Talouspolitiikka - 24.01.2022 klo 15.00

Hinnat muuttuvat - miksi ja miten?

Olli Toivanen. Kuvaaja: Eeva Anundi

PAMin ekonomisti Olli Toivanen kertoo, miten inflaatio toimii ja mitä yhteyksiä sillä on työntekijöiden elämään, työehdoista sopimiseen ja talouspolitiikkaan.

Lehdet kirkuvat inflaation kiihtyneen. Mistä palvelualojen työntekijä sen elämässään huomaa?

Voimakkain hintojen nousu on nähty polttoaineissa. Autoilijat ovat varmasti huomanneet bensiinin ja dieselin hintojen nousseen pumpulla. Jos koti lämpenee vielä lisäksi öljylämmityksellä, on mennyt vuosi ollut varmasti kova kukkarolle.

Erityisesti majoitusalalla työskentelevät ovat saattaneet huomata inflaation myös työpaikoillaan, sillä majoituspalveluiden hinnat olivat loppusyksystä kasvaneet yli kuudenneksen vuoden takaisesta. Niiden kohdalla otettiin kuitenkin vasta kiinni koronapandemian alussa laskeneita hintoja.

Inflaatio on painotettu keskiarvo hintojen kasvusta. Jos omat kulutustottumukset poikkeavat merkittävästi keskimääräisestä, voi oma käsitys hintojen noususta ja laskusta olla erilainen kuin mitä inflaatioluvut kertovat. 

Inflaatio on ollut vuosikaudet supermatala. Miksi se nyt kiihtyy?

Euroopan keskuspankilla (EKP:lla) on tosiaan jo vuosia ollut vaikeuksia saada inflaatiota kiihtymään kahden prosentin tavoitteeseen nolla- ja negatiivisista koroista sekä arvopaperien osto-ohjelmista huolimatta. Taustalla on ollut joukko syitä - esimerkiksi finanssikriisin jälkeinen hidas talouskasvu, globaali kilpailu, palkansaajien neuvotteluvoiman hiipuminen ja euroalueen hallitusten finanssi- eli talouspolitiikka.

Viime kuukausien kiihtymisen taustalla on yhtä lailla useampia syitä, joista monet liittyvät kuitenkin koronapandemiaan.

Ensinnäkin pandemia ja sen johdosta asetetut rajoitustoimet ovat sulkeneet tehtaita ja alkutuotantoa ympäri maailmaa. Monessa tapauksessa tuotannossa myös painettiin tarkoituksella hätäjarrua, kun koronaepidemian odotettiin syöksevän maailmantalouden pitkäaikaiseen laskusuhdanteeseen. Kysyntä ei kuitankaan laskenutkaan odotetulla tavalla ja tuloksena oli eräänlainen liikenneruuhka, kun tuotantoa käynnisteltiin kiireellä ja kaikki kilpailivat samoista logistiikan resursseista.

Kuluttajien kysyntää on lisäksi siirtynyt erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Hinnat kasvavat nopeasti kysyntäpiikkien ansiosta, mutta laskevat toisaalla hitaammin. Kysynnän nopeiden vaihteluiden kokonaisvaikutus lisää näin helposti inflaatiota.

Kuten edellä mainittu majoituspalveluiden esimerkki tuo esiin, on osittain kyse myös vertailuajankohdasta. Monien tuoteryhmien hinnat, jotka ovat nyt kasvussa, laskivat epidemian alussa. Kyseiset tuotteet ja palvelut ole vieläkään kalliimpia kuin koronaa edeltäneenä aikana.

Koronalla on luonnollisesti ollut vaikutusta myös polttoaineiden hintaan, mutta laajemmin katsottuna energian hinta on monimutkainen kokonaisuus, minkä vuoksi se lyhyen aikavälin vaihtelut jätetään usein huomioimatta rahapolitiikan suunnittelussa.

Miten inflaatiota voisi hidastaa?

Inflaatio hellittää ensinnäkin energian hinnan tasaannuttua ja toisekseen, kun koronapandemian aikaiset kansainvälisen tuotannon ja logistiikan pullonkaulat helpottavat.

Pysyvämpää inflaatiosta tulee tyypillisesti, kun palkat nousevat korkeiden inflaatio-odotusten myötä, mikä vaikuttaa edelleen tuotantokustannuksiin. Tämä ei kuitenkaan ole aina huono asia, jos seurauksena palkansaajien tulo-osuus kasvaa eikä kilpailukyky kärsi liikaa.

Vaikka keinoja inflaation kiihdyttämiseen ei ole EKP:ssa oikein löydetty, on sen hidastaminen rahapolitiikan avulla periaatteessa helppoa - joskin kivuliasta. Ensin kavennetaan arvopaperien osto-ohjelmia, jolloin pankit rajoittavat omaa lainanantoaan. Jos tämä ei riitä, lähetään korottamaan ohjauskorkoja.  Se kuitenkin pysäyttää inflaation ohella helposti myös talouskasvun, kun tuotantoa kasvattavia hankkeita jätetään toteuttamatta rahoituskustannusten johdosta, ja se kaventaa finanssi- eli talouspolitiikan liikkumatilaa. Lisäksi korkojen kasvu iskee esimerkiksi velkaisiin yrityksiin ja asuntolainojen maksajiin.

Kun kansalliset taloudet pääasiassa yhä toipuvat koronan vaikutuksista ja uudet tartunta-aallot ovat vielä hyvinkin mahdollisia, on keskuspankkien pääasiallisena huolena nyt, ettei tällaista jarrua paineta turhaan tai liian aikaisin.

Miten inflaatio kannattaisi palkkoja neuvotellessa ottaa huomioon?

Neuvottelujen lähtökohtana on tietysti, että työntekijöiden ostovoiman tulisi kasvaa palkkojen nousun ansiosta. Jos sopimuskauden palkankorotukset jäävät inflaatiota pienemmiksi, ostovoima keskimäärin laskee. Ostovoimassa kyse ei ole kuitenkaan pelkästään sopimuskorotuksista, vaan palkkakehitykseen kuuluvat myös liukumat eli henkilökohtaisten korotusten ja työvoiman rakenteessa tapahtuvien muutosten vaikutus.

Neuvottelujen taustalla vaikuttavat siis tulevien vuosien inflaatioennusteet, joita tuottavat muiden muassa taloudelliset tutkimuslaitokset, Suomen pankki ja valtiovarainministeriön kansantalousosasto. Mediassa tyypillisesti esiin nostettujen yksittäisten kuukausien inflaatiolukuihin ei sen sijaan kannata ylireagoida. Erityisesti energian ja ruoan hinnan vaihtelut ovat tyypillisestikin suuria ja tasaantuvat pidemmällä ajanjaksolla tarkastellen.

Jos liittokierroksen sijaan käytäisiin keskusjärjestöneuvotteluja, inflaatio vaikuttaisi niin kutsuttujen palkkanormien taustalla. Niiden tarkoituksena on tyypillisesti säilyttää tulonjako eli palkansaaja- ja pääomatulojen osuudet. Yksinkertaistettuna tähän päädytään, kun keskimääräinen palkkojen kasvu on yhtä kuin inflaation ja työn tuottavuuden kasvun summa -  palkat siis nousevat saman verran kuin tuottavuus kasvaa ja hinnat nousevat.

Työnantajapuolen luovuttua keskusjärjestösopimuksista on tällainen koordinaatio kuitenkin nykyään vaikeaa ellei mahdotonta.

 

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
avoinna maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme