Yhteiskunta - 08.10.2020 klo 15.45

Matkailuala ahtaalla – Safariopas:"Tiukat rajoitukset eivät tue matkailua ollenkaan"

Ohjelmapalveluyritys Lapin Safareilla työskentelevä Ilari Sirkka toivoo, että kansainvälistä matkailua koskevia rajoituksia höllennettäisiin. Kuva: Kaisa Sirén

Toimialan tulevaisuutta määrittää se, miten pidetään huolta työpaikoista ja työntekijöistä sekä mahdollistetaan hallittu kansainvälisten matkailijoiden maahantulo.

 ”Ilari puhelimessa”, vastaa Lapland Safaris Oy:n safariopas, työnjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu Ilari Sirkka puhelimeen Rovaniemen keskustassa. Toimiston ikkunasta näkyy talvimatkailun pääkaupungin kuuluisin maamerkki, Jätkänkynttilä-silta. Sirkka on yksi niistä 142 100 työntekijästä, joita matkailutoimialat ovat työllistäneet ympäri Suomen. Se on yli 5 prosenttia kaikista maamme työllisistä.

Kun koronapandemia alkoi helmi-maaliskuussa, ei Sirkka monen muun tavoin osannut aavistaa, miten suuresti se tulisi vaikuttamaan niin hänen työpaikallaan kuin koko alalla. Vasta kun Espanja, Ranska, Italia, Iso-Britannia ja Saksa peruivat lennot, ja niiden myötä safarimatkojen varauskalenterit tyhjenivät, tilanteen laajuus alkoi valjeta. 

”Kesän viikko-ohjelma ja safarimyynti laitettiin hyvissä ajoin kiinni ja jäin heti huhtikuun alussa kesälomalle. Sen jälkeen onkin ihmetelty, että mitähän ihmettä tässä nyt seuraavaksi ruvetaan tekemään. Siinä epätietoisuuden tilassa eletään edelleenkin”, hän kuvaa tilannetta lokakuun alussa. 

Ohjelmapalveluita tarjoava Lapland Safaris on Lapin suurimman matkailukonsernin North European Invest Oy:n tytäryhtiö.  Heidän asiakkaistaan 95% on kansainvälisiä matkailijoita. Haastatteluhetkellä käynnissä ovat koko konsernin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden piirissä on jopa pari tuhatta vakituista- ja kausityöntekijää.

”Toivoisin, että kansainväliseen matkailuun saataisiin nopeasti jonkinlainen helpotus. Tämän hetkiset tiukat rajoitukset eivät tue matkailua ollenkaan”, Sirkka huokaa. 

Sähköpolkupyörien vuokraus on ollut kesä- ja syysmatkailijoiden suosiossa. Kuva: Kaisa Sirén

Kansainväliset matkailijat avainasemassa 

Siitä on tarkalleen kymmenen vuotta, kun Etelä-Savosta lähtöisin oleva Sirkka pakkasi tavaransa, ja muutti Rovaniemelle opiskelemaan kansainvälistä matkailua. Luonto, monipuolinen safarioppaan työ ja mahdollisuus oppia uutta veivät hänet pian mennessään, kun sesonkityö löytyi Lapland Safaris Oy:ltä. Oppaan työhön yritys tarjosi koulutuksenkin. Viisi vuotta sitten sesonkityöstä tuli ympärivuotinen vakityö ja asiakkaita riitti.

Viime vuosina matkailuun on Pohjois-Suomen alueella panostettu. Lapin ELY-keskuksen mukaan matkailun julkiset ja yksityiset investoinnit viime vuosikymmenten ajalta ovat olleet vähintään satoja miljoonia euroja. Yksistään kuluneen vuoden aikana matkailualan koulutukseen on suunnattu kolme miljoona euroa.

Nyt nuo panostukset uhkaavat valua hukkaan, kun keväällä alkanut pandemia katkaisi viime vuosina hyvään kasvuvauhtiin päässeet kansainväliset asiakasvirrat. Sen vaikutukset eivät näy ainoastaan Lapin Safareiden kaltaisissa matkailupalveluja tarjoavissa yrityksissä, vaan ne heijastuvat laajasti myös paikallisiin kuntiin ja yhteisöihin.

”Meidän asiakkaamme ovat olleet viime vuosina vahvasti läsnä katukuvassa. Jos kansainvälistä asiakasvirtaa ei tule, niin Rovaniemen kävelykatu tulee olemaan autio. Se vaikuttaa kaikkiin alueen ravintoloihin, alihankkijoihin ja tulee näkymään koko alueella todella suuresti”, arvioi Sirkka.

"Pohjois-Suomen alueella on paljon sellaisia paikkakuntia, joissa ei ole juuri muita elinkeinoja kuin palvelualat ja matkailu"

Lapin liiton mukaan kansainvälisten matkailijoiden osuus Lapin matkailusta on lähes 70 prosenttia ja joulusesonkina yli 80 prosenttia. Monien lappilaisten yritysten tuloksesta 80 prosenttia, jopa 90 prosenttia syntyy kansainvälisestä matkailusta.

”Kuntien välillä on alueellisia eroja, mutta Pohjois-Suomen alueella on paljon sellaisia paikkakuntia, joissa ei ole juuri muita elinkeinoja kuin palvelualat ja matkailu. Miten käy, jos alat tyrehtyvät?” Sirkka kysyy.

Vaikka kotimaan matkailu vilkastuikin huomattavasti kesän 2020 aikana, se ei riitä paikkaamaan kansainvälisten matkailijoiden jättämää aukkoa.

PAMin suhdannebarometristä käy ilmi, että kotimaan matkailun kasvu paikkasi kesäkauden myyntiä vain pienellä osalla matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä. Myös työ- ja elinkeinoministeriön mukaan matkailun tilanteeseen Suomessa vaikuttaa voimakkaasti kansainvälisen matkailun käynnistyminen.


Terveysturvallinen matkailu olisi mahdollista 

PAM on yhdessä työnantajia edustavan liiton Mara ry:n kanssa vaatinut matkustus- ja kokoontumisrajoitusten purkua matkailualan vaikean tilanteen helpottamiseksi. PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö Mikkel Näkkäläjärven mukaan kaikista keskeisintä olisi se, että sosiaali- ja terveysministeriö tarkastelisi nykyisiä rajoituksia uudelleen, jotta kansainvälistä matkailua voitaisiin mahdollistaa hallitusti. 

PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö Mikkel Näkkäläjärvi.”Erityisesti ongelmia tuntuu tuottavan sosiaali- ja terveysministeriön tiukat testaus- ja karanteenivaatimukset. Jokainen voi pohtia omalle kohdalleen tulisiko lähdettyä reissuun, jos ensimmäiset kolme-neljä päivää pitäisi olla karanteenissa”, hän sanoo. 

Julkisuudessakin on väläytelty matkailualan toimijoiden ja terveysviranomaisten yhdessä valmistelemaa ehdotusta matkustuskäytävämallista. Sen ajatuksena on minimoida matkailijan kontakteja muihin koko matkan ajan niin, että sekä turistien että paikallisten tartuntariski pienenisi. Toimintamalliin liittyisi myös tehostettua testausta.

”Matkustuskäytävä-ajattelua ja karanteenimääräyksiä tulisi ehdottomasti harkita vielä uudestaan. Se toisi toimintaedellytyksiä alalle, luottamusta tulevaisuuteen ja voisi auttaa välttämään yt-neuvotteluita”, sanoo Näkkäläjärvi. 

Hän muistuttaa, että valtiojohdon päätöksillä on palava kiire. 

"Jokainen päivä maksaa alalle ja alan työpaikoille”

”Yrityksistä tulee tietoa, että koko ajan varauksia perutaan. Jokainen päivä maksaa alalle ja alan työpaikoille”, hän sanoo. 

Vaikka täysin riskitöntä mallia ei hänen mukaan ole olemassa, työntekijöiden turvallisuudesta olisi matkustuskäytävämallissa mahdollista pitää huolta. Lapin ELY-keskuksen mukaan terveysturvallinen matkailu mahdollistaisi myös myönteisen työllisyyskehityksen ja loisi edellytykset matkailualan yritysten jatkuvuudelle.

”Suomessa, jos jossain, olisi edellytykset turvalliseen matkailuun. Tautitilanne on kohtuullisen hyvin hallinnassa, meillä on laadukas terveydenhuolto ja luotettava viranomaistoiminta. Harvaan asuttuna maana Suomessa on lisäksi erinomaiset mahdollisuudet huolehtia turvaväleistä”, Näkkäläjärvi luettelee.

Myös Lapland Safareilla uskotaan terveysturvallisen matkailun olevan mahdollista. 

”Yrityksenä me voimme ja haluamme toimia vastuullisesti niin, että asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuus olisi taattu. Samalla meillä olisi mahdollisuus jatkaa elinkeinoamme”, Sirkka sanoo. 

"Kukaan ei tiedä millaisella volyymillä tulee matkustajia tulevana kautena, vai tuleeko ollenkaan.Tällä hetkellä valmistelut ovat aivan minimissään", Ilari Sirkka kertoo. Kuva: Kaisa Sirén

Uhkana ammattitaidon katoaminen alalta

Loppuvuosi tulee olemaan matkailun tulevaisuuden kannalta ratkaiseva. Alan vaikea tilanne näkyy jo nyt koko maata koskevissa työllisyystilastoissa. Työ- ja elinkenoministeriön syyskuussa julkaisemasta ammattibarometrista käy ilmi, että matkailualan työntekijöitä on tarjolla liikaa avoimiin työpaikkoihin nähden.

Yli neljännes matkailu- ja ravintola-alalla toimivista yrityksistä ovat lomauttaneet työntekijöitään maaliskuun alusta alkaen, ilmenee taloustutkimusyksikkö Helsinki GSE:n syyskuun lopulla keräämistä tiedoista. Maakunnittain tarkasteltuna suurin lomauttaneiden yritysten osuus on Lapissa ja Uudellamaalla.

Uudenmaan liiton mukaan  koronatilanteen pitkittyessä tulo- ja työllisyysvaikutukset tulevat olemaan ennennäkemättömät, erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla. Yhdeksän kymmenestä Uudenmaan alueen matkailuyrityksestä on joutunut turvautumaan lomautuksiin, ja irtisanomiset ovat myös lisääntyneet. Lisäksi maamme kongressi- ja tapahtumamatkailu on keskittynyt hyvin vahvasti Uudenmaan alueelle. 

Myös Lapin ELY- keskus arvioi,  että matkailun kehitys vaikuttaa vahvasti Lapin alueen työttömyyden kehitykseen lähikuukausien aikana. Mikäli Lappi pysyy suljettuna kansainvälisiltä matkailijoilta, työttömien työnhakijoiden määrä pysyy korkeana ja sen arvioidaan kasvavan. Työttömyys ja lomautukset voivat lisääntyä myös muilla kiinteästi matkailuun kytkeytyvillä aloilla, palveluissa, liikenteessä ja rakentamisessa.

Ennen talvikauden alkua Ilari Sirkan työtehtäviin kuuluu muun muassa vuokravälineiden huoltoa. Kuva: Kaisa SirénTyöntekijöiden luottamushenkilönä toimivalle Ilari Sirkalle raskainta on epätietoisuus. Työntekijöiltä satelee kysymyksiä, joihin hänellä ei vastausta. 

”Monen työntekijän kohdalla tilanne on murheellinen. Vaikeinta on se, että en voi kertoa milloin tilanne helpottuu, tai helpottuuko se.”

Alan vaihtokin on jo monella käynyt mielessä. 

”Miten käy tulevaisuudessa, jos osaavat työntekijät vaihtavatkin alaa”, hän pohtii.


Toivoa ei ole menetetty 

Monessa matkailualan yrityksessä eletään nyt kovan paineen alla. Samaan aikaan mietitään yt-neuvottelujen aloittamista, oman toiminnan kehittämistä uusille kohderyhmille sekä vaikuttamista siihen, että maan hallituksen päätöksiä matkailua koskevista rajoituksista harkittaisiin vielä uudelleen.

”Yrityksissä elää kuitenkin vielä toivo siitä, että ensi talvesta selvittäisiin ja isoilta irtisanomisilta vältyttäisiin. Paljon riippuu nyt päättäjistä”, Näkkäläjärvi kertoo.

Lapland Safariksen toimistollakaan ei olla valmiita luovuttamaan. 

”Tulevaan kauteen valmistaudutaan yleensä hyvissä ajoin, mutta nyt on tilanne se, että ei voi tietää minkä verran tulee asiakkaita, vai tuleeko ollenkaan”, Sirkka sanoo. 

Uusien tuotteiden ja palvelupakettien suunnittelu on kuitenkin jo hyvää vauhtia käynnissä.

”Ei tässä kuitenkaan kukaan ole kirvestä kaivoon heittämässä. Nyt yritetään kuumeisesti panostaa kotimaan matkailijoihin ja räätälöidä palveluja erityisesti hotelliasiakkaiden tarpeisiin. Katsotaan mihin se riittää.” 

Kuva: Kaisa Sirén

 

Matkailualan kriisi

  • Matkailu- ja ravintola-ala on yksi koronapandemiasta eniten kärsineistä toimialoista.
  • Työntekijöitä n. 142 000, joista 30 % alle 26-vuotiaita. 
  • Matkailualan työllistävin ala on ravitsemustoiminta, jolla työskentelee noin puolet matkailutoimialojen työvoimasta.
  • Matkailualan työvoiman määrä kasvoi 50 % vuosina 1995–2018. 
  • PAMin jäsenkyselyyn vastanneista majoitus-, ravintola ja matkailualan työntekijöistä 80 % sanoo koronakriisin heikentäneen heidän toimeentuloaan.
  • Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärä väheni tammi-elokuun 2020 aikana 36 % verrattuna vuoden takaiseen.
  • Elokuun 2020 aikana ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät 82 %.
  • Toipuminen riippuu vahvasti uusista rajoituksista ja kuluttajien luottamuksen palautumisesta palveluiden turvallisuuteen.
  • Kysynnän elpymiseen vaikuttaa myös saavutettavuuden palautuminen eli mm. kotimaan ja ulkomaan lentoreittien palautuminen. 

Lähteet: Tilastokeskus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Teksti: Minna Raitapuro

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle