Paikallinen sopiminen - 17.05.2018 klo 13.48

Fiksut työnantajat motivoivat työntekijöitään hyvillä paikallisilla sopimuksilla

Jyrki Sinkkosen mukaan hyvät paikalliset sopimukset sitouttavat ja motivoivat työntekijöitä. Kuva: Jukka Rapo

Pamilaisista aloista eniten aitoa paikallista sopimista tehdään teollisuutta lähellä olevilla toimialoilla, kuten turvallisuusalalla, teollisuuspuhdistuksessa ja logistiikassa. PAMin Jyrki Sinkkosen mukaan työnantajaliitoilta puuttuu aito halu paikalliseen sopimiseen.

Paikallinen sopiminen tarkoittaa sitä, että yrityksen sisällä työntekijöiden ja työnantajan edustajat neuvottelevat työehdoista. Ja se on PAMin neuvottelupäällikkö Jyrki Sinkkosen mukaan hyvä keino parantaa työehtoja ja ansiotasoa.

”Kun työehtosopimusten kautta työehdot paranevat varsin hitaasti, niin paikallinen sopiminen on ainut keino saada nopeasti hyviä tuloksia niin palkkauksessa kuin muussa”, hän sanoo.

Sinkkonen on kuulunut PAMissa työryhmään, joka on puinut liiton kantaa paikalliseen sopimiseen. Hän myös vetää paikallisen sopimisen kursseja. Niin totta kuin Sinkkonen tunnetaan yrityksissä tehtävän sopimisen innokkaana kannattajana, ei se hänenkään mielestään joka työpaikkaan sovi.

”Ehdoton edellytys on vahva luottamusmiesorganisaatio”, Sinkkonen kertoo.

Turvallisuusalalla luottamusmiesverkosto on hyvä, ja siksi esimerkiksi AVARN Securityssä neuvottelu on tuttu juttu. Paikallinen sopiminen on hänestä myös hyvä keino testata uudenlaisia työehtoja. Päänavaus on esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla, ympäristöpalveluyritys Deletessä, sovittu tasoittumisjärjestelmä, joka otetaan yrityksessä käyttöön teknisen selvittelyn jälkeen.

”Tasoittuminen on kirosana lähes kaikilla aloilla, koska se on ollut aika yksipuolista joustoa. Deletessä tasoittumisesta on tehty myös työntekijöille ystävällisempää ylimääräisten vapaiden tai ansioiden kautta”, Sinkkonen listaa.

Yrityksille paikallinen sopiminen on keino sitouttaa työntekijöitä ja saada heidät pysymään talossa.

Sinkkosen mukaan hyvät yritykset asettavat pelimerkkinsä yhdessä työntekijöiden kanssa tuloksen aikaansaamiseksi. Ne ovat myös valmiit jakamaan menestyksestä osan työntekijöille, mikä näkyy työntekijöiden sitoutumisena, motivaationa ja yhteishenkenä.

”Jos paikallista sopimista tehtäisiin työnantajaliitto edellä, se paikallinen sopiminen loppuisi siihen”, Sinkkonen tylyttää.

Osa palvelualojen työnantajaliitoista on poistanut paikallisen sopimisen kurssit ns. työnantajatuen piiristä. Ne eivät siis halua olla mukana edistämässä henkilöstön osaamista sopimusten tekoon.

”Onneksi kuitenkin yksittäiset yritykset tukevat luottamusmiestensä osallistumista kursseille”, Sinkkonen kertoo.

Sinkkosen mukaan työnantajaliittojen käsitys paikallisesta sopimisesta on helposti aika yksipuolinen: se on työehtosopimusta alittavaan tasoon tähtäävää, josta puuttuu todellinen tahto paikalliseen sopimiseen.

”Paikallinen sopiminen on tervetullutta, kun kumpikin osapuoli kokee saavansa jotain. Muunlaista sopimista ei voi ollakaan”, Sinkkonen tiivistää. 

Teksti: Marja Ikkala

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle