Mara-työntekijöiden koronakriisistä tulee krooninen, jos korvauksia ei tule
Koronapandemia runteli rajusti majoitus- ja ravintola-alan työntekijöiden taloutta. Kriisistä nousu vaatii heidän toimeentulomenetystensä korvaamista. Ilman sitä kriisi jää päälle, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
PAM julkisti tänään jo viidennen kerran laajan tilasto- ja tietopaketin koronapandemian vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin ja itse palvelualoihin. Sen mukaan:
- Merkittävin liikevaihdon lasku palvelualoilla koronaepidemian aikana on nähty odotetusti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
- PAMin jäsenkyselyyn syksyllä 2021 vastanneista 66 prosentilla oli ollut koronasta johtuvia toimeentulohuolia
- Vastaushetkellä työssä olleista 44 prosenttia oli ollut vuoden 2020 alun jälkeen työttömänä ja/tai lomautettuna. Majoitus- ja ravitsemisalalla työskennelleistä 78 prosenttia oli ollut työttömänä ja/tai lomautettuna.
- Osalla taloudellinen tilanne oli niin heikko, että he saivat toimeentulotukea. Koko vastaajajoukossa heitä oli 8 prosenttia, mara-alan vastaajista 11 prosenttia. Toimeentulotukea saa, kun kaikki muut sosiaaliturvan muodot on käytetty, eivätkä tulot riitä vähimmäistoimeentulon tasolle.
- Rajoituksista kärsineet alat ovatkin alkaneet näyttää toimeentuloriskiltä niiden työntekijöille. Esimerkiksi mara-alalla 72 prosenttia työntekijöistä on kuluneen kahden vuoden aikana suunnitellut työpaikan vaihtoa.
Laajoja toimeentulo-ongelmia
PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi, että nyt näyttää paremmalta kuin aikoihin, kun esimerkiksi kaikkia ravintolarajoituksia ollaan viimein purkamassa.
”Tiedämme kuitenkin, että koronapandemian vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Monen rajoituksista kärsineen työntekijän taloudellinen tilanne on romahtanut tavalla, josta nouseminen kestää todella pitkään. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat kaikille elämän alueille ja vaikuttavat pitkään.”
”Hallituksen pitää ottaa rajoituksista kärsineiden työntekijöiden nostaminen olennaiseksi osaksi exit-strategiaansa. Ilman sitä kriisi jää päälle ja pitkittyy”
Lomautetut ja irtisanotut ovat saaneet koronalomautusten ja irtisanomisten aikana normaalia työttömyysturvaa, joka ansiosidonnaisena kattaa noin 60 prosenttia palkkatuloista.
Tuki normaaliin paluulle
PAM on useaan kertaan esittänyt ministereille sekä eduskunnan talousvaliokunnalle, että työntekijöille pitäisi maksaa korvauksia hallituksen ja viranomaisten rajoitusten aiheuttamista ansionmenetyksistä. Korvauksia voisi yritysten kustannustukien ja sulkemiskorvausten tapaan hakea takautuvasti esimerkiksi Valtiokonttorilta.
Yritysten kassat ovat pitkän koronakauden jälkeen tyhjillään nyt, kun henkilökuntaa pitäisi taas palkata. Siksi pitäisi kiireisesti valmistella yrityksille osoitettava palkkatukiohjelma, joka mahdollistaisi palkansaajien nopean uudelleentyöllistymisen.
Työvoimapolitiikassa taas on suunnattava resursseja elinikäisen oppimisen toteutumiseen työuran kaikissa nivelvaiheissa.
”Jo kärsineiden ihmisten toimeentulosta leikkaaminen tavalla tai toisella ei ole tilanteeseen sopiva ja toimiva kannustin”, Rönni-Sällinen korostaa.
Tulevaisuuteen varauduttava
Asiantuntijoiden mukaan koronaviruskin kiertää keskuudessamme vielä vuosia. Sen uusia variantteja tai muita poikkeustiloja on todennäköisesti edessä.
Jotta tulevista kriiseistä selvittäisiin paremmin, PAM tukee vahvasti ajatusta ryhtyä jo nyt ennalta ennalta valmistelemaan tukijärjestelmää tilanteisiin, joissa valtiovalta rajoittaa yritysten toimintaa. Valtion pitäisi korvata yritysten työvoimakustannukset reaaliaikaisesti ja yritykset jatkaisivat palkanmaksua normaaliin tapaan.
”Tämä estäisi työntekijöitä ajautumasta toimeentulovaikeuksiin. Se ehkäisi tarpeettomia irtisanomisia ja lomautuksia, jotka häiritsevät kriisitoimialojen työmarkkinoita. Näin vältyttäisiin myös valtavilta sosiaaliturvaan ja sen toteuttajaorganisaatioon kohdistuvilta piikeiltä”, Rönni-Sällinen perustelee.
Sosiaali- ja terveysministeriö on hybridistrategian mukaisesti perustanut työryhmän selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän varautumista mahdolliseen seuraavaan COVID-19 -epidemia-aaltoon. PAM katsoo, että tällaista työryhmää ja varautumista tarvitaan pikaisesti myös työelämän säädösten ja tukijärjestelmien osalta.
Yhteenveto aiemmista katsauksista
Alla selattava ja ladattava Palvelualat ja PAM korona-aikana tilasto- ja tietopaketti
Lyhyet kuvaukset tukimalleista
Korvaus ansionmenetyksistä
Kriisitoimialojen työntekijöille korvaus hallituksen ja viranomaisten asettamien rajoitusten aiheuttamista ansionmenetyksistä.
- Haku: Yritysten kustannustukien ja sulkemiskorvausten tapaan haettavissa takautuvasti Valtiokonttorilta.
- Peruste: Perusteena voisivat toimia työttömyys- ja lomautusjaksot rajoituksista kärsineessä yrityksessä
- Suuruus: Suuruuteen vaikuttaisi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja työttömyyttä tai lomautusta edeltäneiden palkkatulojen erotus
Elvyttävä palkkatukiohjelma
Kriisialojen työllisyyden palautumiseen suuntaava elvyttävä palkkatukiohjelma, joka mahdollistaisi kriisistä eniten kärsineiden palkansaajien nopean uudelleentyöllistymisen.
- Nyt EU:n valtiontukisääntöjen poikkeukset ovat voimassa kesäkuun 2022 loppuun asti. Toimialakohtainen tukiohjelma tulisi näin ajoittaa jo huhti-kesäkuulle.
- Tämän jälkeen henkilökohtaisen palkkatuen ehtojen väliaikainen lieventäminen, jotta se kattaisi laajasti koronaepidemian ja rajoitusten johdosta työnsä menettäneet.
Tulevaisuuden koronatukijärjestelmä työntekijöille
Viranomaisten toimien johdosta työtä vaille jäävien työntekijöiden tuki
- Miten toimisi: Yritykset jatkavat rajoitustilanteissa palkanmaksua normaaliin tapaan ja valtio korvaa yritysten työvoimakustannuksia reaaliaikaisesti
- Miksi: Ehkäisi tarpeettomia irtisanomisia ja lomautuksia, jotka häiritsevät kriisitoimialojen työmarkkinoita, sekä estäisi työntekijöiden ajautumista toimeentulovaikeuksiin.
- Kokemuksia: Vastaavaa järjestelmää on hyödynnetty koronaepidemian aikana muiden muassa Tanskassa, Norjassa sekä Iso-Britanniassa.