Työlainsäädäntö - 24.09.2019 klo 10.39

Ei yritykselle tehdä talkoita

Jaana Paanetojan mielestä julkisen vallan, esimerkiksi kuntien, ei pitäisi avustaa tapahtumia, jos ei ole varmuutta teetettävän työn oikeasta luonteesta. Kuvaaja: Jukka Rapo

Kesätapahtumissa töitä tehdään usein talkoilla. Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, OTT Jaana Paanetojan mukaan käsillä on ongelma, jos tosiasiassa kysymys onkin työsuhteesta.

Valtaosa Suomen kesän tapahtumista oli vielä muutama vuosikymmen sitten innokkaiden ihmisten omaksi ja toisten iloksi järjestämiä. Nyt touhu on ammatillistunut ja mukaan on tullut yrityksiä. Silti kaikkialla tehdään edelleen talkoita. Mutta onko se talkootyötä?

”Käytännössä kaikkien Suomen työlakien suoja tulee henkilölle sitä kautta, että on työsuhde. Talkootyö jää sen ulkopuolelle. Ongelmallista on, jos työsuhdetta ei tunnisteta,” työ- ja sosiaalioikeuden dosentti, OTT Jaana Paanetoja toteaa.

Hän julkaisi vastikään Edilexissä artikkelin talkootyöstä, jossa tarkasteli erityisesti musiikkifestivaaleja. Hän on paneutunut aiheeseen myös PAMin pyytämässä asiantuntijakannanotossa.

Työlakien lista on pitkä. Niissä säädetään työsopimuksista, työajoista, työtapaturmien korvaamisesta, työturvallisuudesta, työterveyshuollosta, vuosilomista, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Lisäksi työehtosopimusten määräyksien soveltaminen edellyttää työsuhdetta.

Suurimmat riskit talkootyössä liittyvätkin työturvallisuuteen ja tapaturmiin. Esimerkiksi työnantajan vakuuttamisvelvollisuus tapaturmien varalta perustuu työsuhteeseen. Se on eri asia kuin vapaaehtoisesti otetut vakuutukset.

”Korvaussumma on tärkeä. Esimerkiksi perinteisissä talkoovakuutuksissa korvaussummat ovat äärimmäisen pienet. Muutaman tuhannen korvaussumma on kovin alhainen, jos ihmiselle tulee pysyvä haitta”, Paanetoja sanoo.

Työsuhteen tunnusmerkkejä ovat työn tekeminen toiselle, sopimuksen perusteella, henkilökohtaisesti, johdon ja valvonnan alla, vastiketta vastaan. Eniten keskustelua on käyty siitä, onko talkoolaisen saama festivaalilippu vastiketta työstä.

”Aika usein talkoohakemuksissakin todetaan, että teet näin ja näin paljon työtä ja saat siitä hyvästä vastikkeeksi lipun festivaaleille”, Paanetoja toteaa.

Talkootyöstä on ajateltu, että sitä tehdään järjestäjän ja sen tekijän yhteisestä intressistä. On naapuriapua ja kaveriporukoita, on yhdistyksiä.

”Talkootyö, joka jää työlainsäädännön ulkopuolelle, ei ole koskaan ollut, eikä se voi olla voittoa tavoittelevalle yritykselle tehtävää. Mikä olisi se yhteinen aatteellinen tai ideologinen intressi, joka yhdistäisi yritystä ja työntekijää?”, Paanetoja kysyy.

On viime vuosien ilmiö, että yritykset teettävät tehtäviä talkoo- tai vapaaehtoistoiminta-nimikkeellä.”

Paanetoja soisikin, että että talkootyöstä nousisi yhteiskunnallinen keskustelu. Lainsäädäntö tuskin tarvitsee muutoksia. Kyse onkin käytännön toimintatavoista ja asioiden tunnistamisesta.

"Kokemus rikasti, palkkio ei"

"Olen ollut pari kertaa talkoolaisena festivaaleilla huonon rahatilanteen takia. Minua kiinnosti myös nähdä, miten festareita rakennetaan.

Tein talkoissa kaksi 11 tuntista päivää ennen festareita. Palkkiona oli 3-päivän lippu. Sen arvo oli ehkä 130 euroa. Tuntipalkka jäi siis aika huonoksi.

Vaikka ensikertalaiset oli tarkoitus laittaa helpompiin hommiin, olin lopulta rakentamassa päälavaa. Nuoret pitäisi perehdyttää paremmin työturvallisuuteen.

Festivaalien järjestäjä oli yritys. Onhan se outoa, että talkootyönä tuen bisnestä. Palkkioita voisi kohtuullistaa. Se tuskin haittaisi isoja festivaaleja."

Sanna Mäntylä
varastotyöntekijä, opintovapaalla

"Pelisäännöt selviksi yhdessä"

"Suomi tarvitsee paljon erilaisia tapahtumia. Nyt festivaalikesää leimaa joka vuosi keskustelu talkootyöstä. Se heittää turhan varjon alan ylle.

Olennainen kysymys on, voidaanko kaikkia tehtäviä aidosti pitää talkootöinä vai ovatko ne työsuhteita. Osa tehtävistä täyttää kaikki työsuhteen tunnusmerkit, ja työt pitäisi teettää työsuhteessa. Siten sekä työntekijöiden että työnantajien asema olisi selvä.

Esitimme keväällä työnantajaliitto MaRalle ja sen jäseninä oleville alan yrityksille neuvottelua työn tekemisen ehdoista – mutta liian myöhään. Nyt olemme uusineet esityksemme. Olisi kaikkien etu, että alan toimijat lähtisivät nyt liikkeelle."

Jaana Ylitalo
PAMin edunvalvontaohtaja

Teksti: Auli Kivenmaa

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle