Artikkeli - 23.09.2019 klo 13.15
Työelämä

Kaupan yrityksillä on monia hyviä ilmastotekoja – tuotteiden valmistuksen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa

Mari Pantsar on Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Sitrassa. Kuva: Eeva Anundi

Mari Pantsar on Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Sitrassa. Kuva: Eeva Anundi

Ilmastoasiantuntija Mari Pantsar kaipaa kaupan yrityksiltä yhä nykyistä enemmän tietoa tuotteiden valmistuksen ja koko niiden elinkaaren ilmastovaikutuksista.

Kaupan yritykset ovat merkittäviä portinvartijoita sille, että kuluttajat voivat tehdä ilmastoystävällisiä ostoksia. Pyysimme viittä kaupan yritystä valitsemaan, mikä on niiden yllättävin kuluttajille suunnattu ilmastotekonsa ja mikä on niiden yleisesti rohkein ilmastotekonsa.

Ilmastoasiantuntija Mari Pantsar kävi Keskon, SOK:n, Lidlin, Tokmannin ja Ikean antamat vastaukset läpi. Pantsar on kaupan alaa hyvin tunteva analyyttisen kemian tohtori, joka johtaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran hiilineutraali kiertotalous –teemaa.

"Kaikkineen näyttää hyvältä", Pantsar kommentoi Sitran toimistolla luku-urakkansa jälkeen. Pantsarin analyysin lopputulos on tämä: kaupan yritykset osallistuvat nyt tosissaan ilmastotalkoihin, muun muassa käyttämällä kiinteistöissään uusiutuvaa energiaa. Yritykset voisivat silti vielä enemmän hankkia asiakkaiden kaipaamaa tietoa tuotteiden valmistuksen ilmastovaikutuksista.

Kaupan ilmastotekojen taustalla on ristiriita:

"Turhaa kuluttamista pitäisi vähentää, mutta kauppa haluaa kannustaa ihmisiä kuluttamaan lisää", Pantsar toteaa.

Mari Pantsarin mukaan eri kauppojen ilmastotekojen vertailu on vaikeaa. Hän arvioi yrityksen omia prosesseja, tapaa tuottaa energiaa ja valaista myymälät, mutta myös tuotteiden vastuullisuutta. Kuva: Eeva Anundi

Kysymys 1: Mikä on yrityksenne yllättävin kuluttajille suunnattu ilmastoteko?

Kesko: Palvelu, joka kertoo ruokaostoksen kotimaisuusasteen
SOK: Ruoan hiilijalanjälkilaskuri
Lidl: Muovipussiton päivä
Tokmanni ja Ikea Suomi: Kierrätys

Pantsar haluaisi yritysten miettivän vielä nykyistä enemmän sitä, miten ne tekisivät luontoystävällisesti valmistetut tuotteet asiakkaille houkuttelevammiksi. Se voisi olla vaikka edullinen hinta tai järkevä hyllysijoittelu. Kaikkien tuotteiden alkuperästä ei ole saatavilla luotettavaa tietoa, toteaa Kesko omassa vastauksessaan. Pantsari myöntää, että luotettavan tiedon hankkiminen on vaikeaa, mutta siihen suuntaan pitää mennä:

”Ja myös mennään”, hän sanoo.

Grafiikka: Anna Anundi ja Eeva Anundi

Kesko valitsi yllättävimmäksi kuluttajille suunnatuksi ilmastoteokseen palvelunsa, jossa asiakas saa tietoa ruoan kotimaisuudesta. Datapohjainen palvelu tekee ehdotuksia tuotteista, joilla ostoskorin kotimaisuutta voi kasvattaa. SOK puolestaan valitsi juuri julkaistun ruuan hiilijalanjälkilaskurinsa. Sen takana on Luonnonvarakeskus Luken asiantuntemus. Kesko seuraa loppuvuonna perässä oman hiilijalanjälkilaskurinsa kanssa.

Laskurit eivät Pantsarin mukaan ole vielä tarkkoja, mutta ne ovat askel oikeaan.

”Hiilijalanjälkilaskurit eivät vielä kerro esimerkiksi eri juustolaatujen hyvin erilaisista ilmastovaikutuksista”, hän sanoo.

Pantsar ehdottaa tuotteisiin niiden ilmastoystävällisyydestä kertovia merkkejä, ”vaikka liikennevaloja”. Tuote saisi keltaisen täpän, jos se on yli 50-prosenttisesti tuotettu ympäristöystävällisesti, ja vihreän, jos yli 80-prosenttisesti.

Grafiikka: Anna Anundi ja Eeva Anundi

Lidlin muovipussiton päivä viime syksynä laittoi asiakkaat pohtimaan muovikassien ostamisen tarpeellisuutta. Ajatusten muuttaminen, mind setting, onkin Pantsarin mukaan tärkeä ilmastotehtävä kaupan yrityksille.

Ikea valitsi yllättävimmäksi teokseen palvelun, jossa asiakkaat voivat tuoda tarpeettomat Ikean huonekalut myymälään uudelleen myytäviksi ja saada niistä hyvityksen. Se on Pantsarin mielestä hyvä, joskin kysyä voi, lisääkö se hanakkuutta ostaa uusia tuotteita.

”Ikealla on tavoite saada kaikki tuotteensa kierrätetyiksi tai kierrätettäviksi vuoteen 2030 mennessä. Se on maailmanlaajuisesti tosi kova tavoite”, Pantsar sanoo.

Tokmanni on tehostanut jätteidensä kierrätystä ja antaa elintarvikkeita ruoka-apuun.

”On älyttömän hyvä, että yritys lahjoittaa myymättömistä elintarvikkeista 30 prosenttia ruoka-apuun. Siinähän tartutaan kahteen ongelmaan. Ilmasto-ongelmaan, kun ruokahävikissä kaikki ilmastopäästöt tuotantoketjussa olisi muuten tehty turhaan. Ja toisena on sosiaalinen puoli, että vähävaraisille annetaan ruoka-apua.”

Kysymys 2: Mikä on yrityksenne rohkein ilmastoteko?


Kesko: Soijasitoumus ja –linjaus
SOK ja Ikea Suomi: Tuulivoimaan investointi
Tokmanni: Led-valaistukseen siirtyminen ja aurinkoenergia
Lidl: Energiaälykäs jakelukeskus Järvenpäässä


Keskoa lukuun ottamatta yritysten valinnat rohkeimmaksi ilmastoteoksi liittyvät energiankäyttöön. Pantsar myöntää, että SOK:lta tuulivoimaan liittyvän yhteisyrityksen perustaminen kilpailijan kanssa oli aikoinaan rohkeaa. Vielä kymmenen vuotta sitten tuulivoimaan suhtauduttiin varauksella.
Mitään wow-reaktiota yritysten tuuli- ja aurinkoenergian lisääntynyt käyttö ei kuitenkaan hänessä herätä:

”Uusiutuvaan energiaan mennään väistämättä”, Pantsar toteaa pariin kertaan napakasti.

Grafiikka: Anna Anundi ja Eeva Anundi

Aurinkokennot kiiltelevät kaupan kiinteistöjen katoilla, tuuliturbiinit jauhavat sähköä. SOK:n tavoitteena on nostaa itse tuotetun uusiutuvan energian osuus 80 prosenttiin lähivuosina. Ikea Suomi on jo parin vuoden ajan käyttänyt vain uusiutuvaa energiaa ja myös tuottanut sen itse. Ikealla on oma tuulipuisto Kemissä ja se satsaa lisää tuulivoimaan. Lidl taas on ryhtynyt tänä vuonna käyttämään pelkästään uusiutuvaa energiaa kaikissa toimipaikoissaan, ei vain Järvenpään  uudessa, energiaa säästävässä jakelukeskuksessa. Myös kaikki Keskon K-kauppoihin ja muihin kiinteistöihinsä hankkima sähkö Suomessa on ollut uusiutuvaa vuoden 2017 alusta lähtien.

Vaikka kauppa valaistee varastonsa ja viilentää kylmälaitteensa vihreällä sähköllä, niin eihän se toimintaa vielä ympäristöystävälliseksi tee. Myytävät tuotteet kun on saatettu valmistaa toisella puolella maailmaa saastuttavasti ja rahdata kaupan hyllyille isoilla hiilipäästöillä.

”Olisi hienoa, jos kauppa pystyisi arvioimaan tuotteidensa koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset. Se ei ole helppoa, mutta ostaja voi vaatia alihankkijoiltaan tietoa”, Pantsar toteaa.

Kaikilta kaupan yrityksiltä hän kaipaa tekoja energian säästämiseksi. Tokmanni siirtyy käyttämään myymälöissään Led-valaistusta. Pantsar pitää yrityksen kertomaa 33–45 prosentin energiansäästöä hyvänä.

Mari Pantsarin mukaan yritysten on luotava ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan, valtio ei niitä kehitä. Kuva: Eeva Anundi

Kesko valitsi rohkeimmaksi ilmastoteokseen riskiraaka-aineena tunnetun soijan valmistuksen vastuullisuuden. Yritys oli mukana perustamassa Suomalainen soijasitoumus –ryhmää. Soijan viljelyalueen jatkuva laajeneminen aiheuttaa muun muassa metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä Etelä-Amerikassa.

”Soijasitoumus on äärettömän hyvä, koska tässä on haastettu muut toimijat. Ei katsota vain, mitä omien seinien sisällä tapahtuu, vaan ennen kaikkea niputetaan muita mukaan. Soija on noussut Amazonin sademetsäpalojen vuoksi agendalle”, Pantsar kiittelee.

/23.9. klo 14:32, korjattu Lidlin jakelukeskuksen paikkakunnan nimi.

Mikä on yritysten tulevaisuuden iso ilmastoteko?

Keskon, SOK:n, Lidlin, Tokmannin ja Ikean antamat vastaukset löydät täältä.

Aineiston lopussa yritykset kertovat myös, mikä on niiden tulevaisuuden iso ilmastoteko.

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat