Uutinen - 15.03.2017 klo 14.54

Nollatyön kieltoa esittänyt kansalaisaloite ei etene - pelisääntöjä haetaan yhä

Ravintola-alan osa-aikaisista lähes viidenneksen arvioidaan työskentelevän nollasopimuksella. Kuva: iStockphoto

Ravintola-alan osa-aikaisista lähes viidenneksen arvioidaan työskentelevän nollasopimuksella. Kuva: iStockphoto

Nollatyösopimusten kielto ei lämmittänyt eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa. Se suosittaa eduskunnalle nollatyön kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen hylkäämistä. PAMin juristi muistuttaa, että peli ei ole vielä pelattu.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää nollatyön kieltämistä vaativaan kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset. Pitkään odotettu valiokunnan mietintö julkaistiin tiistaina.
Valiokunta näki kansalaisaloitteen vaatimuksissa useita ongelmia. Aloitteessa vaaditaan paitsi vastentahtoisten nollatyösopimusten käytön kieltämistä kokonaan, myös alle 18 viikkotunnin työsopimusten kieltämistä. Valiokunta arvioi tiistaina julkaisemassaan tiedotteessa, että jos vähäiset tunnit kielletään, nämäkin työmahdollisuudet saattavat hävitä kokonaan kun yrittäjät tekevät ne itse tai sysäävät ne esimerkiksi vuokratyöyrityksille.
– On monia tilanteita, joissa yrittäjillä on tarve teettää työtä vähemmän kuin 18 tuntia viikossa. Valiokunta katsoo, ettei sellaisen työn teettämistä tule lainsäädännöllä estää, tiedotteessa sanotaan.

Valiokunta ei ollut päätöksessään yksimielinen. Viiden jäsenen vastalause sisältää ehdotuksia, jotka muun muassa rajoittaisivat nollatyösopimusten käyttöä ja parantaisivat nollatuntilaisten työsuhdeturvaa sairaustapauksissa.
Vastalauseen esittäjien joukossa oli valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov, sd. Hän ilmaisi muiden sosialidemokraattisten valiokunnan edustajien ohella pettymyksensä mietintöön ja hallituspuolueiden linjaan puolueensa verkkosivuilla tiistaina. Hän otti kantaa nollatyöhön Pam-lehdessä 2/17 ja totesi, että tunneilla pelaaminen on saatava loppumaan.

PAMin juristi ja sopimusasiantuntija Karoliina Huovila pitää valiokunnan ratkaisua valitettavana. Hän toteaa, ettei peliä ole kuitenkaan millään tavoin menetetty.
– Asia paketoidaan TEM:n työryhmässä, hän sanoo. Huovila tarkoittaa työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaista työryhmää, jonka pitäisi maaliskuun loppuun mennessä tehdä ehdotuksia, millä tavoin nollatyösopimusten käyttöä säädeltäisiin. Sääntelyn puolesta on puhunut muun muassa pääministeri Juha Sipilä (Pam-lehti 1/17).
Huovila sanoo, että PAMin nollatyötä koskevat vaatimukset ovat yhä päteviä ja niitä kannattaa pitää esillä. Hän tiivistää liiton kannan kahteen tärkeimpään: työaikaa ei voi määritellä nollaksi, ja työsopimus pitää päivittää vastaamaan työntekijän todellista työaikaa.

Huovila painottaa, että työaikalakia uudistettaessa sääntely on ulotettava myös nolla- ja vaihtelevan työajan sopimuksiin. Työaikalain kokonaisuudistus on aloitettu viime kesänä.
– Ei voi olla työsopimusmuotoja, jotka ovat kaiken sääntelyn ja työsuhdeturvan ulkopuolella. Nollasopimus luo velvoitteita työntekijälle, mutta työnantaja voi koska tahansa pudottaa tarjottavat tunnit nollaan.

Huovila jatkaa, että myös hylkäävään päätökseen päätynyt valiokunta edellyttää, että työsuhteen päättymiseen liittyvät oikeusturvaongelmat otetaan huomioon työaikasääntelyn uudistamisen yhteydessä. Valiokunta toteaa myös, että nollatyön lisäsääntelyn tarve kaiken kaikkiaan pitää arvioida työaikalain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa käytännössä juuri sitä, että jatkossa työaika ei voi olla nolla ja työsopimuksiin on kirjattava todellista työntekoa vastaava työaika.

Valiokunnan mietintöön vastalauseen jättäneet jäsenet pitävät valiokunnan linjaa liian ponnettomana. He muistuttavat, että nollatyösopimuksella työskentelee jopa 83 000 ihmistä. Työssäkäyvien köyhyys lisääntyy ja nollasopimukset lisäävät sitä, he kirjoittavat. Vastalauseen jättäjät pitäisivät kiirettä pelisääntöjen hakemisella. Heidän mielestään hallituksen tulee tarttua nollatyön epäkohtiin pikaisesti ja antaa tarvittavat lakiesitykset eduskunnalle viimeistään kuluvan vuoden syksyllä. Kaupan osa-aikaisista työntekijöistä yli 6 prosenttia tekee nollasopimustyötä. Majoitus- ja ravitsemisalalla sekä kiinteistöpalvelualalla nollasopimuslaisia arvioidaan olevan 18 prosenttia osa-aikaisista.

 

 

Teksti: Tiina Ritala

 

Uusimmat

Suosituimmat