Työelämä - 03.06.2021 klo 09.00

Julkisten hankintojen asiantuntija: Kunnan tulee käyttää myös vapaaehtoiset keinot varmistaakseen, että sen tilaamaa siivoustyötä tehdään asiallisin työehdoin

Kirsi-Maria Halosen mielestä riskialat tulee tiedostaa ja ottaa huomioon kilpailutuksessa. Kuva: Seppo Sirkka

Kunnat käyttävät taloudellista valtaa hankkiessaan siivouspalveluja yksityisiltä yrityksiltä. Dosentti Kirsi-Maria Halosen mukaan kunnat osaavat kilpailutuksista perusasiat, mutta eivät välttämättä vapaaehtoisia vaikuttamisen paikkoja.

Millaisin työehdoin siivotaan kunnan koulua tai päiväkotia? Julkisuuteen on tullut hälyttäviä tapauksia, joissa kunnan tilaamasta siivoustyöstä paljastuu laajaa, ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen polkemista (Helsingin Sanomat 10.1.2020).

Se, että verovarojen käytön taustalla on kielitaidottomien työntekijöiden eriasteista hyväksikäyttöä, on kestämätöntä. Miten kunnat voivat varmistaa, että niiden kouluja ja sairaaloja siivotaan asianmukaisesti?

Kysymykseen vastaa dosentti Kirsi-Maria Halonen.  Hän on tutkinut ja työskennellyt julkisten hankintojen sääntelyn parissa 15 vuoden ajan ja tehnyt aiheesta väitöskirjan. Hän opettaa hankintajuridiikkaa sekä Turun yliopistossa että Lapin yliopistossa.

”Kuntien hankintayksiköt kyllä tuntevat lain ja noudattavat minimivaatimuksia, mutta eivät välttämättä pohdi, mitä vapaaehtoisia toimia ne voisivat tämän lisäksi tehdä”, Halonen sanoo.

”Jos tunnistetaan, että jollain toimialalla on riski väärinkäytöksille, tulisi niihin varautua sopimuksia kilpailutettaessa.”

Kirsi-Maria Halosen mukaan kuntavaaleissa valituilla valtuutetuilla on sanansa sanottavana kunnan julkisten hankintojen linjasta. Kuva: Seppo Sirkka

Otetaan työntekijöiden oikeudet vakavasti

Halonen korostaa kunnan tahtotilaa, tapaa viestiä ja kilpailutettujen kohteiden valvontaa.

”Kunta voi esimerkiksi tarjouspyynnössään korostaa, että kaikissa sen työkohteissa on noudatettava lain ja yleissitovan työehtosopimuksen vaatimuksia. Kunta voisi edellyttää sopimuskumppaneiltaan myös säännöllistä raportointia käytetyistä alihankkijoista ja työtä suorittaneista henkilöistä, ja heihin sovelletuista työehdoista. Tämän velvoitteen vahvistamiseksi sopimukseen voidaan liittää erilaisia sanktioita. Se osoittaisi, että työntekijöiden oikeudet otetaan kunnassa vakavasti”, Halonen sanoo ja jatkaa:

“Jos siivousliike sitten rikkoo velvoitteita tai raportoidessa antaa väärää tietoa, se toimisi perusteena sopimuksen päättämiseen ja toimijan poissulkemiseen seuraavasta tarjouskilpailusta. Kun on tiedossa, että työn toteuttamista seurataan sopimuskauden aikana, se myös ennaltaehkäisee väärinkäytöksiä.”

 

Työsuojeluvalvontaa lisättävä

Hankintayksiköllä ei ole Halosen mukaan yleistä työehtojen valvojan roolia, vaan sen valvonta kohdistuu yksittäiseen sopimukseen. Siksi hän korostaakin työsuojeluvalvonnan merkitystä.

”Työsuojeluvalvonnan lisääminen ja hallinnollisesta sanktiomaksusta säätäminen on kannatettava ajatus”, hän sanoo.

Tilaajavastuulaki soveltuu esimerkiksi sellaiseen työhön, jota suoritetaan tilaajan tiloissa. Se edellyttää kuntien tarkastavan tulevien sopimuskumppaneidensa osalta muun muassa työehdot, joita sen työntekijöihin sovelletaan.

Kun työtä tehdään aliurakointiketjussa, voi hankintayksikkö Halosen mukaan pyytää tietoja koko ketjusta, vaikka tilaajavastuulaki ei edellytä tätä kuin ensimmäisen sopimuskumppanin osalta.

Lisäksi toimittajan on hankintalain mukaan ilmoitettava tilaajalle sellaisten alihankkijoiden tiedot (vähintään nimi, yhteystiedot ja lailliset edustajat), jotka työskentelevät tilaajan tiloissa.

”Ei voi jäädä pimentoon, kuka tuottaa siivouspalvelua kunnan koulussa. Yrityksen ja sen edustajien nimet on hankintalain mukaan ilmoitettava tilaajalle”, Halonen toteaa.

 

Väärin toimivat firmat ulos kilpailutuksesta

Kun ay-liike esittää hankintalain aukkojen tilkitsemistä, Halonen löytää lainsäädännöstä lisää keinoja, jKirsi-Maria Halonen teki aikoinaan gradunsakin julkisista hankinnoista, vaikka aihetta ei tuolloin voinut opinahjossa eli Turun yliopistossa edes opiskella. Kuva: Seppo Sirkkaoita kunnat voisivat jo käyttää, jos tahtoa on. Ne voivat esimerkiksi sulkea väärin toimivat yritykset ulos kilpailutuksesta.

Hankintayksikön on suljettava pois yritys, jonka tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta johtuu lainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteiden laiminlyönnistä.

Myös jos yrityksen johtohenkilöllä on lainvoimainen tuomio harmaan talouden rikoksesta, on toimija suljettava pois. Ihmetystä on herättänyt se, että yritys voi jatkaa tarjouskilpailussa käräjäoikeuden langettavasta tuomiosta huolimatta, jos tuomiosta on valitettu hovioikeuteen eli tapaus on kesken.

Halonen patistaa kuntia käyttämään tällöinkin harkintaa.

”Kun yrityksen ammattitoiminnassa on vakavia virheitä, kuten esimerkiksi työlainsäädännön tai yleissitovan työehtosopimuksen rikkomuksia, niin ilman lainvoimaista tuomiotakin kunta voi sulkea yrityksen pois tarjouskilpailusta”, Halonen sanoo.

Ay-liike on vaatinut hankintalain tiukentamista muun muassa niin, että työehtosopimusten laiminlyönti olisi pakollinen poissulkuperuste. Eikä ihme. Onhan esimerkiksi siivoustyössä työvoimakulujen osuus valtaosa yrityksen kuluista, mikä houkuttaa kilpailemaan juuri työehdoista tinkimällä.

 

Valtuutetuilla vaikuttamisen paikka

Kuntavaaleissa valituilla valtuutetuilla on sanansa sanottavana kunnan hankintalinjasta.

Halonen sanoo, että valtuutetuilla on halutessaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa kunnan hankintoihin. Valtuustot ovat laatimassa kunnan hankintastrategiaa ja -ohjeita, joissa voidaan asettaa lainsäädäntöä tiukempiakin velvoitteita esimerkiksi kunnan siivousalan kilpailutuksiin.

”Luottamushenkilöt valtuustossa ja lautakunnissa ovat myös päättämässä suurista hankinnoista, mikä mahdollistaa suoran vaikuttamisen yksittäisiin hankintoihin”, Halonen sanoo.

Helpotusta ihmisoikeusriskien tunnistamiseen

Sosiaalinen kestävyys on yhtenä teemana kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa, jota valmisteltiin valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi-ohjelmassa. Yhtenä toimenpiteenä ko. teemassa on laatia työkalu, joka auttaa hankintayksiköitä tunnistamaan ihmisoikeusriskejä hankintoja tehdessään. Siinä huomioidaan muun muassa keskeiset riskitoimialat. Toivon, että kunnat ottavat työkalun käyttöön sen valmistuttua.

Julkisuudessa esiin tulleet tilanteet ovat epätoivottuja. Hankintayksiköiden kannattaa aktiivisesti hyödyntää hankintalain keinoja tarjoajien taustojen ja tarjoushintojen selvittämisessä sekä niiden ohella pohtia, minkälaisia selvityskeinoja ja sopimusehtoja voidaan käyttää myös hankintalain rinnalla.

 

Katariina Huikko
Johtava lakimies
Kuntaliitto

Resursseja valvontaan

Olen samaa mieltä kuin Kirsi-Maria Halonen: räikeimpiinkään alipalkkausrikkomuksiin ei päästä kiinni, koska valvontaan kohdennetut resurssit ovat pienet niin aluehallintoviranomaisella kuin pääurakoitsijallakin.

Lisäksi nähdäkseni suuressa osassa kuntia ei ole oikein edes ajateltu, että myös hankintojen työehtojen täyttymisen valvonta kuuluisi niille. Ehkäpä kunnalliset hankkijat heräisivät asiaan, jos myös niiden sopimusten erityisehtoihin olisi pakollisena tietona lisättävä aina muun muassa työehdot. Tällä hetkellä velvollisuus koskee vain valtion hankintoja. Nämä muutokset olisi saatava hankintalakiin, kuten myös laatukriteerien vahvistaminen eli se, että kilpailutuksessa hinnan sijaan keskitytään myös palvelujen laatuun.

Pia Björkbacka
Kansainvälisten asioiden asiantuntija
SAK

Teksti: Marja Ikkala

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 
Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat
Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
030 100 640 klo 10-14

Membership services in English
Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English
Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle

PAMin palvelut kesällä
Puhelinpalveluissa on poikkeuksia kesällä 5.–30.7.
Puhelinpalvelut ma–ti ja ke-pe klo 10 –14 . Keskiviikkoisin suljettu.

PAMin aluetoimistot ovat suljettuina 5.–30.7. lukuun ottamatta Helsinki-Uudenmaan aluetoimistoa, joka on auki normaalisti koko kesän.