Artikkeli - 21.05.2019 klo 11.10
EU

Mikä on EU:ssa kiinnostavin työelämäasia?

Aleksi Kuusisto korostaa, että palkat eivät ole EU-asioita eikä niistä mitään direktiiviä tehdä, mutta eurooppalaisista vähimmäispalkoista on hyvä käydä keskustelua. Kuva: Jukka Rapo

Aleksi Kuusisto korostaa, että palkat eivät ole EU-asioita eikä niistä mitään direktiiviä tehdä, mutta eurooppalaisista vähimmäispalkoista on hyvä käydä keskustelua. Kuva: Jukka Rapo

Eurooppa-tason vähimmäispalkkasuositus, FinUnionsissa kautensa päättävä johtaja Aleksi Kuusisto vastaa kysymykseen. Eurovaaliehdokkaat Jaana Ylitalo ja Aura Salla kommentoivat.

Aleksi Kuusisto ei voinut äänestää siitä, liittyykö Suomi EU:n jäseneksi. Ikä ei riittänyt vuonna 1996. Hän kuitenkin liimaili pitkin Helsinkiä ”Suomi EU:hun” -tarroja. Nyt ovat EU-vaalit jälleen edessä, ja yhäkin EU-myönteinen Kuusisto lopettelee tärkeää pestia Brysselissä.

Hän on ollut työntekijöiden ”silmät” EU:ssa toimiessaan johtajana FinUnionsin toimistossa. FinUnions on SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n yhteinen edustusto Brysselissä, joka seuraa 1,7 miljoonan suomalaisen palkansaajan puolesta sitä, mitä EU:ssa tapahtuu.

Mikä on mielestäsi kiintoisin ja ajankohtaisin työelämäasia, mikä EU:ssa on nyt meneillään?

Kuusisto pohjustaa, että nyt päättyvällä kaudella työelämän asiat ovat olleet EU:ssa hyvin esillä.

”Komissio ja parlamentti ovat olleet vahvasti työntekijän puolella."

"Ei ole ollenkaan sanottu, millainen komissio ja parlamentti meillä on seuraavalla kaudella”, hän kertoo helsinkiläisessä kahvilassa.

Hän listaa neljä keskeistä työelämän saavutusta, mutta pitää mielenkiintoisimpana keskusteluun putkahtanutta aihetta, joka saattaa Pohjolassa nostaa verenpainetta: Eurooppa-tason vähimmäispalkat. Kuusiston mukaan eurooppalaiset vähimmäispalkat ovat lähes ainut työelämäaihe, joka on päässyt esille vaalikeskusteluihin muun muassa Ranskassa ja Saksassa.

”Esimerkiksi komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans on tuonut esiin, että jäsenmaiden pitäisi tavalla tai toisella sitoutua nostamaan maansa vähimmäispalkat yli köyhyysrajan, eli vähintään 60 prosenttiin maan mediaanituloista ”, Kuusisto sanoo. Mediaanituloilla tarkoitetaan keskimmäisiä palkkoja, jos palkat laitettaisiin jonoon.

Syynä ehdotukseen on työtätekevien köyhien määrän lisääntyminen Euroopassa. Työssäkäyvät halutaan nostaa pois köyhyydestä. Kuusisto jatkaa, että toisekseen vähimmäispalkat hillitsisivät jäsenmaiden keskinäistä palkkakilpailua.

Aleksi Kuusiston mielestä hyvä syy äänestää sunnuntain EU-vaaleissa on se, että me emme ole vain suomalaisia, me olemme myös eurooppalaisia. Kuva: Jukka Rapo

”Nyt maa toisensa jälkeen tekee maltillisia korotuksia yrittäen vahvistaa omaa kilpailukykyään. Tämä on kestämätön tie työntekijöille, sillä keskinäinen kilpailu pitää eurooppalaisen palkkatason alhaisena. ”

Enemmistössä jäsenmaista palkat sovitaan lainsäädännöllä eikä Suomen tavoin työehtosopimuksilla. EU-maiden palkkataso vaihtelee kovasti. Kuusisto toteaa, että Suomen ei ole syytä luopua työehtosopimuksista. Samassa kastissa meidän kanssamme on muita pohjoismaita, Italia ja Itävalta.

Hänen mukaansa fiksuinta olisi, että liitot koordinoisivat alakohtaisesti EU-palkkoja.

”Kun meillä on kansainvälinen talous, meidän täytyy säännellä sitä kansainvälisesti. Muuten olemme aseettomia vastaamaan kansainvälisen talouden epäterveeseen kilpailuun”, Kuusisto sanoo.

Hän huomauttaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa säätää palkkoja koskevaa lainsäädäntöä, joten komissio, neuvosto ja parlamentti voisivat tehdä ainoastaan palkkoja koskevia suosituksia. Ay-liike sen sijaan voisi mennä halutessaan paljon tätä pidemmälle.

”Pitkällä aikavälillä on ay-liikkeen intressien mukaista koordinoida palkkoja EU:n sisällä muiden maiden ay-liikkeen kanssa.”

Entäpä ne työelämän saavutukset? EU:n työlainsäädäntö on Kuusiston mielestä kunnianhimoista vaikkapa Itä-Euroopan maille muttei Suomelle.

”Suomen työlainsäädäntö on niin korkeatasoista, että harvoin EU:n direktiivi pakottaa Suomea tekemään isoja parannuksia.”

”Mutta on Suomen intressissä nostaa jälkeenjääneiden maiden tasoa, koska silloin kilpailu Euroopan markkinoilla muuttuu reilummaksi.”

Kuusiston listaamat työelämän saavutukset päättyvällä parlamenttikaudella:

1. Perhevapaadirektiivi.
2. Työolodirektiivi, jossa säädellään muun muassa nollatuntisopimuksia. Jäsenmaitten on puututtava nollatuntisopimusten epäkohtiin.
3. Eurooppalainen työviranomainen.
4. Lähetettyjen työntekijöiden direktiivi. Toiseen maahan lähetettyihin työntekijöihin on noudatettava ko. maan työehtosopimusmääräyksiä.

FinUnionsin seuraavaksi johtajaksi on valittu oikeustieteen kandidaatti Katja Lehto-Komulainen.

Lue lisää eurooppalaisista vähimmäispalkoista FinUnionsin sivuilta.

Joka maalla on omat työmarkkinaperinteensä

Vähimmäispalkkojen taso Suomessa pitäisi saada yli 60 prosenttiin mediaanipalkasta, tämähän on määritelty jo köyhyysrajanakin. Se on ollut myös SAK:n liittojen yhteinen näkemys jo pidemmän aikaa.

Suomessa varsinaisia vähimmäispalkkoja ei pidä viedä lakiin. Kannatan ehdottomasti nykyistä kansallista järjestelmäämme, jossa niistä sovitaan työehtosopimuksilla. Suomalaisten ammattiliittojen neuvotteluoikeuden pitää olla loukkaamaton. EU:n ohjaava sääntely on tervetullutta, mutta kussakin jäsenmaassa on omat työmarkkinaperinteensä siitä, miten ne järjestävät vähimmäispalkoista sopimisen.

PAMin edunvalvontajohtaja
Eurovaaliehdokas,
SDP

Jaana Ylitalo

Talouskasvulla paremmat palkat

Ei eurooppalaisia vähimmäispalkkoja. EU:n jäsenmaat ovat talous- ja elinkeinopoliittisesti niin eri tasoilla, että palkoista pitää sopia kansallisella tasolla. Ratkaisuna työssäkäyvien köyhien vähentämiseen on talouskasvua tukeva politiikka. Silloin yritykset menestyvät ja pystyvät siten myös maksamaan parempia palkkoja työntekijöilleen. Lisäksi paikallista sopimista tulee lisätä.

Ulkopoliittinen neuvonantaja komissiossa
Eurovaaliehdokas,
kokoomus

Aura Salla

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat