Artikkeli - 07.11.2014 klo 09.53

Pääkirjoitus: Kansalaisia työelämään

Suomessa on maailmanmainetta niittänyt peruskoulu. Väestön koulutustaso on hyvä ja se on noussut nopeasti. Yleisesti kohistaan nuorten start up -yrityksistä ja siitä, miten vaativia nuoret työntekijöinä ovat verrattuna aiempiin polviin.

Edellistä ei uskoisi todeksi, kun lukee Pam-lehden viime numeron juttua helsinkiläisestä pikaruokayrityksestä ja siitä seurannutta keskustelua. Työntekijöitä, yleensä nuoria, on vuosikausia kohdeltu luokattoman huonosti. Henkilökohtainen ratkaisu on ollut niellä kohtelu ja lähteä. Uusia on tullut tilalle. Keskustelussa moni sanoo, että näitä yrityksiähän riittää.

Tuntuu, että yhteiskuntamme – koulu, vanhemmat, media – ei tue kansalaiseksi kasvamista eikä ainakaan sitä, että kansalaisuus ulottuisi myös työelämään. Kansalainen tietää oikeutensa ja velvollisuutensa, uskaltaa pitää niistä kiinni ja edistää hyvänä pitämiään asioita yhteiskunnassa. Työskenteleminen vastiketta vastaan työnjohto-oikeuden alaisuudessa ei merkitse näiden oikeuksien menettämistä – ei siinäkään tapauksessa, että on nuori ja on hankkimassa vain taskurahoja.

Koulussa ei ole kysymys vain joidenkin tiedollisten tai taidollisten asioiden oppimisesta, vaan kyvystä selvitä elämässä. Tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun eri asteilla uudistetaan koulua ja koulutuksen sisältöjä.

 

 

Teksti: Auli Kivenmaa, päätoimittaja

 

Uusimmat

Suosituimmat