Työelämä - 06.08.2021 klo 12.36

Mitä työntekijän on tärkeä tietää, jos työnantaja kysyy koronarokotuksista

Kuva: Getty Images

Työntekijä voi ja hänen kannattaakin kertoa rokotustilanteestaan vapaaehtoisesti. Työnantaja voi kannustaa rokotteen ottamiseen esimerkiksi mahdollistamalla rokotuksen työajalla. Rokotteen ottamiseen, siitä kertomiseen tai testaukseen ei kuitenkaan ketään voi pakottaa.

PAMiin on tullut yhteydenottoja siitä, voiko työnantaja velvoittaa työntekijän ottamaan koronarokotuksen ja täytyykö rokotustiedoista kertoa työnantajalle.

”Koronarokotus on Suomessa kaikille vapaaehtoinen. Lähtökohta on, että rokottamatonkin työntekijä suorittaa työsopimuksensa mukaista työtä. Rajatuissa tapauksissa voi syntyä tilanteita, joissa rokottamaton työntekijä ei voi suorittaa kaikkia työtehtäviään, mutta sanoisin että palvelualoilla tämä on tällä hetkellä harvinaista. Lähinnä on kyse terveydenhuoltoalan työntekijöistä, jotka hoitavat vakavasti sairaita ihmisiä”, sanoo asiaan perehtynyt SAK:n työehtoasiantuntija Karoliina Huovila.

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen velvoite turvata terveellinen ja turvallinen työympäristö, jonka toteuttamiseksi työntekijöiden suojaaminen rokotteilla on yksi keino. Tämän hetken tiedon valossa koronarokotus ei täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä, mutta se pienentää merkittävästi viruksen leviämistä ihmisestä toiseen. Palvelualoilla tehtävä työ on useimmiten ihmisten parissa tehtävää lähityötä, jossa koronatartunta tarkoittaa useimmiten laajaa altistuneiden joukkoa. 

SAK:n Huovilan mukaan työnantaja voi kannustaa rokotukseen esimerkiksi mahdollistamalla rokotuksen ottamisen työajalla ilman ansionmenetystä ja hyödyntämällä työterveyttä. Rokotuksen ottamisen helppous voikin hänen mielestään toimia hyvänä kannusteena.

Jos työnantaja kysyy, onko työntekijä saanut rokotteen, täytyykö hänen siitä kertoa?

”Varmasti usein on järkevää kertoa rokotteen ottamisesta vapaaehtoisesti, mikä helpottaa terveysturvallisuuden takaamista työpaikalla. Rokotus tai rokottamattomuus on kuitenkin terveydentilatieto, jota ei tarvitse kertoa työnantajalle, jos ei niin halua. Työnantaja ei myöskään saa rokotetietoa itselleen esimerkiksi työterveyshuollon kautta. Tiedon voi saada vain työntekijältä itseltään”, Huovila muistuttaa.

Työntekijälle ei myöskään saa tulla mitään seuraamuksia, vaikkei ota rokotetta tai kerro rokotustilanteestaan.

”Työnantajalla on työsuhteessa oikeus määrätä työn tekemiseen liittyvistä asioita, eli mitä tehdään, missä ja milloin, sekä valvoa, että työntekijä noudattaa annettuja ohjeita. Koronavirusrokotteen ottamisesta määrääminen ei kuulu tähän työnantajan työnjohto- eli direktiovaltaan”, Huovila perustelee.

Huovila kannustaa ottamaan työterveyden mukaan työsuojeluvaltuutetun ja luottamushenkilön lisäksi työpaikoilla käytäviin keskusteluihin mahdollisten ylilyöntien välttämiseksi.

PAMin tietoon on myös tullut tapaus, jossa työnantaja on vaatinut työntekijältä rokotusta tai käyntiä koronatestissä joka kerran ennen työvuoron alkua.

”Testausta voi tarjota, mutta pakottaa ei. Tilanteet vaihtelevat ja testauksessa on hyvä noudattaa terveysviranomaisten ohjeita. Välttämättä esimerkiksi oireettomia ei testata. Ennaltaehkäisevät suojatoimet työpaikalla, kuten maskin käyttö, riittävän etäisyyden noudattaminen ja hyvä käsihygienia ovat tehokkaita keinoja viruksen torjunnassa työpaikoilla. Työssään muita ihmisiä kohtaavien tulisi jatkaa suojavälineiden, erityisesti maskien käyttöä, ja työnantaja voi sitä edellyttää.”

 

 

Uusinta uutta