Toimeentulo - 22.04.2020 klo 14.00

Lomautusilmoitusten hyökyaalto ravintoloissa- Tarja Peltolakin varautui säästökuuriin

Tarja Peltola on ollut vuosia sitten kerran lomautettuna työpaikkansa omistajavaihdoksen yhteydessä. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Tarjoilija Tarja Peltola sai tänä keväänä lomautusilmoituksen kuten tuhannet muutkin ravintola-alan työntekijät, kun alan toiminta loppui kuin seinään.

 "Katto on pään päällä ja ruokaa pöydässä, mutta säästöjä ei patjan alla ole”, tarjoilija Tarja Peltola pohti lomautusilmoituksen saatuaan. Hänet lomautettaisiin kokoaikaisesti ja enintään  kolmeksi kuukaudeksi.

Hän tekee ravintolatyötä Jalo-ravintolassa Jyväskylässä, ja lisäksi toimii toisessa työssään henkilökohtaisena avustajana.

Tämä toinen työ jatkuisi, mutta silti lomautuksen aikainen toimeentulo mietitytti.  Hän pohti muun muassa, lähtevätkö liiton päivärahat rullaamaan kätevästi ja miten työnteko niihin vaikuttaa.

Kotona asuu lukioikäinen poika ja avopuoliso, joka on työkyvyttömyyseläkkeellä.

”Yritetään tinkiä sieltä mistä voidaan tinkiä”, Peltola suunnitteli.

 

Ensin talvilomapäiviä

Tarja Peltola kuvaa työpaikkaansa Jalo-ravintolaa ”uniikiksi”.  S-ryhmällä ei ole saman nimisiä joka kaupungissa. Jalo sulki  ovensa jo hiukan ennen kuin ravintoloita kohdanneet rajoitukset astuivat voimaan.

Ravintolat ja kahvilat suljettiin eduskunnan päätöksellä asiakastiloiltaan 4. huhtikuuta alkaen toukokuun loppuun saakka.  Tarkoitus on estää koronaviruksen leviäminen.  Peltolan työnantaja Osuuskauppa Keskimaa järjesti YT-neuvottelut, jotka päättyivät jo 23.3. kaikkiaan 460 ihmisen lomautukseen.

Peltola halusi siirtää lomautustaan eteenpäin ja sopi siksi pitävänsä ensin talvilomapäiviään ja vuosivapaapäiviään. Hän sai myös olla viikon verran töissä Keskimaan toisella toimialalla ennen kuin lomautus alkaisi 14. huhtikuuta. Hän oli S-marketissa.

Tarja Peltola on työskennellyt ravintola-alalla yli 30 vuotta. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Lomautukset kahdelle kolmesta

Koronavirus toi ravintola-alalle äkkipysäyksen.

Liikevaihto romahti, palkanmaksuvara hupeni. Palkankorotuksia ei tullut tähän kevääseen eikä kesään, kun nykyistä työehtosopimuskautta jatkettiin syyskuun loppuun.

Poikkeustilanteessa apuun on otettu lomauttaminen,  joka on juuri Suomen työmarkkinoille ominainen keino päästä yli kuivan kauden.

Työntekijälle lomauttaminen on irtisanomista parempi, sillä työsuhde säilyy, vaikka palkanmaksu katkeaa.

PAMin suhdannebarometrin (21.4.) mukaan kaksi kolmasosaa matkailu-  ja ravintola-alan työntekijöistä on lomautettu.

PAMin palvelupuhelimet ovat pirisseet, kun lomautusuhan alla olevat ovat kysyneet työttömyysturvasta.

Liiton työttömyyskassalle on tullut huhtikuussa ns. alkavia päivärahahakemuksia moninkertainen määrä normaaliin verrattuna. Kassalta kerrotaan, että kuun puolessavälissä pelkästään kahtena peräkkäisenä päivänä hakemuksia tuli yhteensä 3200, mikä vastaa kahden kuukauden hakemusmäärää normaalioloissa.

Arvatenkin hakemukset ovat etenkin ravintola-alalta. Arvion mukaan lisähakemukset liittyvät nimenomaan lomautuksiin.

 

Tarjoilija kaupan töissä

Tarja Peltola varautui säästökuuriin, mutta  saikin ennen lomautuksen alkua esimieheltään mieluisan puhelun. Tämä kertoi, että työtä olisi tarjolla kaupan puolella siihen saakka, että Jalo avataan. Hänen lomautuksensa peruttiin.

Ensivaiheessa yli 100 lomautettua pyydetään takaisiin, Keskimaa uutisoi 8.4.

”Olin ilman muuta tosi iloinen!”, Peltola kertoo.

Hän toivoo, että kaikki työntekijät pääsevät äkkiä takaisin töihin.

”Niin ravintolatyöntekijät, muusikot kuin kampaajat, sillä kaikkiinhan korona  heijastuu.”

”Huoli työntekijöiden toimeentulosta”


Työntekijöiden toimeentulo tässä huolettaa. Osa määräaikaisista lomautuksista on nyt päätetty ja työntekijöitä kutsutaan töihin. Osa jatkaa kokonaan lomautettuna ja sitten osa on lomautettuna työaikaa lyhentämällä satunnaisesti työskennellen.

Totta kai työ ja siitä saatava palkka on parempi asia kuin olla lomautettuna, mutta silti työhön paluu joitakin mietityttää.

Parasta olisi, että työtä tarjottaisiin niin paljon, että liiton päivärahaa ei tarvitsisi hakea. Monelle osa-aikaiselle, jolla on ennestään vähäiset tuntimäärät, kokoaikainen lomautus olisi yksinkertaisesti parempi kuin se, että tarjotaan silpputyötä ja palkkalaskelmaa odottaessa myös etuuden hakeminen viivästyy.
 

Päivi Vehmas
Mara- ja ABC- toimialojen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Osuuskauppa Keskimaa

”Kokonaiset työpäivät kannattavat”


Lomautetun kannattaa tehdä omalle työnantajalleen töitä lomautuksen aikana mieluummin kokonaisina työpäivinä. Kaupan alalla ja mara-alalla siis vähintään 7,5 tuntia päivässä. Päivärahan maksuun liittyvä työaikatarkastelu tehdään viikkokohtaisesti.
Jos lomautettu on viikon aikana töissä esimerkiksi kolme täyttä työpäivää ja kaksi päivää lomautettuna, hänelle maksetaan lomautuspäiviltä täyttä päivärahaa. Jos hän tekee työnantajalleen satunnaisesti vajaita työpäiviä, niin näinä viikkoina hän on sovittelun piirissä eli ansio vähentää päivärahaa. Jos lomautettu ottaa vastaan työn toisella työnantajalla, hän on aina päivärahan sovittelun piirissä.
Päivärahojen käsittely on kassalla hitaampaa, jos hakija tekee työtä lomautuksen aikana kuin jos hän on kokonaan lomautettu. Hakemusta ei silloin voida käsitellä automaattisesti vaan käsityönä usein palkkatietoja odottaen.”

Nina Sundqvist
Palvelupäällikkö
PAMin työttömyyskassa

Teksti: Marja Ikkala

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle