Uutinen - 06.06.2019 klo 15.30
Paikallinen sopiminen

Luottamusta, halua ja avoimuutta tarvitaan, kun paikallisesti sovitaan

Niko Sosala (vas.), Raija Heimonen ja Tommi Kajasoja. Kuvaaja: Heli Sorjonen

Niko Sosala (vas.), Raija Heimonen ja Tommi Kajasoja. Kuvaaja: Heli Sorjonen

Paikallista sopimista leimaa vanha sääntö: jos haluaa saada, on pakko antaa, sanoi Delete Group Oyj:n konsernijohtaja Tommi Kajasosa PAMin paikallista sopimisista koskevassa miniseminaarissa.

Paikallisen sopimisen seminaarissa puhuivat PAMin vastavalittu puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, liiketaloustutkija Raija Heimonen Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta sekä Delete Group Oyj:sta konsernijohtaja Tommi Kajasoja ja pääluottamusmies Niko Sosala.

”Riippuu paljon omasta taustasta ja omasta organisaatiosta mistä puhut, kun puhut paikallisesta sopimisesta. Todellisuudessa tarkoitetaan hyvin eri asiaa, jos puhuja on esimerkiksi ekonomi tai esimerkiksi ensi kertaa töissä oleva kesätyöntekijä”, Annika Rönni-Sällinen kommentoi oman puheenvuoronsa alussa.

Seminaarien osallistujien käsitys toimivasta paikallisesta sopimisesta on kuitenkin hyvin yhtenäinen ja tätä käsitystä paikallisesta sopimisesta ja sen vaikutuksista myös työhyvinvointiin ja organisaation kehitykseen he haluavat kaikki pitää esillä keskusteluissa.

Piiloagenda pilaa mahdollisuudet

”Onnistuneen paikallisen sopimuksen syntymiseen liittyy oleellisesti halu aidosti sopia yhdessä ilman piiloagendoja. On tärkeää, että kaikki neuvottelevat osapuolet tietävät ja keskustelevat avoimesti siitä, mitä tehdään ja miksi. Lähtökohtana on oltava, että molemminpuolisesti luotetaan toisiinsa ilman kyräilyä ymmärtäen, että jos haluaa saada on myös pakko antaa”, konsernijohtaja Tommi Kajasoja tiivistää koko porukan ajatuksia toimivasta paikallisesta sopimisesta.

Toimivaa paikallista sopimista ei kuitenkaan keskustelijoiden mielestä voi tehdä vain luottamuksen voimalla vaan tarvitaan myös osaamista, tietoa ja kykyä tiedottaa sovituista asioista yhdessä niin, että sanoma on kaikille yhtenäinen ja tilannetta rauhoittava.

”Paikallisesti sovittaessa on tärkeää, että koko porukka on mukana ja luottamusmiehelle ei tule tunnetta, että hän tekee tätä yksin. Yleensä paikallisessa sopimisessa onnistumiseen tarvitaan koulutusta, miksei jopa samaan aikaan molemmille osapuolille. On myös totta, että objektiivista tietoa tulee lisätä paikallisesta sopimisesta, jotta kaikki puhuvat samasta aiheesta. Paikallinen sopiminen on luonnollinen osa johtamista, myös niin että keskijohto on mukana”, liiketaloustutkija Raija Heimonen avasi sitä, miltä paikallinen sopiminen näyttäytyy tutkittuna tietona.

Osapuolten tulee luottaa ja viestiä

Tiedon lisäksi on tärkeää, että molemmat myös aidosti ymmärtävät mitä sopivat ja yhdessä kartoittavat sovitun asian vaikutuksia mahdollisimman laajasti, jotta saavutettu yhteinen luottamus säilyy.

”Osana neuvottelemista tulee avata, kuinka sopimus tulee vaikuttamaan, jotta sopimuksen vaikutukset eivät tule yllätyksinä. On myös yhtä lailla tärkeää, että sopimuksissa pitää olla myös mahdollisuus irtisanoa sopimus, jos se ei toimikaan odotetulla tavalla.”, Deleten luottamusmies Niko Sosala komppaa puhujia pysyvän luottamuksen ja yhdessä sopimisen merkityksestä.

Vaikka kaikki keskustelijat pitävät paikallista sopimista mahdollisuutena parantaa yhteistyötä ja siten suomalaisten yritysten menestystä, tuotiin keskustelussa esille myös huolia, jotka tulee ratkaista ennen kuin paikallista sopimista voidaan ottaa laajemmin käyttöön.

”Luottamusmiehillä ei välttämättä ole resursseja aidosti lähteä paikallisia sopimuksia neuvottelemaan, sillä heitä on liian vähän ja neuvotteluasema ei usein ole tasapuolinen lähtökohdiltaan. Jotta paikallista sopimista voidaan lisätä, meidän täytyy vakuuttua siitä, että nämä edellä mainitut oleelliset ehdot kuten yhdenvertainen ja taattu neuvotteluasema toteutuvat aidosti”, Rönni-Sällinen kertoo.

Tarvitaanko uusia rakenteita?

Paikallisen sopimisen suosiota voi PAMin järjestöpäällikkö Heidi Lehikoisen mukaan syödä se, että työntekijät eivät koe saavansa riittävästi tietoa tai tulevansa riittävästi kuulluksi sopimuksissa, jotka kuitenkin koskevat heitä.

”Jatkossa olisi hyvä ryhtyä kehittämään jonkinlaisia rakenteita osallisuuden parantamiseksi tämän takaamiseksi”, Lehikoinen kommentoi tilaisuudessa.

Hän kertoi luottamusmiesten kokevan, ettei heillä ole yksinkertaisesti käytössään edes kanavia, joita he voisivat käyttää tiedon levittämiseen. Paikallista sopimista lisätessä onkin siis muistettava, että sopimista varten tarvitaan rakenteita, suunnitelmallisuutta ja kattavaa edustavuutta koko yrityksestä. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ratkea juridisesti vaan luomalla toimiva käytäntöjä ja rakenteita. Paikallisessa sopimisessa tulee olla joustoa ja toimivia menetelmiä tulisi pohtia muun muassa kunkin alan, työpaikan koon ja muiden muuttuvien tekijöiden kautta.

”Olen nähnyt paljon onnistuneita esimerkkejä ja siksi suhtaudun paikalliseen sopimiseen positiivisesti silloin kun se tehdään yhteisillä säännöillä”, Annika Rönni-Sällinen tiivistää keskustelua ja paikallisen sopimisen tulevaisuutta.

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat