasta suomalaista joulukuussa 2018.

Lue koko raportti: Digitaalinen jalanjälki: Työn muuttuminen alustamaiseksi Euroopassa

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat