Työsopimus - 07.04.2020 klo 15.14

Kahvila-apulainen kertoo: ”Työt päättyivät koeajalla 17-vuotiaana – ensimmäinen työpaikka ei ollut kiva kokemus”

”Kaikki ei aina suju niin kuin Strömsössä, ja työelämässä saattaa tulla eteen asioita, joille ei voi mitään”, toteaa nuori kahvila-apulainen, jonka ensimmäinen työsuhde päättyi heti koeajalla. Kuvitus: Anja Reponen.

PAM saa usein yhteydenottoja henkilöiltä, joiden työsuhde on purettu koeaikana. Työnantajalla on oikeus koeaikapurkuun, mikäli perusteet ovat asialliset.

Sain 17-vuotiaana ensimmäisen työpaikan kahvilasta ja aloitin työt loppukesästä 2019. PAMiin liityin syyskuussa 2019. Kahvilatyö oli ensimmäinen ”oikea” työpaikkani, joskin kesätöissä olin ollut aiemminkin. 

Työskentely kahvilassa, jossa oli myös leipomotoimintaa, tuntui heti alusta lähtien stressaavalta. Minut ikään kuin heitettiin työtehtäviin lyhyen perehdytyksen jälkeen. Sitten sain ohjeet, miten piti toimia, jos minut hälytettäisiin aamuvuoroon leipuriksi. Tämän takia minulla oli epävarma olo heti alusta lähtien. Työsopimuksessani ei mainittu leipurin tehtäviä, vaan tarkoituksena oli, että työskentelisin kassassa ja siivoaisin leipureiden jäljet. Sopimuksen mukaan minun piti työskennellä iltapäivisin ja iltaisin. Sitten minua pyydettiin tekemään myös aamuvuoroja, johon kuului leipomista. Minulla ei ole leipurin koulutusta, mutta opin leipomaan leipää. 

Työsopimuksen mukaan koeaika oli kolme kuukautta. Koeajasta oli jäljellä vähän alle kolme viikkoa, kun sairastuin vakavasti. Silloin asiat alkoivat mennä pieleen. Ilmoitin esimiehelleni, että en pääse töihin seuraavana aamuna. Sain päivystyksestä sairauslomatodistuksen ja lääkärini soitti vielä kahvilanhoitajalle vahvistaakseen, että en voi tulla töihin. Esimieheni tiukkasi, että minun pitää tulla töihin, ja olimme yhteydessä vielä kahden aikaan yöllä aamuvuoroon tulosta. Sain kahvilanhoitajalta seuraavan viestin ”Kahvilan asianajajan mukaan meillä on oikeus vaatia, että tulet töihin, vaikka lääkäri on antanut sinulle sairauslomaa. Keskiviikkona klo 6.00 sinun täytyy olla työpaikalla, koska olet luvannut sijaistaa työtoveriasi.”

Ei ollut reilua kahvilanhoitajalta yrittää pakottaa minut töihin, vaikka minulla oli diagnosoitu streptokokki. Minusta tuntui, että hän painosti minua pelkästään sen takia, että olen nuori enkä ehkä tunne sairauslomasääntöjä. Jos en olisi puhunut äitini kanssa ja ollut yhteydessä PAMiin, olisin ehkä suostunut tähän. Vointini huononi nopeasti ja seuraavana päivänä jouduin sairaalaan kolmeksi päiväksi. Sain antibioottia suonensisäisesti tulehduksen takia.  

Miten toimia, jos sinun työsopimus puretaan koeajalla? 

Jos työsopimuksesi puretaan koeajalla, ota yhteyttä joko PAMin työsuhdeasiain neuvontapuhelimeen tai lähimpään aluetoimistoon.  PAM käy kanssasi läpi tapahtumaketjun ja selvittää olosuhteet sekä tarkastelee työsopimuksen purkamiseen liittyvää todistustaakkaa.

Koeajalla sekä työnantaja että työntekijä voivat päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. Purku ei saa kuitenkaan perustua syrjiviin tai epäasiallisiin perusteisiin. Koeajan purkuperusteiden hyväksyttävyys arvioidaan suhteessa olosuhteiden kokonaisuuteen ja oikeuskäytäntöön. 

Tänä aikana keskustelin ainoastaan kahvilanhoitajan kanssa, koska en saanut kiinni työnantajaa, joka oli lomalla. Yritin saada yhteyden häneen, mutta en onnistunut. Kun kahvilanhoitaja hyväksyi sairausloman, hän ilmoitti samalla, että ”tulet töihin perjantaina ja olet töissä koko perjantain klo 6–16.45”, mikä ylittää alle 18-vuotiaan työajan. 

Perjantaina olin edelleen sairauslomalla, jota jatkettiin seuraavan viikon maanantaihin. Kun ilmoitin tästä kahvilanhoitajalle, hän tuntui ymmärtävän tilanteeni ja totesi, että tulet töihin sitten tiistaina. Menin tavalliseen tapaan töihin iltavuoroon. Seuraavana päivänä pomo tuli ja ilmoitti minulle, ettei minua enää tarvita. Silloin minulla oli noin kaksi viikkoa koeaikaa jäljellä. Kysyin syytä, ja sain kuulla, että ”mielestämme et sovi meidän yritykseemme”. Sitten palautin avaimeni ja lähdin. 

Jälkikäteen pyysin työtodistusta kaikista tehdyistä tunneista ja myös todistusta siitä, miksi työsuhteeni päätettiin. Sittemmin meillä ei ole ollut mitään yhteyttä. Työpaikalla ei ollut minkäänlaisia työvuorolistoja. Sen sijaan esimies soitti minulle tai muille työntekijöille, tavallisesti viime tipassa. Työsopimuksen mukaan työaikani oli 4,5 tuntia päivässä plus lisätunnit tarvittaessa. Muistan, että esimerkiksi kerran tein kymmentuntista päivää neljänä päivänä viikon aikana (40 tuntia). Kuten sanottua, olin seitsemästä työntekijästä nuorimpia ja useimmat työntekijät olivat koeajalla.

Neuvoni muille nuorille työntekijöille on, että seuratkaa tarkkaan työaikoja ja työpäivien pituutta. Lisätunnit ja ylimääräinen raha voivat tuntua mukavalta, mutta on tärkeää tuntea työelämän säännöt. Tiedän nyt, että kohdalleni sattui työpaikka, joka ei suinkaan ole kaikkein parhaimpia. Toivon, että seuraavaksi löydän kunnollisen työnantajan.

Nina, Vaasa
(haastateltavan nimi muutettu)

Hyvä esimerkki huonosta työnantajasta 

Vastaavia tapauksia PAMin ratkaisuyksikön neuvontapäällikkö Juha Ojala kohtaa aina silloin tällöin ja osa niistä puidaan myös oikeudessa. 

Kun kyse on koeaikapurusta, niin erityisen ongelmallinen tällainen tilanne on työntekijän kannalta. Ojalan mukaan koeaikapurussa on työsopimuslain mukaan ns. käänteinen todistustaakka eli työntekijäpuolen pitää näyttää toteen, että koeaikapurku on johtunut epäasiallisesta syystä kuten sairaus tai raskaus, tai muutoin koeaikaan liittymättömästä seikasta.

”Koeaikana työntekijän työsuhdeturva on siten erityisen huono ja työnantajan perusteeksi riittää esim. että ”ei täysin olla tyytyväisiä työntekijän työhön”. Mitään laiminlyöntiä ei työnantajan tarvitse esittää eikä huomautuksia, saati varoituksia antaa. Ja edelleen siis näyttötaakka on käänteinen, eli työnantajan ei valitettavasti tarvitse ylipäätänsä osoittaa, että kyse on varmasti asiallisesta koeaikapurusta”, Ojala tarkentaa. 

PAM vie myös jäsenten koeaikapurkuja tuomioistuimeen, jossa tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Mikäli tämäkin tapaus vietäisiin tuomioistuimeen arvioitavaksi, oikeus saattaisi kokonaisharkinnalla todeta, että tässä löytyy todisteet siitä, että purku on tapahtunut epäasiallisin syin. Jos näin kävisi, se tarkoittaisi käytännössä enintään kolmen kuukauden palkan vastaava korvaus työntekijälle.

”Se mikä tässä antaa viitteitä epäasiallisuudesta työjohdossa on työnantajan kehotus työntekijälle tulla sairaana töihin, vaikka hän on esittänyt lääkärintodistuksen. Työnantaja on tosiaan odottanut sairausajan yli ja vasta sen jälkeen ilmoittanut koeaikapurusta koeajalla, eli työsopimuslain mukaan hän sinänsä olisi on toiminut oikein”, Ojala painottaa.

Pelkästään se, että työnantaja on purkanut työntekijän työsuhteen koeaikana hänen tuotuaan sairaslomatodistuksen ei vielä yksistään ole aina riittänyt näytöksi, että syy on ollut sairasloma. Näytöksi riittäisi, jos esimerkiksi työnantaja todisteellisesti jotain sanonut (esimerkiksi työntekijät olisivat kuulleet ja voivat todistaa) tai sitten työnantaja kirjallisesti todennut, että tosiasiallisesti syynä on joku epäasiallinen peruste kuten raskaus tai sairaus.  

”Kahvilatyöntekijän tapaus on kuitenkin harvinainen tapaus, koska työntekijällä on mustaa valkoisella todistusaineistoa työnantajan kanssa käydyistä keskusteluista”. 

Mainittakoon myös sen, että koeajan jälkeen tilanne olisi täysin toinen. Silloin työnantajan on ensin varoitettava ja sen jälkeen vasta hän voi irtisanoa työntekijän, mikäli siihen on painavat perusteet. Työnantajan tulee tuolloin osoittaa selkeät laiminlyönnit ja niiden vakavuus.

Juristin mukaan pitkät tunnit ja puutteelliset työvuorolistat kahvilassa ovat irrallisia rikkeitä, jotka eivät todista koeaikapurkua, vaan ovat enemmänkin osoitus työnantajan piittaamattomuudesta tai osaamattomuudesta työsuhteen aikana. 

”Työajat alle 18-vuotiailla työntekijöillä ei juuri poikkea muiden työajoilta, paitsi yötyön ja ylityön osalta. Vaaralliset työt ovat luku sinänsä, mutta työaikamääräykset ovat samat myös nuorille, eli enintään 40 tuntia viikossa”, Ojala sanoo. 

Nuorilla työntekijöillä on kuitenkin pidempi lepoaika, eli vähintään 12 tuntia työvuorojen välissä. Enimmäistyöaika on 9 tunti vuorokaudessa, jolloin työvuoro klo 06 ja 16.45 välisenä aikana on Ojalan mukaan liian pitkä.
 
”Tässä oli myös sovittu alun perin päivätyöstä. Ja erityisen tärkeää on myös järjestää kunnon perehdytys, kun kyseessä on nuori työntekijä”, hän lisää. 

Ojalan mukaan työmarkkinoilla ovat ongelmallisia sellaiset työnantajat, jotka jatkuvasti purkavat työsuhteita ennen koeajan loppua, ja sitten ottavat seuraavia työntekijöitä. 

”Tämä tapaus on selkeä esimerkki huonosta työnantajasta. On se sitten täydellistä osaamattomuutta tai sitä, että hän haluaa kiertää lainsäädäntöä, niin kumpikin on vastuutonta, erityisesti kun kyseessä on nuori työntekijä. Hyvää tässä tapauksessa on se, että henkilö oli PAMin jäsen, ja hänellä on liiton neuvonta ja oikeusapu tukena.”  

*Nyt koronaviruksen aikana koeaikapurun mahdollisuuksia on laajennettu, ja koeaikapurku voidaan tehdä myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mikä ei normaalisti ole mahdollista. Muutos astui voimaan 1.4.2020. 

PAMin ratkaisuyksikön neuvontapäällikkö Juha Ojala

14.4.2020 klo 14.10.  Artikkelissa puhuttiin aiemmin irtisanomisesta koeajalla, korjattu muotoon työsopimuksen purkaminen koeajalla.   

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle