Työlainsäädäntö - 29.05.2019 klo 15.24

Korkeimman oikeuden päätös on muistutus työnantajille – vuokratyössä toistuvat määräaikaisuudet voivat olla laittomia

Arja Pohjolan mukaan Korkeimman oikeuden päätös täsmensi aiempaa päätöstä.

Korkeimman oikeuden mukaan vuokratyössä määräaikaisuus vaatii kunnollisen perusteen – pelkästään tilauksen kesto tai ruuhkahuippu eivät ole sellaisia, muistuttaa PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola.

13 varastotyöntekijää voitti oikeudessa heille palkkaa maksavan vuokrayrityksen. Työntekijät olivat työssä samassa metallialan yrityksessä, ja vuokrayritys solmi heidän kanssaan aina uusia määräaikaisuuksia. Työsopimusten määrä vaihteli kolmesta noin kymmeneen. Sitten heidän sopimuksiaan ei enää uusittu.

Korkein oikeus (KKO) linjasi tässä kuussa, että heidän työsuhteensa olivat toistaiseksi voimassa olevia eikä määräaikaisia. Heille kuului maksaa irtisanomisajan palkkaa.

Arja Pohjolan mukaan Korkeimman oikeuden päätös on hyvä muistutus työnantajille siitä, pitäisikö vuokratyöntekijän sittenkin olla toistaiseksi voimassa olevassa suhteessa. Pohjolan mukaan toistuvien määräaikaisuuksien tekeminen jatkuvaluontoisessa vuokratyössä ei ehkä olekaan paikallaan eikä laillista.

Tuomio ei Pohjolan mukaan linjaa tilanteita, joissa sama vuokratyöntekijä tekee vaikkapa useisiin eri ravintoloihin keikkaa.

"Niihin tämä ei niinkään pure", Pohjola sanoo.

Jatkuva työsuhde on työntekijän kannalta määräaikaista parempi siksi, että työn loppuessa hänelle kuuluu irtisanomisajan palkka. Sen lisäksi työnantajalla on takaisinottovelvoite ja velvollisuus pyrkiä tarjoamaan muuta työtä.

Pohjola sanoo, että nyt saatiin jo toinen Korkeimman oikeuden kanta siitä, että vuokratyössä kuten muussakin työssä tarvitaan peruste sille, että työ olisi määräaikainen. Tämä uusi tuomio tarkentaa sitä, mitä perusteilla tarkoitetaan, sillä se saattoi jäädä aiemmassa, vuoden 2012 tuomiossa, hiukan avoimeksi.

Työntekijälle ei saa siirtää yrittäjäriskiä

Vuokrayritys käytti määräaikaisuuksien perusteluina metallifirman ”tilausta”, ”tuotanto- ja palveluhuippujen tasaamista, ”tilapäistä työvoiman tarvetta” ja ”kausityötä”. Korkein oikeus katsoi perusteluiden olevan ”ilmaisuiltaan niin yleisiä, että niiden perusteella ei voida välittömästi arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä.” Työsuhteiden arvioituja kestoja ei ollut sidottu mihinkään objektiivisesti havaittavaan tapahtumaan.

Korkeimman oikeuden mukaan työsopimus voidaan ”tehdä määräaikaisena, jos sopimuksentekohetkellä arvioidaan, että sopimuksessa määriteltyä työtä ei ole määräaikaisen työsopimuksen päätyttyä enää tarjolla.”

Vuokrayrityksellä ei ollut muita metallialan asiakkaita, joihin se olisi voinut siirtää työntekijät. Metalliyrityksen tilauskanta vaihteli.

Se, että työsuhdetta solmiessa työn riittävyys on epävarmaa, ei Korkeimman oikeuden mukaan riitä perusteeksi solmia määräaikaisuutta. Se kun siirtäisi työntekijälle yrittäjäriskiä, vähintään irtisanomisajan palkan suuruisena.

Irtisanomisajan palkat maksettava

Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL edustaa vuokratyötä tarjoavia yrityksiä. Myös HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliaran mukaan Korkeimman oikeuden tuomio täsmentää vuoden 2012 tuomiota.

HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara tulkitsee KKO:n tuomiota samoin kuin PAMin Arja Pohjola.

”Varsinkin toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa työnantajan on syytä kiinnittää huomiota määräaikaisuuden perusteisiin”, Tuliara sanoo.

Hän pitää merkittävänä Korkeimman oikeuden kantaa siitä, että määräaikaisen työsopimuksen perusteita arvioidaan vuokrayrityksen tilanteen ja työntarjoamismahdollisuuden pysyvyyden kannalta, ei siitä, olisiko käyttäjäyrityksellä peruste solmia määräaikaisuus.

Vuokrayritys tuomittiin maksamaan työntekijöille irtisanomisajan palkat ja irtisanomisaikaan liittyvät lomakorvaukset. Eli työntekijät ikään kuin pääsivät samaan asemaan kuin jos työsuhteet olisivat olleet toistaiseksi voimassa olevia. Sen sijaan vuokrayritystä ei tuomittu vahingonkorvauksiin, koska tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanomiselle olisivat olleet olemassa.

Teksti: Marja Ikkala

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle