Maahanmuuttajilla Suomesta hyviä kokemuksia, mutta ongelmiakin on
"Aamuisin työskentelin sushiravintolassa, iltaisin työskentelin siivoojana ja viikonloppuisin työskentelin ruokalähettinä. – – Autoa ajaessani laitoin kuulokkeet päähän ja kuuntelin suomenkielistä podcastia oppiakseni suomen kieltä." kertoo yksi tutkimukseen haastatelluista. (Kuva kuvituskuva).
”Nimenomaan alkuvaiheen vaikeudet Suomessa syövät vetovoimaamme työskentelymaana”, PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto tulkitsee tuloksia. Viranomaisresurssien lisääminen ja ammattiliitojen kanneoikeus olisivat näihin hyvä apua.
Maahanmuuttajien kokemuksia Suomessa asumisesta ja työskentelystä -tutkimukseen haastateltiin 25 työntekijää, jotka olivat olleet vähintään vuoden Suomessa työntekijä-ammatissa. Haastateltuja oli sekä EU:n alueelta että EU:n ulkopuolelta. Tutkimuksen toteutti E2-tutkimus .
”Palvelualoilla on paljon muualla kuin Suomessa syntyneitä työntekijöitä ja siksi on tärkeää saada tietoa siitä, miten he kokevat työelämänsä. Tutkimus nostaakin esille arvokkaita kokemuksia.”, PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto sanoo.
Tutkimuksessa oli mukana muun muassa ravintola-alalla ja kiinteistöpalvelualalla työskenteleviä. Yksi heistä oli ollut myös ruokalähettinä. Haastatelluista puolet oli ammattiliittojen jäseniä. Yksikään ei ollut ollut ennen Suomeen tuloa ammattiliiton jäsen.
Demokratia ja turvallisuus arvokkaita
Pitkän aikaa maahanmuuttajien työllistyminen on ollut vaikeaa, ja työllisyysaste paljon suomalaisia alhaisempi.
Reilu vuosi sitten Suomessa syntyneiden työllisyysaste oli kuitenkin 75% ja ulkomailla syntyneiden 71%. Trendi on ollut koko ajan nouseva ja ero näiden ryhmien välillä kaventunut.
Tutkimusraportin kirjoittanut vanhempi tutkija Rolle Alho toteaa tiedotteessa, että maassamme asuukin työoloihinsa ja elämäänsä tyytyväisiä ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.
Monet tutkitut olivat työskennelleet monissa muissa maissa. Verrattaessa muihin maihin Suomi oli monen mielestä hyvä maa. Turvallisuus, demokratia, palkkataso, julkiset palvelut, matalat hierarkiat työpaikoilla olivat muun muassa myönteisiä piirteitä Suomessa.
Hyvä työelämä vaatii työtä
”Vahvuuksien tunnistamisen lisäksi meidän on kuitenkin tärkeää nähdä ongelmat ja puuttua tehokkaasti ulkomaalaisten täällä kohtaamiin vaikeuksiin. Työelämämme ei pysy hyvänä, jos emme tee aktiivisesti töitä sen eteen”, Alho sanoo.
Ulkomailla syntyneet tekevätkin selvästi Suomessa syntyneitä enemmän töitä osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa ja koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä. Tämä ei koske vain työuran alkua.
Oleskelulupakäytännöt saattavat olla yksi syy tähän. Huonostakaan työsuhteesta ei uskalla lähteä, sillä työperusteinen oleskelulupa edellyttää työsuhteen jatkumista. Osa-aikatyön matala palkkataso taas voi olla ongelma myös siksi, ettei oleskeluluvan uusiminen tai perheen yhdistäminen onnistu.
Tutkituilta oli eniten ongelmia Suomessa olon alkuvaiheessa. Esiin tuli kaksi tapausta, jossa Suomesta työpaikan saadakseen oli pitänyt maksaa kynnysrahoja. Lisäksi annetut lupaukset eivät olleet pitäneet.
Netistä löytyvä tieto Suomesta on pelkästään myönteistä, Alho kertoo. Monipuolista tietoa on vaikea saada.
Alkuun veto- ja jatkoon pitovoimaa
Veirton mukaan on hyvä muistaa, että nimenomaan alkuvaiheen vaikeudet syövät Suomen vetovoimaa työskentelymaana.
”Riittämättömät viranomaisresurssit ja esimerkiksi ammattiliittojen kanneoikeuden puuttuminen, ylläpitävät tarpeettomasti olosuhteita ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytölle”, Veirto jatkaa.
Maahanmuuttajat ovat kohdanneet myös rasismia ja suomalaisten ennakkoluuloja. Osasta tuntui, että heidän työtään arvioidaan kriittisemmin kuin suomalaisten työntekijöiden. Haastatellut olivat kuitenkin kiinnittyneet Suomeen, he eivät olleet lähdössä mihinkään.
Pysyvä oleskelulupa lisäsi turvallisuutta tulevaisuuden suhteen. Samoin perheen saaminen Suomeen.
”Maahanmuuttajien toiveet ovat melko lailla samanlaisia kuin suomalaisillakin. Jos halutaan lisätä maamme pitovoimaa niin työelämän kehittäminen - paremmat työsuhteet, parempi palkka - palvelee niin maahan muuttavia kuin Suomessa syntyneitäkin”, Veirto sanoo.
Voit lukea täältä tutkimuksen tiedotteen ja sen yhteydestä löydät mm. tutkimusraportin ja tutkimusesittelyn.
Julkaistu tutkimus oli osa Tulevaisuuden Suomen Tekijät - tutkimushanketta. Seuraavaksi se jatkaa työelämässä olevien eri ikäisten ihmisten kokemusten parissa. PAM rahoittaa tutkimusta. Sen lisäksi mukana ovat Ammattiliitto PRO, JHL, STTK, SAK, Teollisuuden Palkansaajat, Työeläkevakuuttajat TELA, Oikeusministeriö sekä työnantajien Hyvinvointiala HALI ja Rakennusteollisuus.
Teksti: Auli Kivenmaa