Työehtosopimusneuvottelut - 26.04.2022 klo 08.30

Kohti uutta epävarmuuden aikaa

Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholm näkee työmarkkinahorisontissa uuden epävarmuuden ajan.

Palkoista ja työehdoista on neuvoteltu Suomessa koko 2000-luvun aikana pääosion sopuisasti. Edessä voi kuitenkin olla käänne, jos työnantajapuoli jatkaa valitsemallaan tiellä. Tapio Bergholm uskoo, että lisääntyvä epävarmuus vaatii toimenpiteitä myös ammattiliitoilta.

Yksityisille palvelualoille on neuvoteltu viimeisen puolen vuoden aikana runsaasti uusia työehtosopimuksia. Neuvotteluiden tuloksena työehtosopimus on saatu sovittua muun muassa kaupan alalle, kiinteistöpalvelualalle sekä matkailu- ja ravintola-alalle. PAM on käynyt neuvotteluita tiiviisti yhdessä työnantajaliittojen kanssa.

Neuvottelukierros palvelualoilla vaikuttaa edenneen melko rauhallisesti, ainakin katsottaessa asioita kabinettien ulkopuolelta. Laajamittaisiin työtaistelutoimiin ei ole neuvottelukierroksen aikana jouduttu turvautumaan. Lakon uhkaa oli tarpeen väläyttää esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla, mutta varsinaisilta lakoilta vältyttiin.

Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholmin mukaan usein pelkkä lakon uhka riittää vauhdittamaan työehtosopimusneuvotteluita, jos sopua ei näytä muuten syntyvän. Ammattiyhdistysliikkeen historiaa tutkinut Bergholm muistuttaa, että lakko on työntekijäpuolen työtaistelutoimena vastaa viimeinen ja äärimmäisin.

”Lakkoon ryhtyminen on aina epäonnistuminen. Työntekijäpuoli ei silloin ole onnistunut luomaan neuvotteluissa riittävää lakon uhkaa sopimukseen pääsemiseksi. Molempien osapuolten pitäisi pyrkiä välttämään neuvotteluiden ajautumista sellaiseen tilanteeseen, jossa lakko ei enää ole vältettävissä”, Bergholm arvioi.

Lakko ei takaa parempaa sopimusta

Bergholm muistuttaa, ettei lakko takaa työntekijöille parempaa työehtosopimusta. Voi käydä myös päinvastoin.

”Kaikki on mahdollista, jos lakkoon ryhdytään. Historiasta löytyy useita esimerkkejä, joissa työnantaja onkin onnistunut työsululla painostamaan työntekijöitä heikompaan sopimukseen. Menneistä työtaisteluista ei voi päätellä sitä, milloin kannattaa mennä lakkoon tai mitä lakolla on saavutettavissa”, Bergholm painottaa.

Lakkoilu onkin Suomessa ollut vähäistä 2000-luvulla, mikä on Bergholmin mukaan ollut kansainvälinen trendi. Suomen korkea työttömyys ja useiden aiemmin lakkoherkkien alojen kansainvälistyminen ovat johtaneet siihen, että lakon teho ei enää ole entisensä. Bergholm näkee kehityksen taustalla myös muita selityksiä.

”Ikärakenteen muutos on osasyy siihen, että lakkoon mennään yhä harvemmin. Nuoret ovat tyypillisesti hanakampia lakkoilemaan, koska valmiutta toimia on enemmän. 1970-luvulla oli paljon työtaisteluita, kun suuret ikäluokat tulivat työmarkkinoille. Ikääntyminen on rahoittanut tältä osin tilannetta”, Bergholm arvioi.

Edessä yhä kasvava epävarmuus

Vaikka yksityisillä palvelualoilla vältyttiin lakoilta, työmarkkinakierros on ollut myrskyisä muilla aloilla. Keväällä työtaisteluita on nähty esimerkiksi paperiteollisuudessa ja kunta-alalla. Bergholmin mukaan työmarkkinoilla ollaan nyt uuden edessä. Hän epäilee, että lakot ja epävarmuus tulevat neuvottelukierroksilla yleistymään.

”Menneiden vuosikymmenten työtaisteluvillitys hiipui Suomessa vuosituhannen vaihteessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että meillä ollaan palaamassa jälleen lakkoherkempiin aikoihin”, Bergholm arvioi tilannetta.

Hän näkee kasvavan epävarmuuden taustalla ennen kaikkea sopimisen murroksen työmarkkinoilla. Työnantajapuoli on pyrkinyt pitkään irtautumaan keskitetystä sopimisesta ja yleissitovista työehtosopimuksista. Ammattiliitoille yleissitovat työehtosopimukset ovat olleet keskeinen väline työehtojen parantamiseen.

Ammattiliittojen varauduttava muutokseen

Bergholm uskoon, että ammattiyhdistysliikkeellä on edessään taistelukausi. Liitot joutuvat käyttämään yhä enemmän resursseja työtaistelu-uhan luomiseen ja lakkoihin. Kyse on välttämättömästä vastareaktiosta työnantajien tekemiin ratkaisuihin, joilla on pyritty siirtymään pois valtakunnallisista työehtosopimuksista.

Mikäli sopiminen siirtyy tulevaisuudessa yhä vahvemmin työpaikoille, on ammattiliittojen Bergholmin mukaan varmistettava, että työpaikalta löytyy luottamusmies. Erityisen tärkeää on varmistua siitä, että luottamusmiehen asema on turvattu. Hän mainitsee erikseen luottamusmiesten koulutusoikeuden varmistamisen tärkeyden.

Bergholm uskoo, että siirtyminen uudenlaiseen aikaan työmarkkinoilla voi tuoda yllätyksiä myös työnantajille.

”Mikäli tilanne työmarkkinoilla menee siihen, että palkoista ja työehdoista neuvotellaan jatkuvasti, voivat aiemman keskitetymmän sopimisen edut kirkastua työnantajallekin. Voi olla, että työnantajapuoli alkaa nähdä valtakunnallisten sopimusten arvon uudelleen. Työpaikkakohtainen sopiminen ei ole ihan yksinkertaista”.

Kuka? Tapio Bergholm

• 63-vuotias Itä-Suomen yliopiston dosentti.
• Filosofian tohtori ja yhteiskuntatieteiden tohtori.
• Työskennellyt aiemmin SAK:n erikoistutkijana.
• Kirjoittaa presidentti Koiviston elämäkerran toista osaa.
• Tasavallan presidentti myönsi professorin arvonimen vuonna 2021.

Teksti: Eemeli Peltonen

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme