Nepalilaisravintoloissa paljastunut työntekijöiden hyväksikäyttö nosti esiin työmarkkinoiden varjopuolen
Viranomaisten keinot työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumiseen ovat kortilla myös nykyisen lainsäädännön takia. Siksi PAM kannattaa hallitusohjelmaan kirjausta eri hallinnollisten sanktioiden kiirehtimisestä. Kuva: GettyImages.
PAM on ollut mukana viime keväästä lähtien selvittämässä nepalilaisten ravintoloiden työoloja yhdessä viranomaisten kanssa. Työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi tarvitaan laaja-alaista viranomaisyhteistyötä.
PAM saa jäseniltä vuosittain noin 50 000 yhteydenottoa työsuhdeasioista. Moni yhteydenottaja on vieraskielinen, sillä heitä on kasvava joukko PAMin jäsenkunnasta, erityisesti ravintola- ja siivousalalla.
Tyypillisimmät ongelmat liittyvät palkkasaataviin ja työsuhteiden päättymisiin.
”Välillä joukossa on myös vakavampia laiminlyöntejä. PAM on muun muassa hiljattain tukenut joukkoa ulkomaalaisia kiskonnantapaista työsyrjintää koskevassa oikeudenkäynnissä sekä vaatinut oikeudessa alipalkkauksen vuoksi maksamatta jääneiden saatavia. Lisäksi hyvitystä on myös vaadittu työnantajalta siitä, että se on asettanut työntekijän syrjivästi eriasemaan tämän etnisen taustan ja puutteellisen kielitaidon vuoksi”, kertoo PAM:n lakimies Suvi Vilches.
”PAM avustaa myös poliisia palkkasaatavien laskennassa rikosta tutkittaessa aina kun poliisi sitä pyytää, koska tätä pidetään tärkeänä”, kertoo toimitsija Jari Järn Helsinki-Uudenmaan aluetoimistosta.
Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asioita on ajettu runsaasti myös muissa oikeudenkäynneissä. Esimerkiksi tammikuussa PAM uutisoi viiden ulkomaalaistaustaisen siivoojan potkuista, jotka oikeus vahvisti laittomiksi.
PAMin näkemyksen mukaan työmarkkinoilla tapahtuu paljon vakavien rikosten tunnusmerkkien täyttävää ulkomaalaisten hyväksikäyttöä, mutta niiden paljastuminen on kuitenkin poikkeuksellista.
Tällainen tapaus on kuitenkin Helsingin Sanomien esiinnostama nepalilaisten ravintolatyöntekijöiden laajamittainen ja järjestelmällinen hyväksikäyttö, jota PAM on ollut omien mahdollisuuksiensa mukaan selvittämässä keväästä 2019 lukien.
Pimeä työ ei tunne rajoja #EU4FairWork - kampanja
Palvelualojen ammattiliitto PAM on yhdessä muiden järjestöjen, ministeriöiden ja valvontaviranomaisten kanssa mukana Euroopan työviranomaisen #EU4FairWork-kampanjassa. Kampanja jakaa tietoa siitä, miten pimeää työtä torjutaan ja miksi työn tekeminen virallisesti on kaikkien etu. Kampanja jatkuu kesäkuuhun 2020 saakka.
Seuraa kampanjaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #EU4FairWork. Lisätietoa kampanjasta Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.
Tukea nepalilaisille ravintolatyöntekijöille
Viimeisen vuoden aikana PAM on työstänyt kokonaisvaltaisia ratkaisuja nepalilaisten ravintolatyöntekijöiden työmarkkina-aseman parantamiseksi.
”Olemme esimerkiksi auttaneet työntekijöitä siirtymään vastuulliselle työnantajalle. Hanke toteutettiin yhteistyössä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n hallituksen jäsenyritysten kanssa", Vilches mainitsee.
PAM on myös järjestänyt nepalilaistyöntekijöille tapaamisia ja erilaisia koulutuksia suomalaisista työehdoista tulkin välityksellä. Seuraava TES-koulutus on tarkoitus toteuttaa kevään aikana.
”Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluille on tulossa kevään aikana uusi työehtosopimus, joten ajankohta on hyvä täsmäkoulutukselle”, toteaa Järn.
Liitto etsii lisäksi parasta aikaa yhdyshenkilöä, joka toimisi linkkinä liiton ja nepalilaisten ravintolatyöntekijöiden välillä.
PAM on myös päättänyt tarjota liiton jäsenenä oleville nepalilaisille kokeille juuri heille suunniteltua suomen kielen koulutusta. Kielikoulutusta suosittujen Opi Suomea –kurssien muodossa liitto on jo aiemmin järjestänyt jäsenilleen jo vuosia. Nyt kun kyseessä on vakava ja laajamittainen rikollinen hyväksikäyttö, katsoo PAMin johtoryhmä perusteltuna tarjota myös tämän kaltaisen erillisen kurssin.
PAMin oikeusapusäännön mukaan liitto voi vastata oikeudenkäynnin kuluista myös tietyissä erityisissä tapauksissa silloin, kun työntekijä ei täytä ns. täyttä jäsenyysehtoa (lähtökohtana 6 kuukauden jäsenyys). PAM linjasi heti viime keväänä tapausten paljastettua, että se voi tässä asiassa poiketa jäsenyysehdosta, ja että se tulee auttamaan näitä vakavien hyväksikäytön kohteiksi joutuneita kokkeja.
PAM ei kuitenkaan miltään osin voi kertoa julkisuuteen siitä, miten se hoitaa yksittäisten työntekijöiden asioita. Liitto ei myöskään voi yksin lähteä hakemaan oikeutta jäsenen puolesta.
”Oikeusprosessi vaatii aina työntekijän suostumuksen ja valtuutus on saatava työntekijältä”, lakimies Vilches toteaa.
Ilman työntekijän suostumusta PAM ei myöskään voi hoitaa asiaa työnantajan kanssa tai esittää mitään vaatimuksia esim. asiakirjojen esittämisestä.
Viranomaisille tarvitaan lisää valtuuksia ja resursseja
Vaikka liitto tekee parhaansa ulkomaalaisten työntekijöiden aseman parantamiseksi työmarkkinoilla, on huomioita kiinnitettävä erityisesti viranomaisten valtuuksiin ja resursseihin.
Rikosten esiintuomisessa haasteellista on se, etteivät työnantajan väärinkäytökset näy työsuojeluviranomaisissa suorittamissa työpaikkatarkastuksissa. Kun tarkastuksen kohteena olevat työvuorolistat ja työehtosopimuksen mukainen palkka näyttävät olevan kunnossa, ei Aluehallintovirastokaan useimmiten pääse työnantajien toimintaan kiinni.
Ihmiskaupan ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän kitkeminen vaatisi rajumpia toimia ja koordinoitua viranomaisyhteistyötä. Se edellyttää työsuojeluviranomaisten ennakoimattoman valvonnan ja yllätyskäyntien resurssien lisäämistä ja valvontakäyntejä poliisin kanssa yhteistyössä.
Lisäksi poliisin resurssit tutkia ihmiskauppaa ja kiskonnantapaista työsyrjintää tulisi turvata merkittävällä lisäpanoksella, koulutuksella sekä mahdollistamalla myös ns. paljastavan toiminnan käyttö näiden rikosten tutkinnassa.
PAM on aktiivisesti mukana myös työviranomaisen ja eri liittojen pimeää työtä torjuvassa #EU4FairWork –kampanjassa. Pimeästä työstä nepalilaisten ravintolatyöntekijöiden tapauksessakin on kyse, vaikka työluvat heillä ovatkin kunnossa.
”Se ylimääräinen osa mitä nämä työntekijät tekevät - ja josta työnantaja hyötyy taloudellisesti - on pimeää työtä, koska siitä ei makseta veroja eikä sosiaaliturvamaksuja”, toteavat Vilches ja Järn.
PAM kannattaa myös Suomen hallituksen sitoutumista hallitusohjelmassaan toimista alipalkkauksen estämiseksi ja kiirehtii hallitusta selvittämään hallinnollisten seuraamusmaksujen käyttöönoton, jolla työnantajaa voitaisiin sanktioda sen maksaessa työehtosopimusten alittavaa palkkaa.
Työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumisen muistilista
Taistelussa työolojen polkemista ja harmaata taloutta vastaan tarvitaan kaikkien apu. Oletpa sitten asiakas, luottamusmies tai ohikulkija. Tutustu alla olevaan työperäisen hyväksikäytön puuttumisen muistilistaan.
• Hyväksikäytön käsite kattaa työntekijöiden erilaisia hyväksikäytön tapoja. Kirjo on laaja ulottuen työehtosopimusta rikkovista palkoista työperäiseen ihmiskauppaan eli pakkotyöhön. Tutustu hyväksikäytön eri määritelmiin täältä.
• Hyväksikäytön kohteena olevat työntekijät eivät ole heterogeeninen ryhmä, eikä ole olemassa tiettyä uhrityyppiä, vaan kaikki ovat yksilöitä, jotka ovat työnantajansa hyväksikäytön kohteena. Työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu usein maahanmuuttotaustaisiin henkilöihin, koska heillä on monista eri syistä johtuen heikompi työmarkkina-asema. Hyväksikäyttöön altistavat muun muassa työntekijän tietämättömyys suomalaisista työmarkkinoista, kielitaidon puute sekä esimerkiksi lupaprosessien meneillään olo ja huoli perheenjäsenten oleskelusta.
• Hyväksikäyttö voi luoda riippuvuussuhteen, jolloin työntekijät eivät uskalla tehdä ilmoitusta. Sukulaisuussuhde työnantajaan tai kiristys voi myös olla syynä siihen, ettei työntekijä uskalla ryhtyä toimenpiteisiin. Jos olet suoraan yhteydessä haavoittuvassa asemassa olevaan henkilöön, ilmoita asiasta Rikosuhripäivystykseen, joka voi keskustella vaihtoehdoista kyseisen henkilön kanssa.
• Yhä useampi suomalainen yritys ei noudata työehtosopimusta. Jopa järjestäytyneillä työpaikoilla esiintyy työvoiman hyväksikäyttöä. Sen vuoksi on tärkeää, että luottamusmies tiedottaa kaikille työntekijöille työpaikalla (tarvittaessa tulkin avulla) työntekijöiden oikeuksista, työehtosopimuksen sisällöstä ja tarjoaa PAMin jäsenyyttä.
• Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, muut työntekijät ovat avainasemassa, kun on kyse hyväksikäyttötilanteiden tunnistamisesta ja niiden ilmoittamisesta ammattiliitolle. Kyseiseltä työntekijältä kannattaa kysyä, onko hänellä työsopimusta ja onko hänen palkkansa työehtosopimuksen mukainen. Työntekijältä voi myös kysyä, tietääkö tämä, mistä hänen palkkansa koostuu, maksetaanko palkka tilille sekä millaista työaikaa hän tekee.
• Jos ulkomainen työntekijä on epävarma siitä, onko hänen työehtonsa ja palkkansa oikeat, hänelle voi vinkata SAK:n maksuttomasta työsuhdeneuvonnasta, josta ulkomaalaistaustaiset työntekijät saavat tietoa muun muassa oikeudesta tehdä työtä maassa ja työsuhteen minimiehdoista.
• PAM on vuoden 2020 maaliskuun alusta ottanut käyttöön uudet puhelinpalvelunumerot tarkoitettu pelkästään englanninkielistä palvelua varten. Hoida jäsenasiat puh. 030 100 630 ja työsuhdeasiat puh. 030 100 625 arkisin klo 10-14.00.
• Jos näet jotain ihmiskauppaan viittaavaa, ota yhteyttä aluehallintovirastoon tai poliisiin. Vihjetietoja voi antaa nimettömänä.
Teksti: Marie Sandberg-Chibani