Kaupan alan kilpailukyky paranee työntekijöihin ja heidän osaamiseensa satsaamalla
Kaupan tulevaisuusselontekoa on valmisteltu vuodesta 2020 lähtien.
Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa kaupan toimialasta käsitellään tänään eduskunnan lähetekeskustelussa. Kaupan toimialaa koskevan selonteon tavoitteena on tuottaa tietoa ja luoda tulevaisuusvisioita toimialasta. PAM katsoo, että selonteon tärkein tehtävä on tuottaa ehdotuksia uusien yritysten ja kestävien työpaikkojen synnyn edistämiseksi sekä selvittää alalla tehtyjen muutosten vaikutuksia työntekijöihin ja heidän osaamistarpeisiinsa.
Kaupan toimialan tulevaisuusselontekoa on valmisteltu jo vuodesta 2020. PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on edustanut kaupan alan työntekijöitä selonteon ohjausryhmässä. Selonteon julkaisemisella on merkittävä rooli yhteisen tilannekuvan rakentumisessa, siitä mihin suuntaan kaupan ala tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana kehittymään. Selonteko muistuttaa, että kaupan toimiala on merkittävä työllistäjä Suomessa. Vuonna 2020 ala työllisti 270 000 henkilöä, joista 237 000 oli palkansaajia ja 33 000 yrittäjiä tai yrittäjäperheenjäseniä. Tämä tarkoittaa noin 10,7 prosenttia toimialojen yhteenlasketuista työllisistä.
”Me PAMissa olemme pitäneet erittäin tärkeänä sitä, että samalla kun pohditaan alan tulevaisuutta, kiinnitetään huomiota myös kaupan alan työhön nyt ja tulevaisuudessa. Selonteko kuvaa hyvin alan työsuhteiden ja palkkauksen haasteita. Kaupan kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää myös niiden ratkaisemista”, Rönni-Sällinen avaa selonteon valmisteluprosessia.
PAM pitää hyvänä, että selonteossa otetaan esille myös osa-aikatyön luomat ongelmat niin kaupan alan kilpailukyvylle kuin yksilön arjelle. Kuten selonteosta käy ilmi, runsas 58 prosenttia vähittäiskaupan osa-aikaisista työntekijöistä haluaisi tehdä enemmän työtunteja.
”Osa-aikaisille työntekijöille maksettava sosiaaliturva voidaan nähdä eräänlaisena yritystuen muotona. Jos palkka on niin vaillinainen, että sitä on täydennettävä sosiaaliturvalla, kyse on verovaroin maksettavista yritystuista”, Rönni-Sällinen summaa selonteon esille nostamia vastentahtoisen osa-aikatyön ongelmia.
Kaupan alalla on edessä merkittävän osaamisrakenteen muutos
Palkan riittämättömyys nousee esille myös selonteossa. PAMin näkemys on, että kaupan houkuttelevuutta työllistäjänä voidaan lisätä kilpailukykyisellä palkalla ja hyvällä työvuorosuunnittelulla sekä kitkemällä vastentahtoista osa-aikatyötä ja kehittämällä julkisia palveluja. Työntekijöiden arjen kannalta merkitystä on erityisesti julkisen liikenteen ja vuoropäivähoidon saatavuudella.
Lisäksi PAM alleviivaa selonteon huomioita siitä, että toimialaa kohtaa lähivuosina merkittävä osaamisrakenteen muutos, kun digitalisaatio ja automatisaatio muuttavat alan tehtäväkenttää. Kaupan tulevaisuuden kannalta on olennaista, että työntekijöiden osaamistasoa nostetaan. Pitkällä aikavälillä työvoiman saatavuus voidaan turvata kouluttamalla kaupan henkilöstöä jo hyvissä ajoin uusiin tehtäviin, joita alalle syntyy digitalisaation ja logistiikan kehityksen myötä.
”Kauppa kohtaa lähivuosina suuren jatko-, täydennys- ja uudelleenkouluttamisen haasteen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana 10 000 kaupan alan työntekijää on koulutettava korkeamman osaamistason tehtäviin. Muihin toimialoihin verrattuna muutos on määrältään ja nopeudeltaan todella raju. Työnantajalla on nyt iso vastuu kouluttaa henkilöstöään, jotta ala pysyy muutoksen vauhdissa”, Rönni-Sällinen toteaa.
Mikä selonteko?
- Marinin hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa, että se valmistelee eduskunnalle käsiteltäväksi selonteon kaupan alan tulevaisuudesta, jotta alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa selonteon valmistelusta.
- Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut valmistelun tueksi kaupan alan tulevaisuusselonteon ohjausryhmän. PAMin edustaa ohjausryhmässä puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.
- Selonteko on keino, jolla hallitus (valtioneuvosto) voi viedä haluamansa asian eduskunnan keskusteltavaksi. Selonteossa hallitus laatii kokonaiskuvan aiheesta, sen kehityslinjoista ja tarvittavista poliittisista linjoista.
- Selonteko käsitellään eduskunnan täysistunnossa. Selonteot lähetetään eduskunnassa useimmiten valiokuntaan, jonka mietinnön pohjalta kansanedustajat käsittelevät asiaa.
- Selonteon käsittelyssä eduskunta ei voi äänestää hallituksen luottamuksesta.
- Tutustu selontekoon valtioneuvoston verkkosivuilta tästä osoitteesta.