Artikkeli - 10.05.2019 klo 08.30
Työelämä

Ei isoja julisteita eikä uusittuja menuja – lihan alkuperämaan saa lukea tyypillisesti A4-paperista

Tuliko liha ravintolaan tuoreena vain jalosteena? Sillä on merkitystä alkuperämaan ilmoittamisessa. Kuva: Gettyimages

Tuliko liha ravintolaan tuoreena vain jalosteena? Sillä on merkitystä alkuperämaan ilmoittamisessa. Kuva: Gettyimages

Ravintoloille tuli lisää työtä, kun niiden täytyy kertoa asiakkailleen kirjallisesti, mistä maista niiden raaka-aineina käyttämät tuoreet lihat ovat peräisin.

Ravintolan asiakkaan on pitänyt toukokuun alusta asti saada aiempaa paremmin tietoonsa, mistä maasta lautaselle päätynyt pihvi on peräisin.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan naudan, sian, vuohen, lampaan ja siipikarjan lihan alkuperämaa on kerrottava asiakkaille nyt kirjallisesti ravintoloissa ja muissa tarjoilupaikoissa. Tämä ei koske jalostettuja tuotteita vaan lihaa, joka on tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä. Taustalla on kuluttajien kasvanut kiinnostus lihan alkuperään.

 

Kalliit menut eivät menneet uusiksi

Tarjoilupaikat saavat kertoa lihan alkuperämaasta oman valintansa mukaan infotauluissa, menussa, sähköisesti tai vaikka paperilla, kunhan tieto on asiakkaalla ennen ostopäätöstä.

Soittokierros ravintolayhtöihin kertoo, että kalliit kiiltäväpintaiset menut eivät näytä menneen uusiksi. Esimerkiksi S-ryhmän pääkaupunkiseudun alueosuuskaupassa, HOK-Elannossa, alkuperätieto kerrotaan valtaosin A4-paperilla ruokaravintolan seinällä.

HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki kertoo tulosteen eduksi sen, että paperin saa vaihdettua nopeasti, mikäli raaka-aineena käytetty liha vaihtuu toiseen esimerkiksi saatavuusongelmien vuoksi.

Asiakkaiden kiinnostusta alkuperämerkintöihin tullaan Kattilamäen mukaan seuraamaan mielenkiinnolla. Löytävätkö asiakkaat tiedon, kun mitään isoa julistetta ei tehty?

Lihan alkuperämaata ei ole aina saatavilla. Tällöin alkuperämaaksi voidaan merkitä myös ”EU” tai ”useat EU-maat”, mutta Kattilamäki pohtii, miten asiakas suhtautuu näin väljään tietoon.

”Koska halusimme ilmoittaa tiedot asetusta laajemmin, tietojen selvittäminen ja ajan tasalla pitäminen tuovat haastetta.”

 

Alkuperämaa on jo kerrottu

Ravintolakierros paljastaa, että Helsingistä on helppo löytää ravintoloita, joissa ei ohjetta ole näkyvillä ja jossa sellaisesta ei ole edes kuultu.

CMB Ravintolat -ketjuun kuuluvassa Sävelessä oli kuitenkin heti toukokuun alussa valkoinen infopaperi seinällä. Käytäntö aloitettiin kertomalla aluksi vain à la carte –annosten lihojen alkuperämaat. Ravintolapäällikkö Tanja Veikkasen mukaan lounasruokien osalta tilanne on vaikeampi.

”Työmäärä ei lisäänny itse alkuperätietojen ilmoittamisesta vaan siitä, että lounasruuat vaihtuvat ja eri valmisteita ja tavarantoimittajia on niin paljon.”

NoHo Partnersin ravintoloita on eri puolilla Suomea. Hankintajohtaja Eero Ahon mukaan käytössä ei ole vain yhtä linjaa siinä, miten alkuperätieto asiakkaalle kerrotaan. Joissakin paikoissa se on kerrottu jo aiemmin menussa.

”Totta kai tämä lisää jonkin verran työtä, mutta ei avoimmuus varmaan huonoksi ole”, Aho sanoo.

Opiskelijaravintoloiden UniCafessa lihan alkuperämaa on jo useamman vuoden ajan ilmoitettu kirjallisesti lounaslistoilla ruokien tuoteselosteissa.

”Käytännössä mikään ei meillä tämän osalta muutu”, liiketoimintajohtaja Leena Pihlajamäki kertoo.

Jakaa ravintolat

Henkilökunnalla ja asiakkailla saattaa olla muistamista siinä, mistä kaikesta lihasta pitää alkuperämaa ilmoittaa ja mistä ei.

Asetus jakaa ravintolat kahtia hiukan erikoisesti. Ravintolan, joka vaivautuu tekemään tuoreesta jauhelihasta jauhelihapihvit, täytyy alkuperämaa kertoa kirjallisesti. Ravintola, joka vain lämmittää valmiit jauhelihapihvit, saa jättää alkuperätiedon kertomatta.

Jos kokki marinoi itse tuoreet broilerin rintafileet ennen niiden kypsentämistä, on lihan alkuperämaa ilmoitettava. Jos ravintolaan tulee valmiiksi marinoidut broilerin rintafileet, ei alkuperämaata tarvitse kertoa kirjallisesti.

Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehdon mukaan mikään ei estä ravintoloita kertomasta alkuperämaata kaikista lihatuotteista.

”Jopa suosittelemme sitä”, Lehto sanoo.

Suomi on edelläkävijä

Muilla EU-mailla ei ole ravintoloissaan vastaavaa lihan alkuperän kirjalliseen ilmoittamiseen velvoittavaa käytäntöä.

”Suomi on edelläkävijä”, Lehto sanoo.

Suomi on halunnut, että alkuperämerkinnöistä tulisi säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Kun tämä ei ole edennyt, Suomi halusi merkinnät kansallisella asetuksella. Komissio ei hyväksynyt Suomen ensimmäistä hakemusta vaan vasta toisen.

Asetus on voimassa kaksi vuotta.

Lihankulutuksen kotimaisuusaste oli hieman yli 80 prosenttia vuonna 2018. Suomessa ei tilastoida, kuinka suuri osa tuontilihasta päätyy ravintoloiden ja muiden ammattikeittiöiden käyttöön.

"Se kuitenkin tiedetään, että tuontilihan osuus ravintoloissa on suurempi kuin vähittäiskaupassa", Lihatiedotusyhdistyksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen sanoo.

Nähtäväksi jää, lisääkö asetus kotimaisen lisän käyttöä ravintoloissa, jo alkuperämaan ilmoittamisen helppouden vuoksi.

Aiheesta enemmän Ruokaviraston sivuilla. 

Onko tarjoilupaikan ilmoitettava asiakkaille kirjallisesti lihan alkuperä?

On ilmoitettava:

Liha, joka on tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä.

Koskee naudan, sian, lampaan, vuohen ja siipikarjan lihaa.

Jauheliha, jossa on suolaa vähemmän kuin 1 prosentti.

Ei tarvitse ilmoittaa:

Raakaliha, kuten ravintolaan marinoituna tai maustettuna tuotu liha, esimerkiksi hunajabroileri.

Lihavalmisteet, esimerkiksi valmiit kypsennetyt jauhelihapihvit.

Muun muassa hevosen, riistan tai poron liha ja kala.

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat