Jaksaminen - 13.05.2020 klo 09.30

Korona on vienyt hallinnan tunnetta elämästä – miten pitää mieli kasassa?

Juho Mertanen toivoo, että koronakriisin toipumisesta tulisi yhteinen ponnistus, joka toisi mukanaan myös avointa keskustelua mielen hyvinvoinnista. Kuva: Anna Autio

Poikkeuksellinen kevät on koetellut monen henkisiä voimavaroja. Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen kannustaa suuntaamaan huomiota niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa.

”Miten menee?” kysyy Mieli ry:ssä työskentelevä Juho Mertanen. Hän on juuri saanut päätökseen yli kahdelle sadalle kuulijalle järjestetyn koulutusseminaarin, ja nyt on puhelinhaastattelun aika. Aihe on molemmissa sama: miten poikkeustila voi vaikuttaa mieleemme ja mitä sille voisi tehdä.

”Tällaisessa ainutlaatuisessa maailman tilanteessa, jossa olosuhteet ovat epänormaalit, omat reaktiot voivat olla vähän erikoisia. Niihin kannattaa suhtautua ymmärtävästi ja myötätuntoisesti”, hän sanoo.

Kuluneen kevään aikana hänen on itsekin täytynyt opetella armollisuutta, kun oma suoriutuminen kaikilla elämän osa-alueilla ei ole ollut samalla tasolla kuin ”normaaliolosuhteissa”. Asioita on täytynyt laittaa tärkeysjärjestykseen.

”Sellaista pitkämielisyyttä, irti päästämistä ja sopeutumistahan tämä tilanne edellyttää”, hän sanoo.

”Olosuhteisiin ei voi vaikuttaa, mutta omaan suhtautumiseen voi.”

Meistä jokainen reagoi kriisitilanteisiin omalla tavallaan. Yleisimpiä oireita ovat Mertasen mukaan ajatusten muuttuminen kielteisiksi sekä kehon reaktiot kuten kivut tai säryt, uniongelmat tai ruoansulatusvaivat. Toiset voivat olla ylivireitä, jatkuvasti valppaana reagoimaan, kun taas toisilla voi ilmetä hajamielisyyttä, unohtelua tai keskittymisvaikeuksia. Sosiaalinen kanssakäyminenkin lähipiirin kanssa voi vaikeutua, jos itsestä tai muista on tullut kriisin seurauksena esimerkiksi malttamaton tai kärkäs.

Tärkeää on pysähtyä oman mielenmaiseman äärelle kuuntelemaan oloaan sekä tunnistaa mahdollisia muutoksia itsessään ja voimavaroissaan. Aina se ei kuitenkaan ole helppoa.

”Usein kuormitus kasvaa vähitellen, huomaamatta. Ärtyneenä voi olla vaikea huomata omaa ärtymystään, vaan helposti syyttää muita. Päiväkirjan pitäminen, vanhojen valokuvien selailu tai läheisten kanssa juttelu voivat auttaa peilaamaan omaan aikaisempaan mielentilaansa”, Mertanen neuvoo.

 

Koronapandemian tuoma huoli toimeentulosta, terveydestä ja läheisten hyvinvoinnista on vienyt monelta hallinnan tunteen. Se ei ole mikään pieni juttu, sillä turvallisuutta luova hallinnan tunne on psykologisten perustarpeidemme ytimessä. Hyvä uutinen on, että sitä voi vahvistaa.

”Vaikka olosuhteisiin ei voi vaikuttaa, niin omaan suhtautumiseen ja toimintaan voi. Siksi on tärkeää löytää niitä asioita, joihin tämä koronakriisi ei vaikuta. Niiden kautta voi lisätä hallinnan tunnetta sen sijaan, että olisi koko ajan sellaisten asioiden pauloissa, joihin ei voi vaikuttaa”, hän sanoo.

Esimerkkinä Mertanen mainitsee arkirytmin; se tuo ennakoitavuutta ja turvallisuutta elämään. Itsestä huolen pitäminen, terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat myös omissa käsissämme. Sen sijaan maailmanlaajuiselle virustilanteelle ei kotisohvalta käsin voi mitään. Siksi hänen mukaan on tärkeää säädellä sitä, milloin lukee uutisia ja milloin antaa itselleen luvan laittaa uutiskanavat kiinni.

”Millainen olo minulla on nyt?

Mitä minä nyt kaipaisin ja tarvitsisin?”

Mertanen puhuu myös tietoisuustaidoista, joilla voi rauhoittaa omaa kehoa ja mieltä. Esimerkiksi Mieli ry:n verkkosivuilta löytyvät rentoutumisharjoitukset voivat auttaa pysähtymistä oman mielenmaiseman äärelle: millainen olo minulla on nyt? Mitä minä nyt kaipaisin ja tarvitsisin?

”Lisäksi tutkimuksetkin osoittavat, että sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on tärkeää mielen hyvinvoinnille. Toisille puhuminen selkeyttää omia ajatuksia, jotta murehtiminen ei jää päälle. Kannattaakin miettiä mitkä yhteydenpidon keinot ovat nyt mahdollisia, ja hyödyntää niitä.”

Aikaisemmin läpikäydyistä elämän kriisitilanteista tai haastavista ajoista voi myös löytää arvokasta oppia, sillä omien aiempien kriisitilanteiden yli kantaneet keinot toimivat Mertasen mukaan todennäköisesti myös tämänkin yli.

Samalla menneisyyden haasteiden muistelu muistuttaa siitä, että kaikki kriisit ovat väliaikaisia.

Juho Mertasella on yli kymmenen vuoden kokemus psykologian parissa. Hän on aiemmin toiminut mm. koulu- ja terveyskeskuspsykologina, ollut mukana Suomen rikosoikeudellisen järjestelmän kehittämisessä sekä hoitanut vaikeasti masentuneita. Kuva: Anna Autio

Suomessakin on ollut aikoja, jolloin mielen hyvinvoinnista ei ole uskallettu tai osattu puhua. Mertanen iloitsee siitä, että häpeä tai avunpyytämiseen liittyvä pelko on vuosien varrella vähentynyt, vaikka työtä sen saralla vielä riittääkin.

Milloin sitten omaa jaksamiseen kannattaisi hakea ulkopuolista apua? Siihen Mertasella on ohje, jota hän on jakanut myös koulutuksissaan:

”Jos huomaa miettivänsä, että pitäisiköhän tästä jutella jonkun kanssa, niin silloin yleensä aina kannattaa. Mitä aikaisemmin apua pyytää, oli se sitten chat-palvelun tai työterveyshuollon tai minkä tahansa muun tahon kautta, sitä pienemmillä toimenpiteillä pahaa oloa pystyy korjaamaan.”

Tänä keväänä yhä useampi onkin kaivannut tukea jaksamiseensa, sillä esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelimeen tulleita soittoyrityksiä on ollut tammi-huhtikuussa lähes puolta enemmän ja vastattuja puheluitakin kolmannes enemmän vuoden takaiseen verrattuna.

Mertasen mielestä viisautta on tunnustaa tosiasiat, ja pyytää apua silloin, kun siihen on tarve. Liika sisukkuus voi olla haitallista, jos sen varjolla jatketaan eteenpäin hammasta purren, vaikka omat voimavarat olisivat jo ehtyneet.

Kuluneen kevään aikana hän on ilolla seurannut, miten uudenlainen yhteisöllisyys ja lämpö ovat heränneet eloon ihmisten kesken. Apua on tarjottu ja organisoitu sitä tarvitseville esimerkiksi ruoka-apurinkien tai koirien ulkoiluttamisporukoiden kautta.

”Ne osoittavat, että me olemme lopulta todella kekseliäitä, ja voimme sopeutua yhdessä erilaisiin tilanteisiin. Se antaa myös uskoa tulevaisuuteen.”

Tämä poikkeustilanne voi myös synnyttää tärkeitä oivalluksia ja antaa tilaisuuden punnita omia arvoja.

”Sen jälkeen, kun kaikki voimavarat eivät mene enää päivittäisen pärjäämisen varmistamiseen, voi näiden poikkeusolosuhteiden myötä itsestä löytää sellaista viisautta, joka antaa arvokasta oppia tulevaan."

 

”Voimavarat ovat välillä vähissä”

”Tämä pandemia-aika on vaikeata ihan jokaiselle. Toivoisin kuitenkin, että toisista ihmisistä ei tehtäisi sylkykuppeja oman stressin varjolla.

Maaliskuussa, tavallisessa iltavuorossa, löysin itseni varakassalta huitomasta vessapaperia ja nuudelia infernaalisessa vauhdissa ja ihmismäärässä. Ihmiset raivosivat siitä, että joku toinen ei ollut kunnioittanut turvaväliä. Yksi ei ollut löytänyt juuri sitä marjapussia, mitä oli etsimässä. Toisella lähimaksu ei ikinä toimi ja kolmas huusi humalatilassa, kun ei saakaan lisää ööliä. Lopulta käytin koko ruokatauon vessassa itkemiseen ja mietin, mistä saan voimia mennä takaisin myymälään.

Onneksi nykyään, kun kohdalle osuu todella huono päivä, osaan jo tiedostaa sen, että eteen on pakko jossain vaiheessa osua edes vähän parempi. Sen mahdollistaa ihmiset, jotka pitävät minun puoliani ja keksivät keinoja piristääkseen minua, jotta pääsen takaisin väsymyksen suosta. Pitää vain yrittää muistaa mitkä asiat omassa elämässä on hyvin ja mikä tekee onnelliseksi.”

Mira Harjula, Myyjä, Riihimäki

Mistä tukea ja keskusteluapua?

Työterveydenhuolto 

  • Oma työterveyslääkäri tai hoitaja voi kirjoittaa lähetteen työpsykologille

Puhelin- ja chatpalvelut:

Tästä löydät kootusti kaikki Suomen auttavat puhelimet

Rentoutusharjoituksia:

- Oivamieli.fi (Mieli ry)
- Mielenterveystalo.fi (HUS)
- Headspace, Yogaia, Yogobe, Fressi.tv -sovellukset

Teksti: Minna Raitapuro

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle