Uutinen - 31.03.2016 klo 15.53

Gigantin työntekijä voitti hovissakin

Helsingin hovioikeuden mukaan Gigantin entinen henkilöstöpäällikkö syyllistyi työsyrjintään. Kuva: Annika Rauhala

Helsingin hovioikeuden mukaan Gigantin entinen henkilöstöpäällikkö syyllistyi työsyrjintään. Kuva: Annika Rauhala

Gigantin entinen henkilöstöpäällikkö syyllistyi työsyrjintään, kun se irtisanoi työntekijän terveydellisistä syistä. Hovioikeuden mielestä irtisanomisen perusteet olivat heppoiset eikä lääkärin lausuntoa huomioitu.

Helsingin hovioikeus katsoo, että jos työntekijä irtisanotaan terveydentilan vuoksi, on irtisanomisen perusteena esitettävä objektiivinen lääketieteellinen arvio sekä sen hetkisestä että tulevasta työkyvystä. Gigantissa näin ei tehty, vaan työntekijä irtisanottiin helmikuussa 2012 perusteena ainoastaan tilannetta edeltänyt pitkä sairausloma sekä työnantajapuolen näkemys työntekijän työkyvystä.

Pikakelaus taaksepäin. Vuonna 2009 Gigantin kodinelektroniikkamyyjä siirrettiin vastoin tahtoaan työnantajan yksipuolisella päätöksellä raskaampaan varastotyöhön, minkä seurauksena hänen selkänsä vaurioitui, ja hän päätyi yhteensä yli 2 vuodeksi sairauslomalle. Fysiatrian erikoislääkärin lausunnon mukaan työntekijä ei kykene varastotyöhön, mutta sitä vastoin kykenisi hyvin ”entiseen tai sitä läheisesti muistuttavaan myyjän työhön”.

Työhönpaluu alkoi kuulemistilaisuudessa, jossa henkilöstöpäällikkö irtisanoi työntekijän. Alkoi pitkä oikeusprosessi, jonka entinen myyjä toivoo nyt tulleen päätökseensä. Ensin, irtisanomisvuonnaan 2012, hän hävisi Giganttia vastaan aloittamansa rikosoikeudenkäynnin koskien hänen siirtämistään myyjän työstä varastoon. Tuolloin syyttäjä vaati Helsingin käräjäoikeudessa korvauksia yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Työntekijä katsoi, että hänen toimimisensa luottamustehtävissä työpaikalla oli vaikuttanut siirtämiseen ja työtehtävien muuttumiseen.

Vuonna 2014 Helsingin käräjäoikeus totesi Gigantin syyllistyneen laittomaan irtisanomiseen ja määräsi sen 33 600 euron korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Työntekijän vaatimus yhdenvertaisuuslain rikkomisesta hylättiin. Seuraavaksi syyttäjä nosti syytteen irtisanomisen suorittanutta henkilöstöpäällikköä vastaan, ja vielä samana vuonna Vantaan käräjäoikeus totesikin, että henkilöstöpäällikkö oli syyllistynyt työsyrjintään. Hovioikeus päätyi nyt pitämään tuomion ennallaan. Henkilöstöpäällikön maksettaviksi lankesivat molemmissa oikeusasteissa vahingonkorvauksen lisäksi työntekijän oikeudenkäyntikulut.

Työntekijän asianajajana kahdessa viimeisimmässä oikeudenkäynnissä ollut Jari Kailiala on tuoreeseen lainvoimaiseen tuomioon siinä mielessä tyytyväinen, että se tilkitsee työnantajien holtittomia irtisanomisperusteita.

– Tuomio vahvistaa sen periaatteen, että jos työnantaja irtisanoo terveydentilan perusteella, hänen on esitettävä objektiivinen lääkärin arvio työntekijän työkyvystä ja sen ennusteesta. Tuomio osoittaa myös sen, että Helsingin käräjäoikeuden päätös yhdenvertaisuuslain mukaisesta syrjinnästä oli virheellinen.

Vahingonkorvauksen osalta Kalliala haluaa kiinnittää huomiota siihen, että työsyrjintärikoksessa vahingonkorvauksen määrä muodostuu vähäisemmäksi kuin yhdenvertaisuuslain rikkomisesta maksettavaksi tuomittava hyvitys, vaikka työsyrjintärikoksessa on kyse tahallisesta rikollisesta teosta.

– Tämä ei tunnu oikeudenmukaiselta, hän sanoo.

Työntekijä on palannut kodinkonemyyjän uraa edeltävään työhön kuljetusalalle. Hän on selättänyt työkyvyttömyytensä ja voinut lakata syömästä särkylääkkeitä selkävaivoihinsa. Mies ei edelleenkään katso saaneensa täyttä korvausta kaikesta menettämästään, mutta se on sivuseikka: lainvoimainen tuomio lämmittää silti. Vastapuolella on oikeus toukokuun loppuun asti hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa.

Päivitetty jatkojuttua koskevan tiedon osalta 27.4.2016.  

 

 

Teksti: Sini Saaritsa

 

Uusimmat

Suosituimmat