Nuorten työhyvinvointi on heikentynyt
Tutkimuksen mukaan työhyvinvointion heikentynyt erityisesti naisilla, yksin asuvilla ja tietyillä mittareilla myös enemmän läsnätyötä kuin etätyötä tekevillä.Kuva: GettyImages.
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? –tutkimus seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana. Tuloksista käy ilmi, että nuorten työkyky on laskenut ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet koronapandemian pitkittyessä.
”Tutkimus osoittaa, että työhyvinvointi on heikentynyt nuorilla monilla indikaattoreilla mitattuna. Olemme tutkineet myönteistä työhyvinvointitilaa, työn imua eli myönteistä tunnetta ja motivaatiota työssä, sekä arviota omasta työkyvystä. Ne molemmat ovat nuorilla matalammalla tasolla verrattuna korona-aikaa edeltäviin tuloksiin. Nuorten työuupumusoireet ovat kasvaneet ja kasvu näkyy erityisesti korona-ajan pitkittyessä”, kertoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Työkyvyn heikkenemisen taustalla on monesti monimutkaisia tekijöitä, syitä on paljon ja ne voivat vaihdella yksilöstä toiseen. Kaltiaisen mukaan nuoret raportoivat tutkimuksessa kokevansa muita enemmän epäreilua kohtelua omassa työssään ja suuri osa tutkimukseen vastanneista nuorista kertoo, ettei ole oppinut uusia työtapoja.
”He saavat työltään ikään kuin vähemmän kuin mitä itse panostavat. Onneksi tämä ei koske kaikkia nuoria. Noin 17 prosenttia nuorista aikuisista kokee epäreilua kohtelua työpaikalla. Eroa on kuitenkin ikääntyviin vastaajiin. Reilu kohtelu työpaikalla liittyy oikeudenmukaisuuteen, ja se on muiden tutkimusten mukaan hyvin tärkeä selittävä tekijä juuri työuupumuksen taustalla”, hän sanoo.
Se, miten työntekijä tulee kohdelluksi työpaikalla, liittyy monesti työpaikan omiin käytäntöihin, ja näihin pitäisi pystyä vaikuttamaan työpaikoilla. Kaltiainen antaa esimerkkejä:
”Työntekijä pääsee osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin, häntä huomioidaan ja kohdellaan arvostavasti ja toiminta työpaikalla on johdonmukaista – eli se ei vaihtele henkilöstä tai päivästä riippuen. Johdonmukaisuudesta rakentuu tunne siitä, että minua kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tästä työntekijä päättelee, että arvostetaanko häntä omassa työyhteisössään. Jos ei arvosteta, siinä katoaa sekä yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus, jotka ovat tärkeitä suojaavia tekijöitä”, hän selittää.
Työuupumisen trendi kehittymässä
Kun tutkimuksessa tarkasteltiin työuupumusoireiden määrää, niin ero nuorten aikuisten ja iäkkäämpien välillä on selkeästi kasvanut verrattuna koronaa edeltävään aikaan.
”Nuorten työuupumisoireet ovat selkeästi kasvaneet, vaikka dramaattisesta kasvusta ei olekaan kyse. Jos työuupumus kasvaa, se yleensä näkyy myös heikentyneenä työkykynä ja suoriutumisena. Jos tällainen trendi jatkuu, siihen pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota”.
Miten Suomi voi –tutkimus osoitti, että epäreilun kohtelun lisääntyminen työpaikoilla on yhteydessä työuupumuksen kasvuun korona-ajan pitkittyessä. Kaltiaisen mukaan taustalla voi olla myös muita tekijöitä.
”Työelämä näyttää vaativan nuorilta enemmän, kuin mitä se heille antaa. Ratkaisukeinoja pohdittaessa olisi tärkeä huomioida sellaisia asioita, jotka ovat tärkeitä työuran alussa oleville. Nuorten työntekijöiden kohdalla korostuu esimerkiksi palautteen saaminen työssä, jotta työntekijä saa tukea, ymmärrystä ja ohjeistusta siihen, että hän tekee oikeita asioita. Varmuus kasvaa työkokemuksen kautta”, Kaltiainen painottaa.
Palautteen antaminen on hänen mielestään asia, mihin työpaikalla voidaan vaikuttaa hyvinkin suoraan. Työpaikoilla pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että työuran alussa olevia nuoria opetettaisiin uutta ja uusia työtapoja enemmän.
”Johdonmukaisuus, reilu kohtelu ja nuorten osallistaminen työn muutoksiin ja sen kehittämiseen ideointivaiheessa ovat hyviä keinoja. Työpaikoilla näihin voi panostaa.”
Yleisellä työelämän kehityksellä voi Kaltiaisen mukaan myös olla vaikutusta työhyvinvoinnin laskuun. Entistä epävarmemmat työsuhteet tuovat oman kuormituksensa työhyvinvointiin, kuten työuupumuskin. TTL:n muissa tutkimuksissa, joissa on selvitetty työntekijöiden kokemuksia työn määrästä, kiireen kokemuksista sekä epävarmuustekijöistä, epävarmuus näyttää olevan vahvemmin yhteydessä työuupumukseen kuin työn liiallinen määrä.
”Työn kuormitus on yksi tekijä muiden joukossa, ja luonnollisesti siihen pitää puuttua. Sen lisäksi pitää myös miettiä miten me voisimme työyhteisöissä vahvistaa voimavaroja, jotka auttavat pärjäämään työarjessa. Tärkeää olisi panostaa henkiseen työhyvinvointiin, ja jotta se olisi kestävällä tasolla”, Kaltiainen lisää.
”Jos työssä on selkeästi enemmän kuormittavia vaatimustekijöitä kuin hyvinvointia tukevia voimavaroja, työuupumuksen riski kasvaa. Siksi olisi tärkeää, että on tarpeeksi voimavaratekijöitä, jotka auttavat meitä pärjäämään vaatimusten kanssa. Ettei vaatimusten tuottama taakka kasva liian suureksi. Voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi työyhteisön tarjoama tuki, reilu kohtelu ja innostava työtehtävä, ja niihin panostaminen olisi elintärkeää.”
Nuorten naisten hyvinvointi laskenut enemmän kuin miehillä
Tutkimuksen mukaan työhyvinvointi on heikentynyt erityisesti naisilla, yksin asuvilla ja tietyillä mittareilla myös enemmän läsnätyötä kuin etätyötätekevillä.
”Aineisto antaa tähän viitteitä. Myös Työolobarometrista saaduista viime vuoden ennakkotiedoista havaittiin, että naisvaltaisilla aloilla on koettu suurempaa kuormitusta. Tämä voi olla yksi selittävä tekijä tälle meidän tutkimuksessa nousevalle asialle. Nuoret naiset kokevat enemmän työuupumusoireita ja myös työssä tylsistymistä kuin nuoret miehet.”
Tutkijan mukaan erityisesti tämä korona-ajan erityisyys on vaikuttanut yksinasuvien työhyvinvointiin. Kun sosiaalisia kohtaamisia rajoitetaan, niin silloin oman talouden kokoonpanolla on entistä suurempi merkitys. Yksinasuvien työhyvinvointi näyttää heikentyneen enemmän verrattuna muiden kanssa asuviin nuoriin.
”Korona-aika on väistämättä iskenyt vahvemmin nuoriin. Heidän elämäntilanteet eivät ole vielä samalla tavalla vakiintuneet kuin iäkkäimmillä. Nuorena haetaan enemmän verkostoitumista ja ystävyyssuhteita, ylipäätään sosiaalisten suhteiden rakentumista”, Kaltiainen sanoo.
Niillä nuorilla, jotka edelleen tekevät töitä työpaikalla, työn imu on laskenut ja työuupumus kasvanut enemmän kuin etätyössä olevilla nuorilla.
Miten Suomi voi? –seurantatutkimusselvittääkoronantuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui loppuvuoden 2019 ja 2020 välillä757 työssä käyvää vastaajaa, joista125 oli nuoria aikuisia (alle 36-vuotiaita). Seuraa tutkimushanketta täältä.
Teksti: Marie Sandberg-Chibani