Uutinen - 15.10.2014 klo 16.30

Elämiseen riittävään palkkaan on vielä matkaa suomalaisvaatteiden tuotannossa

Northern Toshirivan työntekijät ompelevat vaatteita mm. Stockmann-konsernille Dhakassa Bangladeshissa. (Kuva: Janne Hulkkonen)

Northern Toshirivan työntekijät ompelevat vaatteita mm. Stockmann-konsernille Dhakassa Bangladeshissa. (Kuva: Janne Hulkkonen)

Eetin selvityksessä parhaat pisteet ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tuotantoketjussaan sai Stockmann-konserni.

Hyvin harva suomalaisen vaateyrityksen tuotantoketjun ompelija saa elämiseen riittävää palkkaa kotimaassaan. Näin voi päätellä eettisen kaupan järjestön Eetin keskiviikkona julkaisemasta selvityksestä Vastuullisia vaatteita?

Selvityksessä tutkittiin yhdeksän suomalaisen vaateyrityksen työtä ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi tuotannossaan. Tutkijoiden mukaan huolestuttavinta on se, ettei yksikään yrityksistä ole sitoutunut maksamaan elämiseen riittävää palkkaa tuotantoketjunsa työntekijöille.

Eniten plussia ihmisoikeuksien huomioonottamisesta sai Stockmann-konserni, johon kuuluvat Seppälä ja Lindex. Toiseksi parhaiten suoriutuivat Nanso Group, Marimekko ja Kesko. Hännillä olivat SOK, Reima, L-Fashion Group, Texmoda ja Halonen.

Riskimaatuotannon osuus vaihtelee tutkituilla yrityksillä Marimekon 13 prosentista Stockmannin, Reiman ja L-Fashion Groupin lähes sataan prosenttiin. Valtaosa Suomessa myytävistä vaatteista on tehty Aasiassa, jossa ihmisoikeuksien loukkaukset ovat arkipäivää.

Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus, joka ei globaalissa vaatetuotannossa usein toteudu. Erityisesti Aasiassa ja Itä-Euroopassa lain mukaiset vähimmäispalkat eivät lähes koskaan ole elämiseen riittävällä tasolla. Lisäksi tehtaat tinkivät jopa vähimmäispalkoista: BSCI-yritysvastuujärjestelmän vuosikertomuksen mukaan vajaassa 40 prosentissa Bangladeshissa tehdyistä tarkastuksista palkat eivät ole edes paikallisen vähimmäismäärän mukaiset.

YK:n ihmisoikeuksia ja liike-elämää koskevien n. Ruggien periaatteiden mukaisesti yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikka valtiot, joissa ne toimivat, eivät niin tekisikään. Käytännössä useat tuotantomaat eivät pysty takaamaan tai halua taata ihmisoikeuksia.

Anna Härri, Eetin kampanjakoordinaattori ja toinen selvityksen tekijöistä, kiitteli Stockmannia siitä, että se on julkaissut listan käyttämistään tehtaista.
”Tässä muutkin voisivat seurata perässä. Avoimuutta ja hyviä käytäntöjä tarvitaan”, Härri sanoi selvityksen julkaisutilaisuudessa Helsingissä.

Härrin mukaan yritykset kyllä tekevät töitä ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi tuotantoketjuissaan, mutta eivät riittävästi. Hän kehottaa yrityksiä parantamaan työnsä vaikuttavuutta tekemällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa.

Brändiyritysten maksamat ostohinnat sekä niiden vaatimat toimitusaikataulut antavat raamit, joiden puitteissa tehtaat voivat toimia vastuullisesti. Siksi on tärkeää, että yritykset kiinnittävät huomiota omiin ostokäytäntöihinsä.

Härri kertoo yllättyneensä positiivisesti siitä, miten osa yrityksistä on panostanut omien ostokäytäntöjensä kehittämiseen. ”Nanso kiinnitti vastaustensa perusteella erityisen hyvin huomiota ostokäytäntöihinsä. Myös Marimekko ja SOK saivat plussan ostokäytännöistä”, Härri sanoo.

Yritykset voisivat kuitenkin tehdä vielä enemmän. Selvitys nostaa hyväksi esimerkiksi Marks & Spencerin, joka on sitoutunut säällisen palkan maksamiseen ja kehittänyt omille ostajilleen ostotyökalun. Työkalulla yritys laskee, että sen maksamat ostohinnat ovat tarpeeksi hyviä elämiseen riittävän palkan maksuun ompelijoille. Lisäksi Marks & Spencer kannustaa ostajiaan valitsemaan eettisempiä tehtaita. Ostajien vuosittaiset bonukset on sidottu ostokäytäntöjen vastuullisuuteen.

 

 

Teksti: Josetta Nousjoki

 

Uusimmat

Suosituimmat