Uutinen - 04.05.2016 klo 12.20

Indonesiassa vappu on työntekijöiden suuri päivä

Työntekijät vaativat Jakartan kaduilla loppua luottamusmiesten ja liittojen työn vaikeuttamiselle.

Työntekijät vaativat Jakartan kaduilla loppua luottamusmiesten ja liittojen työn vaikeuttamiselle.

Työntekijät tulvivat Jakartan kaduille vappuna, vaikka hallitus toivoi vapusta rauhallista perhejuhlaa.

Tunnelmaa Jakartan Gelora Bung Karno -stadionilla vappupäivänä voisi verrata jalkapallo-otteluun. Rumpujen pärinää, eri joukkueiden kannustushuutoja, aaltoja. Maalien sijaan kymmenien tuhansien ihmisten yleisö kohahtaa ja hurraa lavalla puhuvien järjestöjohtajien sanoja. Vähän väliä stadionilla raikuvat sanat Hidup buruh! - Eläköön työväenliike!

Viime vuodesta alkaen vappu on ollut Indonesiassa kansallinen vapaapäivä. Maan hallitus toivoo, että ihmiset viettäisivät sitä kotona perheidensä parissa - kuten suurin osa tekikin - mutta työntekijäliike on vahva. Se haluaa osoittaa voimansa ja ilmaista vaatimuksensa.

Säädös minimipalkkojen määrittelystä on poistettava! Loppu liittojen vastaiselle toiminnalle ja luottamusmiesten häirinnälle! Ulkoistaminen seis!

Ennen stadionjuhlaa työntekijät ovat marssineet kaupungin keskustan halki heiluttaen suuria lippuja ja banderolleja.

Arviot kulkueeseen osallistuneiden määrästä vaihtelevat kymmenistä tuhansista 150 000:een. Indonesialaisia on 255 miljoonaa, joten tapahtumatkin ovat suuria. Ammattiliittojakin on valtava määrä, valtakunnan tasolla noin sata. Keskusjärjestöjä on kuusi. Kaikilla on oma tunnusvärinsä, laulunsa ja viestinsä.

Joukkojen järjestelemistä johdetaan komentoautoista. Palvelualojen liiton ASPEKin pääsihteeri Sabda Djati huusi auton lavalta ohjeita ja kannustusta omilleen.

PAM on tukenut ASPEKia vuodesta 2009 lähtien yhdessä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin ja maailmanliitto UNIn kanssa. PAMin ja UNIn puheenjohtajana toimiva Ann Selin oli kutsuttu vappujuhlaan pitämään avauspuheenvuoro stadionilla.

Indonesiassa varallisuuserot ovat kasvaneet nopeasti. Keskiluokka on kasvanut, mutta samaan aikaan on entistä enemmän niitä, jotka työskentelevät virallisen talouden ulkopuolella eivätkä saa elämiseen riittävää toimeentuloa tai sosiaaliturvaa.

- Me haluamme muuttaa pelin säännöt. Hallitusten on otettava aktiivisempi rooli. Talousjärjestelmäämme on säädeltävä tiukemmin. Työntekijöiden neuvottelumahdollisuuksia on vahvistettava, Selin sanoi.

Minimipalkat on Indonesiassa aiemmin neuvoteltu kolmikantaisesti palkkakomiteassa, johon osallistuu myös ammattiyhdistysliike. Viime lokakuussa hallitus ilmoitti yksipuolisesti, että menettelystä luovutaan ja palkat määritetään jatkossa pelkkien inflaatio- ja talouskasvulukujen pohjalta.

Liittojohtajien mukaan hallituksen päätös on laiton eivätkä näin määritellyt palkat riitä elämiseen.

- Annamme täyden tukemme vaatimuksillenne. Indonesian hallituksen tulee pyörtää päätöksensä ja ottaa ammattiliitot mukaan minimipalkkaneuvotteluihin, Selin sanoi.

Kaikki eivät ymmärrä työntekijöiden vaatimuksia. Bekasilaisen keksitehtaan markkinointipäällikkö Erliana pelkää, että jatkuva huuto minimipalkkojen korottamisesta syö tehtaiden kannattavuutta ja vähentää maan houkuttelevuutta investoijien silmissä. Kiinalaiset investoinnit ovat jo vähentyneet ja Kaakkois-Aasian maiden vastikään voimaan tulleen talousyhteisön sisällä ulkomaisista sijoituksista kilpaillaan kovaa.

- Tuottavuutta täällä pitäisi parantaa. Nyt kaikki tehdään aivan liian hitaasti, Erliana sanoo.

Tästä lähes kaikki ovat samaa mieltä. Korruptio ja byrokratia syövät tehokkuutta. Infrastruktuuriin ei ole panostettu riittävästi: satamat ovat vanhanaikaisia ja teiden ruuhkissa jonottamiseen kuluu turhia tunteja jokaisella, jonka täytyy siirtyä paikasta toiseen.

Oi Marsinah, sinut marginalisoitiin / Oi Marsinah, et kuollut turhaan.

Stadionilla raikuu punk. Marjinal-bändi laulaa nuoresta kellotehtaan naisesta, joka raiskattiin ja murhattiin tehtaan työntekijöiden lakon jälkituoksinassa.
Näin tehtaan naisten hien kostuttavan tumman maan. / Annoitte niin paljon energiaa. / Tunnen katoavani turhuuteen, unohdukseen.

Vuonna 1993 tapahtunutta murhaa ei ole vieläkään selvitetty ja Marsinahista on tullut työntekijöiden taistelun symboli ja innoittaja. Hänen nimensä nousee esiin erityisesti naisten asemaa koskevissa keskusteluissa.

Valtaosa indonesialaisista on maltillisia muslimeja. Sukupuoliroolit ovat hyvin perinteiset.

Jakartan tietulliyhtiössä tiimiesimiehenä työskentelevä Dwi Maryani kertoo, että kolmasosa yrityksen työntekijöistä on naisia. Enempää ei voisi ollakaan, sillä naiset saavat tehdä kolmesta työvuorosta vain aikaisinta päivävuoroa. Ilta- ja yövuoroissa naisten olisi liian turvatonta istua tietullikopissa. Myöhäinen vuoro sopisi huonosti myös perherooliin.

- Indonesialaisen kulttuurin vuoksi minä huolehdin suurimman osan ajasta lapsista. Lapset tarvitsevat erityisesti naisen kasvatusta ja läsnäoloa, Dwi Maryani sanoo.

Vaikka tietulliyhtiön miehiä naurattaa ajatus siitä, että he tekisivät kotona ruokaa, kulttuuri on muuttumassa. Nyt keskustellaan siitä, että kaikilla työpaikoilla on lain mukaan oltava työskenteleviä äitejä varten imetyshuoneet.

Palvelualojen liiton ASPEKin puheenjohtajaksi noussut nainen, Mirah Sumirat, kannustaa muitakin naisia etenemään.

- Vain naiset tietävät, mitä naiset tarvitsevat. Olette vahvoja. Ottakaa johtaja-asema liitoissanne!

 

 

Teksti: ja kuvannut: Josetta Nousjoki, PAMin kansainvälisen vaikuttamisen asiantuntija

 

Uusimmat

Suosituimmat