Uutinen - 07.06.2016 klo 10.26

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset pamilaisen palkkaan

Kilpailukykysopimuksessa sovitut asiat vaikuttavat työntekijöiden ostovoimaan sekä nettopalkkaan

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu sosiaalivakuutusmaksujen siirrosta työnantajilta palkansaajien maksettavaksi. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu pienentää työntekijöiden nettopalkkaa yhteensä keskimäärin 1,6 prosenttia vuosina 2017–2020.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin ekonomisti Aino Kalmbach selventää, että tulevat maksukorotukset on jaettu osiin. Ensi vuonna kilpailukykysopimus nostaa työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja 0,65 prosenttiyksikköä.

– Esimerkiksi tällä hetkellä 1500 euroa kuussa tienaavalla henkilöllä maksukorotusten osuus bruttovuosiansioista on noin 120 euroa vuonna 2017. Vaikutus koko vuoden nettopalkkaan on yhteensä noin 70 euroa, Kalmbach sanoo.

Seuraavien vuosien aikana korotuksia tehdään niin, että lopulta vuonna 2020 maksut ovat nousseet yhteensä 2,05 prosenttiyksikköä. Vaikka työntekijän bruttoansioista perittävät maksut kasvavat, ei käteen jäävässä ansiossa, nettopalkassa, alenema ole yhtä suuri.

– Sosiaalivakuutusmaksuista osa on verovähennyskelpoisia, mikä pienentää vaikutusta. Maksut kohoavat yhteensä 2 prosenttiyksikköä mutta vaikutukset nettoansioihin jäävät noin 1,6 %:iin. Tällöin esimerkiksi työntekijälle, joka ansaitsee kuukaudessa 1500 euroa tai 18 750 euroa vuodessa, maksukorotusten kokonaisvaikutus vuoden nettopalkkaan olisi noin 300 euroa, Kalmbach toteaa.

Maan hallitus on luvannut keventää tuloverotusta heti ensi vuoden alusta alkaen. Mikäli kilpailukykysopimuksen kattavuus on 85 %, hallitus toteuttaa 415 miljoonan euron veronalennukset kaikissa tuloluokissa. Tämä kompensoi kilpailukykysopimuksen aiheuttaman nettopalkan alenemisen.

– Tulevien veronkevennysten ansiosta kilpailukykysopimus ei pienennä ostovoimaa niin paljon kuin nettopalkka alenee maksukorotusten myötä. Näin ollen voidaan ajatella, että toteutuessaan veronkevennykset kasvattavat käteen jäävää tuloa siinä missä kilpailukykysopimus sitä alentaa, Kalmbach sanoo.

Kalmbachin mukaan vuoden 2017 osalta veronalennukset näyttäisivät kattavan kokonaan maksusiirtojen aiheuttaman ostovoiman laskun.

– Mikäli maksukorotukset siis alentaisivat ensi vuonna esimerkkityöntekijän nettopalkkaa 70 eurolla, veronkevennykset vastaavasti kasvattavat nettopalkkaa samalla summalla. Veronkevennysten suuruudesta riippuen palkansaajien ostovoima voi myös kasvaa sopimuksen myötä.

Kilpailukykysopimuksen oletetaan kasvattavan työllisyyttä merkittävästi. Lisääntynyt työllisten määrä kasvattaa koko kansantalouden ostovoimaa.

– Tällä on positiivinen vaikutus palvelualojen kysyntään ja työllisyyteen. Ostovoimaan vaikuttavat kuitenkin myös muun muassa yleinen hintakehitys ja hallituksen toteuttaman veropolitiikan kokonaisuus, Kalmbach toteaa.