Artikkeli - 29.06.2016 klo 09.00

"Monet ovet voivat aueta"

Tulkki Bahaulddin Rawi (vas.), pappi Laura Kajala ja PAMin aktiivi Berhan Ahmadi keskustelevat ennen luennon alkua. Kuva: Pasi Leino

Tulkki Bahaulddin Rawi (vas.), pappi Laura Kajala ja PAMin aktiivi Berhan Ahmadi keskustelevat ennen luennon alkua. Kuva: Pasi Leino

Harva suomalainen aloittaa työnteon 6-vuotiaana. Irakissa kasvavalle lapselle se voi olla arkea, kuten Berhan Ahmadille aikoinaan. Suomeen kotoutunut kokki selvittää nyt täkäläisiä työelämäsääntöjä turvapaikanhakijoille.

Yrjänän seurakuntakodin salin pöydistä suurin osa on tyhjillään. Turun keskustan liepeillä sijaitsevaan Yrjänään pitäisi kokoontua turvapaikanhakijoita alueen vastaanottokeskuksista ammentamaan tietoa suomalaisesta työelämästä. Mutta liekö kesäinen sää saanut porukan odottamaan seuraavaa mahdollisuutta: paikalle on saapunut vain 3 miestä, joista kukaan ei enää asu vastaanottokeskuksessa.

Kokki ja PAMin aktiivi Berhan Ahmadi muutti aikanaan Suomeen 9-vuotiaana pakolaisena Irakin Etelä-Kurdistanista. Hän on pitänyt luennon jo kymmenkunta kertaa yhteensä sadoille turvapaikanhakijoille. Tämän maanantai-illan yleisö eli Omar Ibrahim, Montaser Jaddoa ja Omar Basil ovat kämppäkavereita vuokrakaksiossa. Kaikki ovat Irakista ja korkeasti koulutettuja: juristi, taloustieteilijä ja yhteiskuntatieteilijä. He saapuivat Suomeen eri aikoina viime vuoden heinä-elokuussa, ja Basil on ehtinyt juuri saada oleskeluluvan. Muut vielä odottavat päätöstä.

Tulkkausavuksi on saapunut neljäs kämppis, Bahaulddin Rawi, joka työskenteli Irakissa yliopisto-opettajana ja toimittajana. Hänkin saapui Suomeen turvapaikanhakijana viime vuoden alkusyksystä ja on käyttänyt paljon aikaa vapaaehtoistyöhön, kuten tulkkaukseen.

– Haluamme kuulla suomalaisesta työelämästä, koska haluamme rakentaa elämää täällä ja siihen tarvitaan työpaikka, Jaddoa tiivistää ryhmän toiveet.


Berhan Ahmadi aloittaa PowerPoint-esityksensä betonisen salin etuosassa ja sanoo puhuvansa vain suomeksi, koska hän haluaa korostaa kielen oppimisen tärkeyttä työnhaussa. Hän osaa englantia ja jonkin verran arabiaakin, vaikka hänen äidinkielensä on kurdi. Ahmadi kertoo hieman itsestään ja menee sitten asiaan: työaika on kokoaikatyössä yleensä 7,5 tuntia, laki ja työehtosopimukset takaavat oikeuden muun muassa lounastaukoon, on oikeus järjestäytyä, laki kieltää syrjimisen... Kolmikko nyökyttelee rauhallisesti pöytänsä takana.

Ahmadi palaa vielä kielitaitoon. Hän kertoo, että melkein kaikissa työpaikoissa täytyy osata joko suomea tai ruotsia, joten opiskeluun kannattaa panostaa. Lisäksi on hyvä ymmärtää uuden asuinmaan kulttuuria.

– Jos keskitytte opettelemaan suomea, monet ovet voivat aueta teille, hän sanoo.

Yleisö harmittelee naureskellen vaatimusta ja vitsailee suomen vaikeudesta.

– Vaaditaanko naimisiinmenoonkin suomen kielen taitoa? heittää Rawi.


Ahmadi siirtyy dioissaan seuraavaan erityisen tärkeänä pitämäänsä aiheeseen: pimeään työhön. Mitä se mielestänne on, hän kysyy kuulijoiltaan.

– Jos työskentelee ilman työlupaa, vastaa Basil.

Neuvokaa siis tutuillennekin, että eivät lähde pimeään työhön.

Ahmadi täydentää, että on tärkeää tehdä kirjallinen työsopimus. Muuten voi joutua vedätetyksi. Ja jos turvapaikanhakija jää kiinni pimeän työn tekemisestä, oleskelulupaa ei melko varmasti myönnetä.

– Neuvokaa siis tutuillennekin, että eivät lähde pimeään työhön, Ahmadi sanoo.

Kohta diat on käyty läpi – tavallista nopeammin, koska ryhmä on pieni ja ennestään valveutunut työelämän asioissa. Yleisö kyselee Ahmadilta vielä pankkitilin avaamisesta ja siitä, olisiko laillista maksaa palkka jonkun muun tilille, ellei itse saa avattua tiliä.

Luennon jälkeen miehet arvioivat, että työelämä on Suomessa hyvin erilaista kuin Irakissa.

– Irakissa verotus ei toimi eikä yksityisissä yrityksissä työaikoja ole rajoitettu, Rawi toteaa ja kertoilee menneistä työpaikoistaan.

Miehet tietävät, ettei työpaikan löytäminen ole tällä hetkellä helppoa. Jos se onnistuisi, mitä he haluaisivat tehdä Suomessa?

– Mieluiten tekisin jotain lakitieteeseen liittyvää, mutta olen työskennellyt myös matkailualalla ja voisin todella mielelläni tehdä sen alan töitä täälläkin, sanoo Ibrahim.

– Minä työskentelin jakeluyrityksessä, joten voisin hyvin tehdä sitä myös täällä, koska työ on tuttua, kertoo Basil.

– Suomen kieli on vaikeaa, mutta yritämme, kun aloitamme opiskelut elokuussa, hän lisää.


Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän edustajat ja Berhan Ahmadi tapasivat maaliskuussa, kun Turun kaupunki palkitsi molemmat: Ahmadin vuoden uusturkulaisena ja seurakuntayhtymän vuoden monikulttuurisuusteosta. Seurakuntayhtymä oli syksyllä luovuttanut yhden leirikeskuksensa turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskukseksi, jota pyöritettiin yhdessä Punaisen Ristin kanssa. Ahmadi ehdotti yhteistyötä, ja pian lähtivät käyntiin luennot työelämästä. Kirkko pyrkii muutenkin tukemaan turvapaikanhakijoiden kotoutumista ja järjestämään kohtaamisia heidän ja kaupunkilaisten välille, kertoo yhteistyötä järjestänyt yliopistopappi Laura Kajala.

– Kirkko tekee Turussa todella hyvää työtä, Ahmadi kehuu.

– Kirkon ei ehkä kuulu tehdä kaikkea, mutta verkostoissamme on paljon ihmisiä, jotka voivat tukea ja tehdä yhteistyötä turvapaikanhakijoiden kanssa, Kajala sanoo.

Ahmadin luento on matkan varrella muuttunut paljon. Lisäksi kulloisenkin yleisön kokoonpano voi muuttaa sisältöä: edellisellä viikolla paikalla oli parikymmentä vielä alaikäistä nuorta, jolloin Ahmadi heitti PowerPointin kokonaan syrjään ja aloitti opiskeluasioista. Kielitaidosta tosin puhuttiin silloinkin paljon. Esimerkiksi Lähi-idästä tuleva teini-ikäinen voi olla erilaisessa elämänvaiheessa kuin suomalainen teini-ikäinen, sen Ahmadi tietää omasta kokemuksesta.

– Aloitin työurani Irakissa 6-vuotiaana myymällä pikkutavaraa lentopallopeleissä, hän muistelee.

– On korkeampi kynnys lähteä koulun penkille, jos on jo kymmenen vuotta tehnyt töitä.

This article in english

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat